”Perussuomalaiset mukana heikentämässä harmaan talouden torjunnan resursseja” – SDP:n Räsänen vaatii Soinin puolueelta tekoja muiden moittimisen sijaan

Kuva: Jukka-Pekka Flander
23882127179_a1c90de99b_k(1)
SDP:n Joona Räsäsen mukaan perussuomalaisten ei kannattaisi moittia muita puolueita sellaisista asioista, joissa omat näytöt puuttuvat täysin.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen vaatii perussuomalaisilta tekoja veronkierron ja harmaan talouden torjumisesta. Räsäsen mukaan Sipilän hallitukselta puuttuvat täysin konkreettiset avaukset siitä, miten viime vaalikaudella käynnistettyä harmaan talouden ja veronkierron vastaista toimintaa jatketaan.

– Perussuomalaiset on ollut hallituksessa mukana heikentämässä muun muassa harmaan talouden torjunnan resursseja. Perussuomalaiset olivat viime syksynä armahtamassa suomalaisia veropakolaisia ja hallintarekisterijupakassakin perussuomalaiset heräsivät vasta, kun oppositio ravisteli puolueen hereille hankkeen todellisista tarkoitusperistä, Räsänen toteaa.

SDP:n linja veronkierron ja harmaan talouden torjunnassa on Räsäsen mukaan selkeä. Puheiden lisäksi puolueella on myös näyttöjä konkreettisista teoista, joita edistettiin määrätietoisesti viime vaalikaudella. Väitteet päinvastaisesta kertovat vain faktojen totaalisesta ymmärtämättä jättämisestä.

– Viime vaalikaudella SDP:n johdolla tiukennettiin yritysten korkovähennysoikeutta, laadittiin kansainvälisen veronkierron torjuntaohjelma ja käynnistettiin neuvottelut verosopimusten uudistamiseksi sekä Espanjan että Portugalin kanssa.

Milloin Timo Soini ryhtyy jatkamaan Jutta Urpilaisen käynnistämää kansainvälisen veronkierron vastaista työtä?

Räsänen muistuttaa, ettei perussuomalaisten kannattaisi moittia muita puolueita sellaisista asioista, joissa omat näytöt puuttuvat täysin.

– Missä ovat nykyisen hallituksen, erityisesti perussuomalaisten aloitteet vastaavista toimista? Katseeni kääntyykin Timo Soiniin. Milloin Soini ryhtyy jatkamaan Jutta Urpilaisen käynnistämää kansainvälisen veronkierron vastaista työtä? Olisi hyvä, että Soinilta heltiäisi edes yksi konkreettinen teko, jolla hän osoittaisi olevansa suomalaisen työmiehen puolella veronkierron ja harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Tämä kevät näyttää, muuttuuko perussuomalaisten linja puheista tekoihin.

 

”Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt…” – työntekijäliitto varoittaa katastrofista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
pau-posti

Työntekijäliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU näkee hallituksen postilakiesityksessä lukuisia ongelmia.

Se on huolestunut erityisesti siitä, että kirjeiden kulkunopeus on hidastumassa merkittävästi – lähes puoleen nykyisestä.

PAU:n mukaan käytännössä postinjakelu harvenee 2–3 kertaan viikossa. Kirje voi viipyä matkalla jopa viikon.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen huomauttaa, että lakiesitys vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun.

– Vaikka yleispalvelulähetysten eli postimerkillisten kirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on pieni, kirjeen riittävä kulkunopeus on taannut esimerkiksi sanomalehden kulkemisen päiväpostin jakelun viitenä päivänä viikossa.

Haja-asutusalueen sanomalehtien lisäksi jakeluverkon romuttaminen hidastaa myös aikakauslehtien, vastausta vaativien viranomaiskirjeiden, sairaalakirjeiden, laskujen ja yhdistysten kokouspostin jakelua.

– Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt, niin voi vain kuvitella, millainen meteli syntyy, jos jakelua heikennetään entisestään, Nieminen varoittaa.

Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi. Outoa logiikkaa.

Hän pelkää, että yleispalvelun heikentäminen hävittäisi tuhansia työpaikkoja ja lisäisi osa-aikatyötä postialalla. Se heijastuisi myös media-alaan, painoalaan ja logistiikkaan.

Hallitus on vakuuttanut maaseudun sanomalehtijakelun toimivan myös tulevaisuudessa. PAU muistuttaa, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa.

– Lakiteksti ei anna samaa lopputulosta. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa.

Nieminen huomauttaa, että sanomalehti on markkinaehtoinen tuote.

– Jos Posti nostaa sanomalehden jakelun hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sitä ei Postin jaa.

Lakiesityksessä Postille säädetään velvoite kilpailuttaa jakelu niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella.

– Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä on kiistatta paras kokemus postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi, vaan Postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa, ihmettelee Nieminen.

Hänen mielestään jo nyt on ollut nähtävissä kehitys, jossa jakelu on siirtynyt yritykselle, joka työllistää vain niin sanottuja itsensätyöllistäjiä. He ovat usein pakkoyrittäjiä, joilla on työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan, mutta työnantaja kohtelee heitä kuin yrittäjiä.

– Halutaanko postinjakelusta ammatti, jota leimaa tulojen epävarmuus, ja jolla on lähes mahdoton elättää itsensä ja perheensä, Nieminen kysyy.

”Uskomattoman hienot” — Yle: Linnan kättelyilta mittautti huippuluvut

Kuva: Lehtikuva

Linnan juhlat -lähetys keräsi ennätysyleisön itsenäisyyspäivänä, Yle kertoo. Lähetyksen keskikatsojamäärä oli 2,6 miljoonaa, ja enimmillään sitä seurasi yli 2,7 miljoonaa katsojaa. Luvut selviävät Finnpanelin tv-mittaritutkimuksesta.
Lisäksi Yle Areenassa suoraa Linnan juhlien lähetystä käynnistettiin yli 250 000 kertaa.

– Ovathan nämä luvut uskomattoman hienot ja kertovat paitsi pitkästä perinteestä tv-katselussa, mutta myös hyvin tuotetuista ohjelmista, sanoo Ylen itsenäisyyspäivän ohjelmiston päätuottaja Marko Krapu.

Myös Kohti Linnan juhlia- sekä Linnan jatkot -nimiset lähetykset kiinnostivat kansalaisia. Enimmillään ennakkolähetyksellä oli 1,8 miljoonaa katsojaa ja jatkoilla 1,3 miljoonaa katsojaa.

AVAINSANAT

Pekka Ervasti yhtyy tutkija Railon ehdotukseen Ylen tilanteen perkaamiseksi: ”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää”

Kuva: Lehtikuva

Palkittu toimittaja, entinen yleläinen Pekka Ervasti yhtyy tutkija Erkka Railon ehdotukseen Ylen tulehtuneen tilanteen selvittämiseksi.

Railo on ehdottanut, että luotettava ulkopuolinen taho tekisi selvityksen Ylen tilanteesta.

Ervasti kirjoittaa asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa.

”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää, saako yleisö verorahoillaan niin luotettavaa, riippumatonta ja kriittistä journalismia kuin sille on uskoteltu.”

Toinsena vaihtoehtona Ervasti pitää jonkinlaisen välittäjän valitsemista.

”Tällainen ulkopuolinen, yleistä luottamusta nauttiva henkilö tai organisaatio voisi selvityksen jälkeen tehdä omat ehdotuksena Yleisradion journalismin uskottavuuden pelastamiseksi.”

Ervastin mukaan ongelmaksi jää kuitenkin se, kuka tai mikä taho tällaisen prosessin käynnistäisi.

”Yleisradion sisällä tai sitä valvovissa elimissä ei siihen näytä olevan innostusta.”

AVAINSANAT

Stubb yllätti — kutsui Sipilää entiseksi pääministeriksi

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) yllätti Twitter-seuraajansa itsenäisyyspäivänä jakamalla kuvan, jossa hän esiintyy tuttujen päättäjien seurassa.

Asia, joka useimpia kuvassa olevia yhdistää, on se, että he ovat kaikki olleet pääministereinä. Englanninkielinen saateteksti ”former prime ministers” viittaa juuri tähän.

Heistä Stubbin lisäksi kuvassa ovat Esko Aho, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen.

Sen sijaan kuvassa keskellä oleva, kohun keskelläkin viime ajat elänyt Juha Sipilä ei sen sijaan ainakaan vielä ole entinen pääministeri, kuten Stubbin tekstistä voisi olettaa. Teksti lienee lapsus, koska Stubbin Facebook-tilillä Sipilän asema nykyisenä pääministerinä on huomioitu.

Elossa olevista entisistä pääministereistä kuvasta puuttuvat kokonaan Mauno Koivisto ja Anneli Jäätteenmäki.

Soinin sairausloma jatkuu — myös lentokielto voimassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ulkoministeri Timo Soinin sairausloma ja siihen liittyvä lentokielto jatkuvat 11.12. asti. Aiemmin Soinin kerrottiin olevan sairauslomalla 5.12. asti.

Ministeriön mukaan Soini suorittaa virkatehtäviään sairausloman aikana kuitenkin osittain ja vastaanottaa perjantaina Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault’n, joka vierailee Suomessa.

AVAINSANAT