Politiikka

”Perumisesta on tullut politiikan prosessien uusi vaihe” – Keskustaliberaalin ajatuspajan johtaja väläyttää vähemmistöhallitusta

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutilan mukaan Suomessa on ollut vuosikymmenen ajan vaikeuksia tehdä poliittisia päätöksiä.

– Perumisesta on tullut politiikan prosessien uusi vaihe. Pääministerinä aloittaessaan Juha Sipilä painotti uutta johtamistapaa. Hän halusi vahvistaa yhteishenkeä ja välttää politiikan kankeuksia ja tehottomuutta. Kulunut vuosi on näyttänyt, että poliittisen kulttuurin muuttaminen on vaikeaa, hän toteaa Kunnallisalan kehittämissäätiön pamfletissa Pilaako eliitti Suomen?.

Karina Jutila tunnetaan myös keskustaliberaalin Ajatuspaja e2:n johtajana.

Yhteiskuntatieteiden tohtori  Jutilan mukaan Suomessa hallitus–oppositio-raja on liki ylittämätön. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat ainoita sektoreita, joissa kyetään hyvään parlamentaariseen yhteistyöhön.

– Valitettavasti yhteishenki ei ulotu muualle. Edes työttömyyttä ja köyhyyttä ei ole koettu niin suuriksi ongelmiksi, että ne olisi nostettu yhteiseen valmisteluun, hän kirjoittaa.

Vastuu junnaavista käytännöistä on Jutilan mukaan kaikilla puolueilla.

– Budjettiriihen yhteydessä huomataan joka vuosi, miten hallituspuolueet näkevät talousarvioesityksessä paljon hyvää ja oppositio paljon huonoa. Vuorosanat ovat kutakuinkin samat, miehitys vain vaihtuu. Polarisaation voimistuminen heijastuu myös poliittiseen päätöksentekoon.

”Ylilatautuneessa tilanteessa on syytä tehdä vakava arviointi.”

Jutila kirjoittaa, että jos tällä vaalikaudella Suomen tilanne ei muutu olennaisesti paremmaksi, on aika harkita radikaalia muutosta demokratian toteutustapaan.

– Ylilatautuneessa tilanteessa on syytä tehdä vakava arviointi. Jos politiikan nykyinen operatiivinen kone – suurimman puolueen vetämä enemmistöhallitus – ei pysty Suomen tilannetta parantamaan, on avoimesti mietittävä muita demokraattisia vaihtoehtoja.

– Tanskassa oli 2015 vaalien jälkeen yhden puolueen vähemmistöhallitus, joka noin 20 prosentin vaalikannatuksella pystyi ainakin välttävästi tuottamaan päätöksiä neuvoteltuaan asiakohtaisesti opposition tuen ratkaisuille. Valmistelu oli työlästä, mutta päätöksiä saatiin aikaan, Jutila toteaa.

Tanskassa hallitus laajeni äskettäin kolmen puolueen vähemmistöhallitukseksi, jolla on noin 30 prosentin kannatus. Jutila kirjoittaa pamfletissaan, että kapea vähemmistöhallitus olisi Suomellekin parempi vaihtoehto kuin alistuminen siihen, että päättäjät epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen vuosien ajan ja politiikan arvostus on alamaissa.

– Jos Suomessa kokeiltaisiin omaa versiota ”Tanskan mallista”, asialistan pitäisi olla typistetty. Vain tärkeimmät uudistukset otettaisiin valmisteluun, ja priorisoinnin tekisivät eduskuntapuolueet yksimielisesti.

”Poikkeusolosuhteissa yksittäiset poliitikot tunnistaisivat vastuunkantajan roolinsa.”

Vähemmistöhallituksen toimiessa politiikan valmistelu tapahtuisi käytännössä yli hallitus–oppositio-rajan.

– Eduskunnan rooli nousisi selvästi, kun hallituksen toimintakyvyn takaisivat asiakohtaisesti vaihtuvat partnerit. Vastuu  päätöksentekokyvystä ja tilivelvollisuus äänestäjille olisi kaikilla puolueilla.

– Vähemmistöhallituksen tehtävä olisi vastata lainvalmistelusta, mutta se tapahtuisi parlamentaarisesti muotoiltujen päälinjojen pohjalta, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tehdään jo nyt.

Jutilan mukaan parlamenttivetoinen järjestelmä edellyttäisi poliitikoilta kolmea ominaisuutta: vastuullisuutta, luotettavuutta ja luovuutta.

– Poikkeusolosuhteissa yksittäiset poliitikot tunnistaisivat vastuunkantajan roolinsa ja olisivat valmiita vähintäänkin passiivisesti tukemaan eduskuntaenemmistön kannattamia ratkaisuja, Jutila kirjoittaa.

– Nykyiseen takkuavaan päätöksentekoon verrattuna olennainen ero on se, että yksikään poliittinen ryhmä ei voi keskittyä muiden tekemisten arvosteluun, vaan vastuu ja ongelmanratkaisu ovat kaikkien harteilla.

– Suomalaista tulkintaa Tanskan mallista on syytä harkita, jos kolmaskaan peräkkäinen vaalikausi ei riitä parantamaan  olennaisesti tilannetta. Kyse olisi vakavan ajan poikkeusratkaisusta, joka alleviivaisi ongelmien vaikeutta ja yhteisvastuuta. Se nostaisi samalla politiikan arvostusta, koska töitä tehtäisiin joka rintamalla kuten aikuisten pitääkin – ilman turhanpäivästä riitelyä ja hukkaan heitettyä aikaa.

”Kerran menetetty voi olla lopullisesti menetetty.”

Jutila kantaa pamfletissaan huolta yhteiskunnan kahtiajaosta. Hän kirjoittaa, miten puolueet, media, kansanedustajat, ay-liike ja kirkko voisivat toimia tätä vastaan.

– Väylä kansalaisten ja päättäjien välillä on karikkoinen molempiin suuntiin. Onnetonta on, jos heikoimpien viestit ymmärretään vasta, kun levottomuudet ja laittomuudet yleistyvät. Kiistelyn sijaan on keskityttävä ongelmanratkaisuun tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät. Eliitti voi pilata Suomen, jos se ei tähän pysty.

– Jos raju keskustelu jatkuu pitkään, maltillinen enemmistö kyllästyy ja vetäytyy, Jutila huomauttaa.

– Jatkuva vastakkainasettelu ja epäsopu voivat johtaa pysyviin muutoksiin ja luottamuspääoman murenemiseen. Kerran menetetty voi olla lopullisesti menetetty.

Jutilan mielestä Suomen tilanne ei ole huono eikä hälyttävä, mutta huolestuttava se on.

– Toivottavasti eliitissä ei sorruta odottelemaan, että ärtyneet kansalaiset lamaantuvat, vetäytyvät kiltisti katsomoon ja kärjistynyt ilmapiiri rauhoittuu ikään kuin itsestään.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat