”Perumisesta on tullut politiikan prosessien uusi vaihe” – Keskustaliberaalin ajatuspajan johtaja väläyttää vähemmistöhallitusta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutilan mukaan Suomessa on ollut vuosikymmenen ajan vaikeuksia tehdä poliittisia päätöksiä.

– Perumisesta on tullut politiikan prosessien uusi vaihe. Pääministerinä aloittaessaan Juha Sipilä painotti uutta johtamistapaa. Hän halusi vahvistaa yhteishenkeä ja välttää politiikan kankeuksia ja tehottomuutta. Kulunut vuosi on näyttänyt, että poliittisen kulttuurin muuttaminen on vaikeaa, hän toteaa Kunnallisalan kehittämissäätiön pamfletissa Pilaako eliitti Suomen?.

Karina Jutila tunnetaan myös keskustaliberaalin Ajatuspaja e2:n johtajana.

Yhteiskuntatieteiden tohtori  Jutilan mukaan Suomessa hallitus–oppositio-raja on liki ylittämätön. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat ainoita sektoreita, joissa kyetään hyvään parlamentaariseen yhteistyöhön.

– Valitettavasti yhteishenki ei ulotu muualle. Edes työttömyyttä ja köyhyyttä ei ole koettu niin suuriksi ongelmiksi, että ne olisi nostettu yhteiseen valmisteluun, hän kirjoittaa.

Vastuu junnaavista käytännöistä on Jutilan mukaan kaikilla puolueilla.

– Budjettiriihen yhteydessä huomataan joka vuosi, miten hallituspuolueet näkevät talousarvioesityksessä paljon hyvää ja oppositio paljon huonoa. Vuorosanat ovat kutakuinkin samat, miehitys vain vaihtuu. Polarisaation voimistuminen heijastuu myös poliittiseen päätöksentekoon.

”Ylilatautuneessa tilanteessa on syytä tehdä vakava arviointi.”

Jutila kirjoittaa, että jos tällä vaalikaudella Suomen tilanne ei muutu olennaisesti paremmaksi, on aika harkita radikaalia muutosta demokratian toteutustapaan.

– Ylilatautuneessa tilanteessa on syytä tehdä vakava arviointi. Jos politiikan nykyinen operatiivinen kone – suurimman puolueen vetämä enemmistöhallitus – ei pysty Suomen tilannetta parantamaan, on avoimesti mietittävä muita demokraattisia vaihtoehtoja.

– Tanskassa oli 2015 vaalien jälkeen yhden puolueen vähemmistöhallitus, joka noin 20 prosentin vaalikannatuksella pystyi ainakin välttävästi tuottamaan päätöksiä neuvoteltuaan asiakohtaisesti opposition tuen ratkaisuille. Valmistelu oli työlästä, mutta päätöksiä saatiin aikaan, Jutila toteaa.

Tanskassa hallitus laajeni äskettäin kolmen puolueen vähemmistöhallitukseksi, jolla on noin 30 prosentin kannatus. Jutila kirjoittaa pamfletissaan, että kapea vähemmistöhallitus olisi Suomellekin parempi vaihtoehto kuin alistuminen siihen, että päättäjät epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen vuosien ajan ja politiikan arvostus on alamaissa.

– Jos Suomessa kokeiltaisiin omaa versiota ”Tanskan mallista”, asialistan pitäisi olla typistetty. Vain tärkeimmät uudistukset otettaisiin valmisteluun, ja priorisoinnin tekisivät eduskuntapuolueet yksimielisesti.

”Poikkeusolosuhteissa yksittäiset poliitikot tunnistaisivat vastuunkantajan roolinsa.”

Vähemmistöhallituksen toimiessa politiikan valmistelu tapahtuisi käytännössä yli hallitus–oppositio-rajan.

– Eduskunnan rooli nousisi selvästi, kun hallituksen toimintakyvyn takaisivat asiakohtaisesti vaihtuvat partnerit. Vastuu  päätöksentekokyvystä ja tilivelvollisuus äänestäjille olisi kaikilla puolueilla.

– Vähemmistöhallituksen tehtävä olisi vastata lainvalmistelusta, mutta se tapahtuisi parlamentaarisesti muotoiltujen päälinjojen pohjalta, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tehdään jo nyt.

Jutilan mukaan parlamenttivetoinen järjestelmä edellyttäisi poliitikoilta kolmea ominaisuutta: vastuullisuutta, luotettavuutta ja luovuutta.

– Poikkeusolosuhteissa yksittäiset poliitikot tunnistaisivat vastuunkantajan roolinsa ja olisivat valmiita vähintäänkin passiivisesti tukemaan eduskuntaenemmistön kannattamia ratkaisuja, Jutila kirjoittaa.

– Nykyiseen takkuavaan päätöksentekoon verrattuna olennainen ero on se, että yksikään poliittinen ryhmä ei voi keskittyä muiden tekemisten arvosteluun, vaan vastuu ja ongelmanratkaisu ovat kaikkien harteilla.

– Suomalaista tulkintaa Tanskan mallista on syytä harkita, jos kolmaskaan peräkkäinen vaalikausi ei riitä parantamaan  olennaisesti tilannetta. Kyse olisi vakavan ajan poikkeusratkaisusta, joka alleviivaisi ongelmien vaikeutta ja yhteisvastuuta. Se nostaisi samalla politiikan arvostusta, koska töitä tehtäisiin joka rintamalla kuten aikuisten pitääkin – ilman turhanpäivästä riitelyä ja hukkaan heitettyä aikaa.

”Kerran menetetty voi olla lopullisesti menetetty.”

Jutila kantaa pamfletissaan huolta yhteiskunnan kahtiajaosta. Hän kirjoittaa, miten puolueet, media, kansanedustajat, ay-liike ja kirkko voisivat toimia tätä vastaan.

– Väylä kansalaisten ja päättäjien välillä on karikkoinen molempiin suuntiin. Onnetonta on, jos heikoimpien viestit ymmärretään vasta, kun levottomuudet ja laittomuudet yleistyvät. Kiistelyn sijaan on keskityttävä ongelmanratkaisuun tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät. Eliitti voi pilata Suomen, jos se ei tähän pysty.

– Jos raju keskustelu jatkuu pitkään, maltillinen enemmistö kyllästyy ja vetäytyy, Jutila huomauttaa.

– Jatkuva vastakkainasettelu ja epäsopu voivat johtaa pysyviin muutoksiin ja luottamuspääoman murenemiseen. Kerran menetetty voi olla lopullisesti menetetty.

Jutilan mielestä Suomen tilanne ei ole huono eikä hälyttävä, mutta huolestuttava se on.

– Toivottavasti eliitissä ei sorruta odottelemaan, että ärtyneet kansalaiset lamaantuvat, vetäytyvät kiltisti katsomoon ja kärjistynyt ilmapiiri rauhoittuu ikään kuin itsestään.

Keskustelua aiheesta

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta