”Perumisesta on tullut politiikan prosessien uusi vaihe” – Keskustaliberaalin ajatuspajan johtaja väläyttää vähemmistöhallitusta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutilan mukaan Suomessa on ollut vuosikymmenen ajan vaikeuksia tehdä poliittisia päätöksiä.

– Perumisesta on tullut politiikan prosessien uusi vaihe. Pääministerinä aloittaessaan Juha Sipilä painotti uutta johtamistapaa. Hän halusi vahvistaa yhteishenkeä ja välttää politiikan kankeuksia ja tehottomuutta. Kulunut vuosi on näyttänyt, että poliittisen kulttuurin muuttaminen on vaikeaa, hän toteaa Kunnallisalan kehittämissäätiön pamfletissa Pilaako eliitti Suomen?.

Karina Jutila tunnetaan myös keskustaliberaalin Ajatuspaja e2:n johtajana.

Yhteiskuntatieteiden tohtori  Jutilan mukaan Suomessa hallitus–oppositio-raja on liki ylittämätön. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat ainoita sektoreita, joissa kyetään hyvään parlamentaariseen yhteistyöhön.

– Valitettavasti yhteishenki ei ulotu muualle. Edes työttömyyttä ja köyhyyttä ei ole koettu niin suuriksi ongelmiksi, että ne olisi nostettu yhteiseen valmisteluun, hän kirjoittaa.

Vastuu junnaavista käytännöistä on Jutilan mukaan kaikilla puolueilla.

– Budjettiriihen yhteydessä huomataan joka vuosi, miten hallituspuolueet näkevät talousarvioesityksessä paljon hyvää ja oppositio paljon huonoa. Vuorosanat ovat kutakuinkin samat, miehitys vain vaihtuu. Polarisaation voimistuminen heijastuu myös poliittiseen päätöksentekoon.

”Ylilatautuneessa tilanteessa on syytä tehdä vakava arviointi.”

Jutila kirjoittaa, että jos tällä vaalikaudella Suomen tilanne ei muutu olennaisesti paremmaksi, on aika harkita radikaalia muutosta demokratian toteutustapaan.

– Ylilatautuneessa tilanteessa on syytä tehdä vakava arviointi. Jos politiikan nykyinen operatiivinen kone – suurimman puolueen vetämä enemmistöhallitus – ei pysty Suomen tilannetta parantamaan, on avoimesti mietittävä muita demokraattisia vaihtoehtoja.

– Tanskassa oli 2015 vaalien jälkeen yhden puolueen vähemmistöhallitus, joka noin 20 prosentin vaalikannatuksella pystyi ainakin välttävästi tuottamaan päätöksiä neuvoteltuaan asiakohtaisesti opposition tuen ratkaisuille. Valmistelu oli työlästä, mutta päätöksiä saatiin aikaan, Jutila toteaa.

Tanskassa hallitus laajeni äskettäin kolmen puolueen vähemmistöhallitukseksi, jolla on noin 30 prosentin kannatus. Jutila kirjoittaa pamfletissaan, että kapea vähemmistöhallitus olisi Suomellekin parempi vaihtoehto kuin alistuminen siihen, että päättäjät epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen vuosien ajan ja politiikan arvostus on alamaissa.

– Jos Suomessa kokeiltaisiin omaa versiota ”Tanskan mallista”, asialistan pitäisi olla typistetty. Vain tärkeimmät uudistukset otettaisiin valmisteluun, ja priorisoinnin tekisivät eduskuntapuolueet yksimielisesti.

”Poikkeusolosuhteissa yksittäiset poliitikot tunnistaisivat vastuunkantajan roolinsa.”

Vähemmistöhallituksen toimiessa politiikan valmistelu tapahtuisi käytännössä yli hallitus–oppositio-rajan.

– Eduskunnan rooli nousisi selvästi, kun hallituksen toimintakyvyn takaisivat asiakohtaisesti vaihtuvat partnerit. Vastuu  päätöksentekokyvystä ja tilivelvollisuus äänestäjille olisi kaikilla puolueilla.

– Vähemmistöhallituksen tehtävä olisi vastata lainvalmistelusta, mutta se tapahtuisi parlamentaarisesti muotoiltujen päälinjojen pohjalta, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tehdään jo nyt.

Jutilan mukaan parlamenttivetoinen järjestelmä edellyttäisi poliitikoilta kolmea ominaisuutta: vastuullisuutta, luotettavuutta ja luovuutta.

– Poikkeusolosuhteissa yksittäiset poliitikot tunnistaisivat vastuunkantajan roolinsa ja olisivat valmiita vähintäänkin passiivisesti tukemaan eduskuntaenemmistön kannattamia ratkaisuja, Jutila kirjoittaa.

– Nykyiseen takkuavaan päätöksentekoon verrattuna olennainen ero on se, että yksikään poliittinen ryhmä ei voi keskittyä muiden tekemisten arvosteluun, vaan vastuu ja ongelmanratkaisu ovat kaikkien harteilla.

– Suomalaista tulkintaa Tanskan mallista on syytä harkita, jos kolmaskaan peräkkäinen vaalikausi ei riitä parantamaan  olennaisesti tilannetta. Kyse olisi vakavan ajan poikkeusratkaisusta, joka alleviivaisi ongelmien vaikeutta ja yhteisvastuuta. Se nostaisi samalla politiikan arvostusta, koska töitä tehtäisiin joka rintamalla kuten aikuisten pitääkin – ilman turhanpäivästä riitelyä ja hukkaan heitettyä aikaa.

”Kerran menetetty voi olla lopullisesti menetetty.”

Jutila kantaa pamfletissaan huolta yhteiskunnan kahtiajaosta. Hän kirjoittaa, miten puolueet, media, kansanedustajat, ay-liike ja kirkko voisivat toimia tätä vastaan.

– Väylä kansalaisten ja päättäjien välillä on karikkoinen molempiin suuntiin. Onnetonta on, jos heikoimpien viestit ymmärretään vasta, kun levottomuudet ja laittomuudet yleistyvät. Kiistelyn sijaan on keskityttävä ongelmanratkaisuun tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät. Eliitti voi pilata Suomen, jos se ei tähän pysty.

– Jos raju keskustelu jatkuu pitkään, maltillinen enemmistö kyllästyy ja vetäytyy, Jutila huomauttaa.

– Jatkuva vastakkainasettelu ja epäsopu voivat johtaa pysyviin muutoksiin ja luottamuspääoman murenemiseen. Kerran menetetty voi olla lopullisesti menetetty.

Jutilan mielestä Suomen tilanne ei ole huono eikä hälyttävä, mutta huolestuttava se on.

– Toivottavasti eliitissä ei sorruta odottelemaan, että ärtyneet kansalaiset lamaantuvat, vetäytyvät kiltisti katsomoon ja kärjistynyt ilmapiiri rauhoittuu ikään kuin itsestään.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Selviääkö poliisi tehtävistään? – Alkoholilaki uhkaa kaataa lainvalvojan syliin 10–15 miljoonan euron ongelmat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Vahvaa 5,5 prosenttista lonkeroa myydään ehkä ensi vuonna kaupoissa.

Mikäli hallituksen ajama alkoholilaki astuu suunnitellusti voimaan ensi vuoden alusta, uhkaa poliisien syliin kaatua 10-15 miljoonan euron suuruinen ongelma. Miksi?

Hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään ensi vuonna 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Lisäyksiä perustellaan kiristyneellä turvallisuustilanteella. Niitä tarvitaan kipeästi etenkin terrorismin torjuntaan, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Lisäykset ovat varmasti kaikkien mielestä tervetulleita. Ne eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Resurssien lisäämisellä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) totesi torstaina eduskunnan täysistunnossa, että viimeisimmän tiedon mukaan poliiseja on tällä hetkellä työttömänä 17. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Poliisien voimavarojen kannalta hallitus tuntuu alkoholilailla sahaavan omaa oksaansa. Sisäministeriön poliisiosaston lausunnon mukaan uusi alkoholilaki tulee nostamaan poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella, alkaen ensi vuodesta. Olettaen, että laki menee läpi. Tämän myös hallitus toteaa alkoholilakiesityksessään.

Sisäinen turvallisuus ja terrorismin torjunta vievät poliisitoimen aikaa ja rahaa myös tulevina vuosina. Samaan aikaan alkoholilain uudistuksen myötä on odotettavissa, että ensi vuodesta alkaen muun muassa kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen menee huomattavasti enemmän poliisien työtunteja. Kuitenkaan, hallituksen budjettiesityksessä ei ole varattu esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Risikon erikoisavustaja totesi, että ministerin kanta lienee sama kuin jo lakiesityksessä kerrottu. Alkoholilain uudistus tulee vaatimaan 170 henkilötyövuotta lisää. Piste. Tämän Risikko myös tunnusti eilen eduskunnan täysistunnossa. Miten asia ratkaistaan? Tätä hän ei kommentoinut.

 

Katainen EU:sta: ”Eksistentiaalinen kysymysmerkki” katosi mutta taustalla väijyy ”fundamentaalinen kysymys”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Komissaari Jyrki Katainen piti tänään lehdistötilaisuuden Helsingissä.

Euroopan komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Katainen (kok.) näkee, että Euroopassa on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittävä mielialojen muutos suhteessa EU:hun.

Näin on käynyt niin poliittisten johtajien kuin kansalaisten tasolla. Euroopan murheet kyberhyökkäyksistä Brexitiin ja toisaalta myös talouskriisin selättäminen ovat luoneet tilanteen, jossa on mahdollisuus katsoa uudella tavalla eteenpäin.

Brexit loi Kataisen mukaan Eurooppaan ”eksistentiaalisen kysymysmerkin”.

– Puhuttiin, tarttuuko tauti ja hajoaako koko unioni. Tämä näyttää olevan pois huolenaiheista. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Kansalaisten reaktio on ollut päinvastainen.

68% EU-maissa asuvista, Britannia mukaan lukien,  kokee olevansa EU-kansalaisia, 73% euroalueen kansalaisista tukee euroa. Kannatusluvut ovat olleet viime aikoina kasvamaan päin.

EU:lta odotetaan nyt vastauksia. Kataisen mukaan näitä on odotettavissa niin turvallisuuspolitiikassa kauppapolitiikassa kuin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisessä. Suomen hallitusta Katainen sanoi rohkaisseensa olemaan aktiivinen sisällönrakentaja keskustelussa.

EU:n on tarkoitus solmia uusi kauppasopimus puolen vuoden välein. Katainen luetteli kymmenkunta maata tai maaryhmää, jotka ovat listalla.

– EU vahvistaa poliittista arvoaan kauppapolitiikassa.

Nordean pääkonttorin tuloa Suomeen Katainen tervehtii ilolla.

– EU:n kannalta oli posiitiivista huomata, että kovalla työllä rakennettu pankkiunioni koetaan vakautta lisäävänä.

”Kaikki luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat aikuisiässä.”

Katainen uskoo, että Brexit eli Britannian ero EU:sta toteutuu eikä kyseessä ole pelkkä työolettamus.

– Muun ajatteleminen nyt on turhaa.

– Jos sitten Britanniassa päädytään toisiin ajatuksiin, se on jonkin sellaisen kehityskulun seuraus, jota juuri nyt ei tapahdu. Toivon mukaan vain saadaan asialliset neuvottelut vihdoin ja viimein käyntiin. Ne ovat hyvin haastavat joka tapauksessa. Vetkuttelu ei kyllä nyt auta.

Paljon vakavampi huoli kuin Brexit on Kataisen mukaan se, miten Euroopassa kunnioitetaan oikeusvaltiota ja ihmisarvoa. Niissä ei voida tehdä kompromisseja.

– Jos tämä tendenssi jatkuu tai leviää eli jos oikeusvaltioperiaatetta horjutetaan vakavasti tai jos esimerkiksi maahanmuuttokriisin kylkiäisenä ihmisarvon kyseenalaistaminen leviäisi, se on fundamentaalinen kysymys.

– Samaan aikaan, kun kehitämme EU:ta, Euroopan arvopohja vaatii hoitoa, Katainen painottaa.

– Me kaikki varmaan luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat kaikki jo täysin aikuisiässä olevia ja että liberaalin demokratian perusarvoja ei enää Euroopassa kyseenalaisteta, mutta eipä se olekaan ollut näin.

”Jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.”

Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kausi päättyy parin vuoden päästä. Kataisen nimi on jo pitkään pyörinyt seuraajaehdokkaiden joukossa.

– Minulla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia kampanjoida. Minä tiedän, että nimeni esiintyy aina silloin tällöin.

Katainen kuitenkin totesi tänään Helsingissä järjestetyssä toimittajatapaamisessa, ettei hänellä ole käsitystä, mitä hän haluaisi komissaarikautensa jälkeen tehdä.

– Jos nyt pitää jotakin veikata, niin veikkaisin, että olen jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.

Kataisen mukaan paljon on kiinni perheestä.

– Aktiivisesti yritän miettiä, mitä muuta se voisi olla kuin yhteiskunnallista vaikuttamista.

EU:ssa puolueet todennäköisesti ensi vuoden syksyllä asettavat kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajaksi.

AVAINSANAT

Keskusta vetoaa jo Lipposenkin ”jykevään puheenvuoroon” – SDP halutaan mukaan ”Suomi-sopimukseen”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kuvassa) haluaa SDP:n tukevan pitemmän aikavälin aluepoliittista sopimusta. ”Suomi-sopimusta” esitti keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona.

– Sopimuksessa on kyse siitä, että hyvä elämä mahdollistetaan kaikkialla Suomessa. Suuret kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi ja parhaimmillaan kaikki voittavat. Juuri nyt on huolehdittava, että koko maa pääsee osalliseksi Suomen talouden noususta, Kulmuni selventää.

Hänen mukaansa keskusta ei vastusta Suomen kaupungistumista. Kulmuni visioi, että ”Suomi-sopimus” ratkaisisi myös suurimpien kaupunkien ongelmia, kuten pitkäaikaistyöttömyyttä, asumisen kalleutta, lääkärijonoja ja kaupunginosien eriarvoistumista.

– Poliittinen vastuu ongelmien kärjistymisestä on suurimpien kaupunkien valtapuolueilla.

Toivottavasti voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan.

Keskustan varapuheenjohtaja korostaa, että ensin pitäisi päästä eroon vanhanaikaisesta vastakkainasettelusta ja leimaamisesta. Erityisesti hän osoittaa sormellaan Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta (kok.), jolle ”se vaikuttaa olevan ylitsepääsemätöntä, mutta onneksi muunkinlaisia äänenpainoja kuuluu”.

Kulmuni on huomioinut, että SDP:n johto on etenkin tällä vaalikaudella puhunut silmiinpistävän voimallisesti tasapainoisesti kehittyvän Suomen puolesta.

– SDP:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käytti hiljattain jykevän puheenvuoron ennen muuta Itä-Suomen puolesta.

Kulmuni odottaa nyt, että SDP:n johto kertoo, ”onko se valmis muuttamaan sanansa teoiksi ja tukemaan tällaista sopimusta”. Erityisesti kantaa odotetaan SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä.

– Toivottavasti tällaisissa kaikkia suomalaisia ja koko Suomea koskevissa kansallisissa kysymyksissä voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan, Kulmuni vetoaa.

Nuorten kotkien syyskausi käynnistyi Kaakossa – ”Varallisuus ei saisi olla harrastamisen este”

Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien syyskausi on käynnistynyt jälleen vilkkaana. Harrastekerhoja kokoontuu Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, piirin kotkatoiminnassa on tarjolla retkiä sekä osallistumista valtakunnallisiin tapahtumiin. Tulevan viikonlopun kotkakuntotapahtumaan Kontiorantaan lähtee alueelta kaksi joukkuetta.

– Kaakkois-Suomen Nuoret kotkat ovat pääkaupunkiseudun jälkeen yksi aktiivisimmista kotkapiireistä, kertoo alueen kotkatyöntekijä Jaana Saarinen

Viikoittain kokoontuvissa kerhoissa leikitään, askarrellaan, nikkaroidaan, pelataan ja ulkoillaan. Lappeenrannan Nuorten kotkien kerhot tekivät syyskauden aluksi retken paikalliselle Hämmänauteen suolle. Retkellä kuljettiin pitkospuita pitkin laavulle ihmetellen luonnon värejä ja elämää.

– Kotkatoiminnassa on ennen kaikkea kysymys yhdessä tekemisestä, ryhmässä toimimisesta ja elämyksistä, jotka syntyvät pienistä asioista. Luontokaan ei ole kaupunkilaislapsille enää niin tuttu, Saarinen jatkaa.

Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa.

Lasten harrastukset ja niiden kustannukset ovat nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi. Kotkatoimintaan osallistumiselle ei ole ainakaan taloudellista kynnystä, osallistumismaksu on kymmeneneuroa vuodessa, koko perhe pääsee toimintaan viidentoista euron perhemaksulla. ­­­

– Kotkatoiminta halutaan pitää kaikkien lasten ulottuvilla, varallisuus ei saisi olla harrastamisen este. Toki retkille ja leireille osallistuminen maksaa, mutta nekin hinnat pyritään pitämään mahdollisimman edullisina ja monesti piirit tai paikalliset osastot myös tukevat lähtemistä, Saarinen sanoo.

Kaakkois-Suomessa kotkatoimintaan, leireille, tapahtumiin ja kerhoihin, osallistui viime vuoden aikana tuhansia lapsia. Monen kohdalla Linnanmäki tai kesäleiri olisi voinut jäädä kokematta ilman edullista mahdollisuutta turvallisten aikuisten parissa.

– Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa. Pienilläkin panostuksilla saadaan kerho paikkakunnalla pyörimään, jos aikuisista löytyy innokkaita, Saarinen toteaa.

Tulevalle syksylle on jälleen luvassa kerhojen lisäksi monenlaista tekemistä. Koululaisten syyslomalle, 26.10, on tarjolla lounaan, bussikuljetuksen ja rannekkeen sisältävä retki Vantaan superparkiin neljänkymmenenviiden euron hintaan. Aktiivista kotkatoimintaa halutaan syksyn aikana jalkauttaa myös Etelä-Savon puolelle. Lokakuussa järjestetään Mikkelissä tilaisuus, jossa on mahdollista tulla yhdessä kuulemaan, keskustelemaan ja ideoimaan toimintaa.

Keskustelua aiheesta

Keskustan toiminnanjohtajat lähtivät liikkeelle: Korhonen ei Sipilää kaada

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen pisti tutinaa puntteihin puolueessa.

Keskustan toiminnanjohtajat ovat hämmästyneet puolueen ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen lausunnosta, jossa hän puhui puheenjohtaja Juha Sipilän kaatamisesta.

– Jarmo Korhosen pitäisi entisenä puoluesihteerinä muistaa, mikä on kentän voima. Kabineteissa voidaan puuhata, mitä hyvänsä, mutta sivuun siirretään vasta silloin, kun kenttä niin päättää. Ja puheenjohtaja Sipilällä on Keskustan kentän rikkomaton tuki, Keskustan toiminnanjohtajayhdistyksen puheenjohtaja, Etelä-Hämeen piirin Juha Iso-Aho vakuuttaa.

– Me kaikki olemme mukana politiikassa Suomen ja suomalaisten etua ajaaksemme, muistuttaa Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta – Suomalaisten etua Sipilä on erittäin ansiokkaasti kuluneen vaalikauden ajanut.

Toiminnanjohtajat katsovat, että nouseva talous ja paraneva työllisyys antavat oivan pohjan myös puolueen kannatuksen nostamiselle. – Ei se mikään automaatio tietenkään ole, vaan vaatii kovaa järjestöllistä ja poliittista työtä, toteaa Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Keski-Suomen piiristä. – Mutta ilman onnistunutta hallitusvastuuta kansan luottamuksesta voi vain haaveilla.

Keskustan toiminnanjohtajien tunnot tiivistetään Turussa näin: – Korhosen puheet ovat höpönlöpöä, summaa Keskustan Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola.

Mitä Korhonen sanoikaan?

Jarmo Korhosesta ilmestyi Demokraatin viikkolehdessä laaja henkilökuva 21.syyskuuta. Päivää ennen (20.9.) printtilehden ilmestymistä lehden verkkosivuilla ilmestyi haastattelusta uutispoiminta, jossa Korhonen puuttui Sipilän asemaan.

–Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen (kesk.) mukaan puolue on mennyt väärään suuntaan unohtamalla kansanläheisyyden ja kadottanut vanhan alkiolaisen ihmisyyden ihanteen.

Samalla puolue on unohtanut myös maalaisliittolaiset jäsenet. Tällä menolla keskustan kannatus laskee hänen arvionsa mukaan 10 prosenttiin.

– Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puoluekokouksessa. Viimeistään. Ja jos ei kaadu, niin keskusta häviää tulevat vaalit. Sipilä on hieno mies, mutta jos hän jatkaa, keskusta häviää. Puolue etsii jo tällä hetkellä uutta puoluejohtajaa. Niin raakaa kuin se onkin, Korhonen kertoi.