ehdokasmainos

“Perussuomalaiset mukana heikentämässä harmaan talouden torjunnan resursseja” – SDP:n Räsänen vaatii Soinin puolueelta tekoja muiden moittimisen sijaan

Kuva: Jukka-Pekka Flander
23882127179_a1c90de99b_k(1)
SDP:n Joona Räsäsen mukaan perussuomalaisten ei kannattaisi moittia muita puolueita sellaisista asioista, joissa omat näytöt puuttuvat täysin.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen vaatii perussuomalaisilta tekoja veronkierron ja harmaan talouden torjumisesta. Räsäsen mukaan Sipilän hallitukselta puuttuvat täysin konkreettiset avaukset siitä, miten viime vaalikaudella käynnistettyä harmaan talouden ja veronkierron vastaista toimintaa jatketaan.

– Perussuomalaiset on ollut hallituksessa mukana heikentämässä muun muassa harmaan talouden torjunnan resursseja. Perussuomalaiset olivat viime syksynä armahtamassa suomalaisia veropakolaisia ja hallintarekisterijupakassakin perussuomalaiset heräsivät vasta, kun oppositio ravisteli puolueen hereille hankkeen todellisista tarkoitusperistä, Räsänen toteaa.

SDP:n linja veronkierron ja harmaan talouden torjunnassa on Räsäsen mukaan selkeä. Puheiden lisäksi puolueella on myös näyttöjä konkreettisista teoista, joita edistettiin määrätietoisesti viime vaalikaudella. Väitteet päinvastaisesta kertovat vain faktojen totaalisesta ymmärtämättä jättämisestä.

– Viime vaalikaudella SDP:n johdolla tiukennettiin yritysten korkovähennysoikeutta, laadittiin kansainvälisen veronkierron torjuntaohjelma ja käynnistettiin neuvottelut verosopimusten uudistamiseksi sekä Espanjan että Portugalin kanssa.

Milloin Timo Soini ryhtyy jatkamaan Jutta Urpilaisen käynnistämää kansainvälisen veronkierron vastaista työtä?

Räsänen muistuttaa, ettei perussuomalaisten kannattaisi moittia muita puolueita sellaisista asioista, joissa omat näytöt puuttuvat täysin.

– Missä ovat nykyisen hallituksen, erityisesti perussuomalaisten aloitteet vastaavista toimista? Katseeni kääntyykin Timo Soiniin. Milloin Soini ryhtyy jatkamaan Jutta Urpilaisen käynnistämää kansainvälisen veronkierron vastaista työtä? Olisi hyvä, että Soinilta heltiäisi edes yksi konkreettinen teko, jolla hän osoittaisi olevansa suomalaisen työmiehen puolella veronkierron ja harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Tämä kevät näyttää, muuttuuko perussuomalaisten linja puheista tekoihin.

 

“Ei kaksoisgiljotiinia työttömille” – SAK kiristää ruuvia työllisyysryhmässä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
LKS 20160928  SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja  työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen kommentoivat työllisyystyöryhmän tilannetta 28. syyskuuta  2016. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja  työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen kommentoivat työllisyystyöryhmän tilannetta tänään.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, ettei työllisyystyöryhmän toimeksiannon mukaista 8 000 työpaikkaa ole mahdollista luoda valtiovarainministeriön todentamalla tavalla heikentämättä samalla työttömyysturvaa.

–  SAK:lle työttömyysturvan leikkaaminen ei ole vaihtoehto, Eloranta painottaa.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että työryhmän nykyiset ehdotukset eivät yksinkertaistaisi työttömyysturvajärjestelmää eivätkä mahdollistaisi nykyistä sujuvampaa liikkumista työttömyyden ja työn välillä.

–  Työttömien epävarmuus ja heihin kohdistuva hallinnollinen taakkaa kasvaisi entisestään, kun nykyjärjestelmän rinnalle rakennettaisiin toinen valvontahimmeli, eräänlainen kaksoisgiljotiini, Eloranta varoitti.

Valmistelussa olevassa mallissa aktiivisuutta arvioisi ja omavastuupäivistä päättäisi työttömyyskassa tai Kela. Kolme kuukauden välein tehtävät seurantahaastattelut puolestaan hoitaisi TE-toimisto.

–  Miten varmistetaan, että työtön tietää, missä ja kenen ohjeiden mukaan toimia? Nykyjärjestelmäkin on monimutkainen ja karenssien pelko estää ottamasta vastaan lyhytkestoista työtä, Eloranta ihmettelee.

Jos työtön ei onnistuisi hankkimaan kolmessa kuukaudessa 18:aa työtuntia tai viittä päivää aktiivitoimessa, kolmen seuraavan kuukauden aikana hänelle kertyisi kunakin kuukautena yksi omavastuupäivä. Työttömyysturvaa päivä vähentäisi kuukaudessa vajaat viisi prosenttia.

SAK:n puheenjohtaja muistuttaa, että osana kilpailukykysopimusta hallitus luopui hallitusohjelmaan kirjatusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan 120 miljoonan euron lisäleikkauksesta.

Suomen suurimassa palkansaajajärjestössä ollaankin huolestuneita, että leikkausten vastapainoksi työttömille ei ole tulossa riittävästi työllistymistä edistäviä palveluja hallituksen jo aiemmin päättämän palkkatuen lisäksi.

–  Kaikille tarvitseville ei pystytä tarjoamaan tukea työllistymiseen. Ollaan jo perustuslaillisen ongelman äärellä, Eloranta arvioi.

SAK on toistuvasti painottanut, ettei järjestö ole työryhmässä heikentämässä työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamassa työllistymistä. Byrokratialoukkujen purkamiseksi SAK on esittänyt keinoja karenssijärjestelmän uudistamiseksi ja työttömänä opiskelun helpottamiseksi.

 

 

Iso muutos käynnissä: 70-vuotinen yhteistyö vaihtumassa kilpailuun – Voiko Suomi tehdä mitään?

Britannian EU-kansanäänestyksen tulos, pitkittynyt taloustaantuma, unionin lähiympäristön konfliktit sekä pakolaiskriisi vaikeuttavat unionin toimintakykyä.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten kokous Bratislavassa 16.9.2016 käynnisti prosessin EU:n uudistamiseksi. Eduskunnan suuri valiokunta järjestää kolme julkista kuulemista pohtiakseen, mitä muutos merkitsee Suomen kaltaisten pienten, avoimeen kansainväliseen vuorovaikutukseen ja vahvoihin kansainvälisiin instituutioihin nojanneille maille.

Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja, professori Juhana Aunesluoma pohti tänään ensimmäisen kuulemisen avauspuheenvuorossaan Suomen viime vuosien Eurooppa-politiikkaa. Hänen mukaansa Suomi on harvoin ollut kriiseissä aloitteentekijä. Maamme on pikemminkin suosinut pieniä korjauksia ja ollut perässäkulkija.

Nyt nämä taustaoletukset ovat osoittautuneet vääriksi, eikä näytä siltä, että oltaisiin palaamassa kriisiä edeltävään tilanteeseen. Status quota ei enää ole eikä siihen voi tukeutua.

Aunesluoman mukaan EU:n kriisit ovat aiheuttaneet olennaisia muutoksia EU:n toimintaan.  EU:n lisäksi myös muut instituutiot ovat rapautuneet, ETYJ on yksi esimerkki.

– Myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Yhä enemmän on vaatimuksia kansallisen edun ensisijaisuudesta niin, että kansallinen etu ymmärretään yhä kapeammin, Aunesluoma sanoi.

Samaan ilmiöön liittyy myös kansainvälisen oikeuden ja normien kunnioituksen ja sitovuuden heikentyminen.

Kyse epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

Aunesluoman mukaan isossa kuvassa on tapahtumassa siirtymä kahden paradigman eli erilaisen ajatusrakennelman välillä.

Yhteistyön paradigma vahvistui useita vuosikymmeniä toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nyt se on korvautumassa kilpailun paradigmalla. Tarkemmin sanottuna järjestelmä jossa yhteistyö korostui, on korvautumassa järjestelmällä, jossa kilpailu korostuu.

Ongelmallista on että epäluottamus korostuu sekä suhteessa ylikansalliseen ulottuvuuteen että hallitusten väliseen päätöksentekoon.

– Kyse on epäluottamuksesta itseään yhteistyötä kohtaan.

– Koska eurokriisiä ei saatu hallintaan, sekä ylikansallinen että hallitusten välinen toiminta kärsivät uskottavuuskriisin.

Myös YK:n uudistuminen on käytännössä jumissa. Yhtä lailla Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluprosessi ollut jumissa koko 2000-luvun.

Keskeiset suurvallat eivät enää käytä kansainvälisiä instituutioiden mahdollisuuksia, vaan ne tukeutuvat kahdenväliseen diplomatiaan. Demokratian leviäminen hallintatapana on pysähtynyt 2010-luvulla. Vakiintuneissa demokratioissa esiintyy tyytymättömyyttä ja epäluottamusta perinteisten edustuksellisen demokratian muotoihin, sille etsitään vaihtoehtoja.

Politiikassa nojataan ihmisten etnisiin ja kulttuurisiin identiteetteihin ja koettujen erojen korostamiseen. Nationalismin vahvistuminen vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä entisestään.

Riski turvallisuuden ja kansallisten etujen kannalta.

Keskustelun pohjana toimineen puheenvuoronsa päätteeksi Aunesluoma kysyi, mitä kaikki edellämainittu merkitsee Suomelle.

Hänen mukaansa Suomi on taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen avoimeen vuorovaikutukseen perustuvasta EU:sta ja globaalista järjestelmästä. Avoin vuorovaikutus edellyttää valtioiden tehokasta yhteistyötä ja monilta osin asioiden ylikansallista hallintaa.

– Siirtymä yhteistyöstä kohti kilpailua voi hyödyttää joitakin valtioita, pienet valtiot eivät siitä hyödy. Pienet valtiot menestyvät avoimessa järjestelmässä, joita ohjaavat vahvat instituutiot.

Aunesluoman mukaan kyse on riskistä niin Suomen turvallisuuden kuin kansallisten etujen kannalta. Puheenvuoron päätteeksi kuultiin toiveikas näkökulma.

– Suomi voi vaikuttaa kehitykseen toimimalla näissä järjestöissä ja instituutioissa, jotka yhä ovat olemassa, mitään peruuttamatonta vahinkoa ei ole tapahtunut. Kehityksen suuntaan on mahdollista vaikuttaa ja siihen eivät vaikuta vain suuret maat ja suurvallat.

Suuren valiokunnan avoin kuuleminen päättyy tänään kello 14. Seuraa suoraa lähetystä tästä linkistä.

Työllisyysryhmässä alkaa näyttää pahalta

LKS 20160928 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saapuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtajien ja hallituksen asettamasta työllisyystyöryhmästä vastaavien ministerien kokoukseen Helsingissä 29. syyskuuta 2016. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saapuivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtajien ja hallituksen asettamasta työllisyystyöryhmästä vastaavien ministerien kokoukseen Helsingissä tänään aamulla.

– SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan neuvotteluissa työllisyystoimista tilanne ei näytä hyvältä. Hänen mukaansa pöydässä ei vielä ole sellaista ratkaisumallia, jota kannattaisi SAK:n päätöksentekoon edes viedä.

Eloranta sanoi, että eteenpäin vie melko ohut lanka mutta sekin kannattaa käyttää.

– Työryhmä jatkaa työtään, ja sitten ensi viikolla jossakin vaiheessa arvioidaan, mitä aikaiseksi on saatu, Eloranta sanoi SAK:n tiedotustilaisuudessa.

SAK:n hallitus on koolla ensi viikon maanantaina ja tiistaina ja arvioi tilannetta silloin.

Työmarkkinajohtajat tapasivat tänään maan hallituksen edustajia valtioneuvoston linnassa. Hallitus on antanut kolmikantaiselle työryhmälle tehtäväksi keksiä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Tämän aamun kokouksessa ruodittiin työllisyystyöryhmän työn tämänhetkistä tilannetta.
Työryhmän on ollut tarkoitus saada työnsä valmiiksi kuun loppuun mennessä eli vielä tällä viikolla.

Jo aiemmin STTK on kertonut, ettei tilanne näytä hääppöiseltä. Kolmikantaisen työryhmän tilanteesta kertoi Demokraatti.fi:lle työministeri Jari Lindström (ps.) jo tiistaina, ettei kummoisia ole luvassa.

Takaraja on asetettu perjantaille, mutta todellisuudessa aikaa lienee maanantaihin, jolloin keskusjärjestöjen hallintoja on koolla. Hallitus ja järjestöt ovat olleet tänään koolla kolmikantaisesti.

Akavan Sture Fjäder puolestaan tiedotti, että järjestö suhtautuu kriittisesti työryhmän työhön, koska siitä puuttuvat työttömän kannustimet aktiivisuuteen kokonaan.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo, että työllisyystyöryhmä on tehnyt perusteellista työtä. Ryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Martti Hetemäki luovutti työryhmän väliraportin tänään hallitukselle. Rehn sanoo, että arvioiden mukaan olisi mahdollista löytää sellaisia toimia, joiden vaikuttavuus olisi merkittävä ja joiden avulla kyettäisiin luomaan työpaikkoja.

Rehnin mukaan työryhmällä on kuitenkin vielä paljon tekemistä, jotta suma saadaan purettua. Rehn toivoo, että kolmikantainen työryhmä pääsee yksimieliseen lopputulokseen.

 

 

 

Hallitus sai haluamansa — “Palkansaajille se on kaikkea muuta kuin hyvä sopimus”

Kuva: Lehtikuva

Hallituksen asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä on haettu esityksiä työllisyyden parantamiseksi. Ministerit ja työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat totesivat tämänpäiväisen tapaamisen jälkeen, että työryhmä jatkaa määräajan loppuun. Aikaa on perjantaihin.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä budjettiriihessä annettu toimeksianto on erittäin tiukasti rajattu ja aikataulu monimutkaisille asioille hyvin kireä.

— STTK on kuitenkin neuvotteluissa aktiivinen ja ratkaisuhakuinen.

Palola korostaa, että palkansaajien näkökulmasta työmarkkinapöydissä on viime ajat kannettu vastuuta ja tehty raskaita päätöksiä.

— Kilpailukykysopimus täytti hallituksen toiveet, mutta palkansaajille se on kaikkea muuta kuin hyvä sopimus. Hallituksen omilla päätöksillä työttömyysturvaa on leikattu, vuorotteluvapaan ehtoja entisestään heikennetty sekä työsopimus- ja vuosilomalakiin tehty heikennyksiä. Nyt pitää ensin katsoa niiden vaikutukset ennen kuin kiirehditään tekemään lisäleikkauksia työttömyysturvaan.

Palolan mielestä Hetemäen työryhmä pääsee maaliin, jos hallitus unohtaa työttömän kyykyttämisen ja valitsee kannustamisen.

— Työttömyysturvan pitää aktivoida ja kannustaa työtöntä, mutta se ei saa tarkoittaa turvan heikentämistä. STTK toivoo, että esimerkiksi työttömän laajempi oikeus opiskeluun toteutuisi. Työn vastaanottamiseen kannustettaisiin verohelpotuksin.

AVAINSANAT

Taavitsainen ja Lindström sanailivat työttömistä – “En kai sentään ajatustenlukija ole”

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-09-28-kello-10-18-44
Kuvakaappaus kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) eilisestä Twitter-sanailusta.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) ja työministeri Jari Lindström (ps.) äityivät eilen sanailemaan lyhytviestipalvelu Twitterissä työttömistä.

Demokraatti.fi julkaisi eilen työministeri Jari Lindströmin haastattelun, jossa ministeri avoimesti myönsi, ettei hänelle ollut juolahtanut mieleenkään ottaa mukaan Työttömien Valtakunnallista Yhdistystä, kun uutta työttömien haastattelukäytäntöä mietittiin. Jatkossa työttömiä on pakko haastatella kolmen kuukauden välein ja nyt näyttää, että haastattelut menevät yksityisten yritysten kontolle.

Verorahaa hommassa palaa 17 miljoonaa vuosittain.

Asiaan tarttui välittömästi kansanedustaja Satu Taavitsainen, joka lähetti ministeri Lindströmille kipakan viestin Twitterissä.

– Minkä takia sitä ei ole mietitty? “Ei ole käynyt mielessäkään”, Lindström sanoi Demokraatti.fi:lle.

– No ihan siitä syystä, ettei kukaan ole asiaa esittänyt, Lindström vastasi Taavitsaiselle.

Taavitsainen ei tyytynyt tähän, vaan hän kysyi lisää:

– Esittikö joku sitten yksityisiä yrityksiä, kun ne tulivat sinulle mieleen? Hyvä valmistelu on laaja-alainen.

– Esitti. paljon tässä vaaditaan, mutta ei kai sentään ajatusten lukemista? Lindström vastasi lievästi tuohtuneen oloisena.

Taavitsainen vielä kovisteli Lindströmiä ottamaan seuraavalla kerralla TVY mukaan, kun työttömien asioita mietitään.

– Toiveeni on, että näkisit järjestöt arvokkaina ja osaavina. Rahat ei mene omistajille, vaan työttömille, Taavitsainen kuittasi saamatta Lindströmiltä enää vastausta.

Lindströmin avoimet vastaukset Demokraatti.fi:n haastattelussa aiheuttivat muutakin pöhinää sosiaalisessa mediassa. Eräät katsoivat jälleen kerran työministerin paljastaneen osaamattomuutensa ja kyvyttömyytensä. Ihmeteltiin, kuinka Lindström on ylipäätään edes päässyt ministeriksi asti.

Lindström myös lupasi, ettei rahoja ole korvamerkitty yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille.