Turva – Hymy

”Vähän aataminaikuinen järjestelmä” – perussuomalaisten Slunga-Poutsalo torppaa listavaalin

Kuva: Lehtikuva
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Perussuomalaiset ei puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan kannata ehdotusta listavaalista. Listavaali on noussut pohdintaan maakuntavaalien valmistelun yhteydessä.

Hallituspuolueiden puoluesihteerien on tarkoitus linjata alkuvuodesta, miten maakuntavaalit järjestetään. Slunga-Poutsalon mukaan listavaali-asiaa on pohdittu perusteellisesti jo aiemmin, eikä hän usko asian etenemiseen.

– Se on vähän aataminaikuinen järjestelmä, että puolueväki päättää ykkösnimet kabinetissaan. Antaa äänestäjien itsensä päättää, ketkä ovat parhaat edustajat, Slunga-Poutsalo perustelee.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) toivoi lauantaina Ylellä, että listavaalin mahdollisuutta pohdittaisiin lähiviikkojen aikana. Vaalitapa soveltuisi hänen mielestään parhaiten EU-vaaleihin. Sen sijaan kunta- ja eduskuntavaaleissa sekä uusissa maakuntavaaleissa hän säilyttäisi nykyisen henkilövaalin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä Suomeen syntyy 18 itsehallintoaluetta eli tuttavallisemmin maakuntaa. Sote- ja aluehallintouudistusta valmistellaan parasta aikaa, eikä vielä ole tiedossa, koska ensimmäiset maakuntavaalit olisivat.

Slunga-Poutsalo uskoo, että vuoden 2017 kuntavaalit tulevat liian aikaisin. Realistisempaa hänestä olisi, että ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Tämän jälkeen maakuntavaalit pidettäisiin todennäköisesti samaan aikaan kuntavaalien kanssa.

Listavaalissa äänestetään puoluetta, kun taas henkilövaalissa äänestetään suoraan yksittäistä ehdokasta. Listavaali on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

 

 

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.

”Minulla on sydäntä sanoa, teillä on sydäntä valita” – Haataisen sisääntulo sähköisti Yle-studion

Kuva: Meeri Koutaniemi

Ylen presidentinvaalitenttien sarja päättyi torstai-iltana, kun SDP:n ehdokas Tuula Haatainen saapui yleisön eteen Helsingin Pasilaan.

Se oli vahva, energinen sisääntulo.  Ehdokas Haatainen sinisessä sähköisti studion.

– Mina puhun, Haatainen aloitti.

– Kun Miina Sillanpää, ensimmäinen naisministerimme puhui itsenäisyytemme alkutaipaleella yksinhuoltajaäitien asemasta, eduskunnassa kiellettiin häntä puhumasta asiasta, koska sellainen ei sopinut arvokkaaseen saliin. Että pienten ihmisten asiat eivät sinne kuuluneet.

Haatainen jatkoi, että Miina nousi pystyyn ja sanoi:

– Mutta minä puhun nyt.

– Minulle sanottiin viime syksynä monta kertaa, että puhun vääristä asioista, kun määrittelin laajan turvallisuuspolitiikan rakennuspalikoita, Haatainen vertasi.

– Minulle sanottiin, että olen ehdolla väärissä vaaleissa, kun puhun tyttöjen koulutuksesta tai naisten osaamisesta alikäytettynä voimavarana.

Haataista opastettiin myös, että presidentinvaaliin ei kuulu keskustelu yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Hän sanoi kokevansa ylpeyttä, että sai puhua kuulijoille tänä iltana juuri näistä asioista.

Ja sen Tuula Haatainen teki.

– Presidenttiä ei valita menneille vaan tuleville vuosikymmenille, Haatainen painotti.

– Näissä vaaleissa on keskusteltava aikamme suurista haasteista ja presidentin roolista niiden ratkaisijana.

Yli puoli miljoonaa suomalaista on äänestänyt – naiset liikkeellä miehiä aktiivisemmin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestystä postin ennakkoäänestyspisteellä Helsingissä keskiviikkona.

Jo reilusti yli puoli miljoonaa ihmistä on käyttänyt äänioikeuttaan presidentinvaaleissa. Oikeusministeriön tulospalvelun mukaan ääniä oli iltakahdeksaan mennessä annettu yli 521 000.

Toisena päivänä ennakkoäänestäjiä kertyi kaikkiaan liki 246 000, hiukan vähemmän kuin eilen, joka oli ensimmäinen äänestyspäivä.

Äänestysprosentti oli iltakahdeksalta 12,3 prosenttia.
Kuusi vuotta sitten äänestysprosentti oli toisen päivän jälkeen 10,7 prosenttia, kaksitoista vuotta sitten 11,7.

Satakunnan ja Lapin vaalipiirien äänestäjät ovat olleet vilkkaimmin liikkeellä. Satakunnassa äänestysprosentti on noussut yli 16 prosentin, Lapissa yli 15 prosentin. Naiset ovat olleet liikkeellä miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysprosentti oli 13,4 prosenttia, miesten hiukan yli 11 prosenttia.

1918 synkkiä aikoja kuvannut kirjailija Kjell Westö vetoaa: ”Älkäämme koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä”

Kuva: Marja Luumi

Helsingin historiaan vuonna 1918 pureudutaan erityisesti talojen kautta valokuvanäyttelyssä ”Talot vieraiden käsissä”, joka avattiin torstaina Helsinki Congress Paasitornissa. Pääosassa ovat erityisesti Helsingin työväentalo ja Katajanokan upseerikasino, jotka kokivat kovia synkkänä ajanjaksona.

Kirjailija Kjell Westö kertoi näyttelyn avajaisissa olevansa hyvin vaikuttunut, että päällisin puolin hyvinkin eri taustoista ponnistavat tahot järjestävät kansalaissodan tapahtumista yhteisen näyttelyn.

Westö on itse kirjoittanut erityisesti romaaneissaan Missä kuljimme kerran ja Kangastus 38 valokuvanäyttelyn kuvaamista ajoista. Hän kiinnostui vuosien 1917–1918 tapahtumista osittain siksi, että hänelle ei koululaisena tai nuorena opiskelijana kerrottu läheskään koko totuutta näistä vuosista. Kouluja hän ei halua moittia.

– En usko, että olisin 1960–70 tai edes 1980-luvulla edes saanut kiihkotonta ja täysin avointa selontekoa näistä ajoista muualtakaan, Westö huomautti.

Hän uskoo, että surullisen ajanjakson muistaminen ja katsominen kirkkain silmin on ollut vaikeaa kaikille katsantokannoista riippumatta.

– Sisällissodan tapahtumien tunnustaminen, se että puolin ja toisin toimimme niin kuin toimimme, oli pitkään lähes ylivoimaista.

Työväentalon juhlasalin takaosa näytti tältä pommituksen jälkeen huhtikuussa 1918. (Helsingin kaupunginmuseo / Ivan Timiriasew)

Westön huomio kiinnittyi erääseen asiaan, kun hän kiinnostui yhä kiihkeämmin kansalaissotaan ja sitä edeltävään aikaan. Se oli tapa, jolla koko 1910-luvun ajan mustamaalattiin vastapuolta.

– Kun ihmiset kaivautuvat henkisiin juoksuhautoihinsa, vastapuolta ei enää kuunnella. Näin kävi silloinkin. Vastapuolta ei enää nähty täytenä ihmisenä hyvine ja huonoine puolineen. Kummallakin puolella viljeltiin pahoja taruja vastapuolesta, kylvettiin kauhua ja halveksuntaa, luotiin irvikuvia, joita alettiin uskoa todeksi.

Kirjailija muistutti, että juuri tämä tie johtaa väkivaltaan ja sotiin.

Ruotsiksi kirjoittava Westö käy hyvin usein puhumassa kirjoistaan Ruotsissa. Ruotsalaiset kysyvät häneltä usein, miksi suomalaiset ovat niin pragmaattisia, käytännöllisiä.

– Miksi suosimme kriisin aikoina niin laajoja hallituspohjia ja miksi keskustelemme useimmiten niin rauhallisesti, ruotsalaiset ihmettelevät hänen mukaansa.

Westöllä on vastaus:

– Meillä on kenties kollektiivisessa muistissa, kuinka käy, kun solvaat ja aliarvioit poliittista vastustajaasi tarpeeksi.

Hänen mielestään tämä pragmatismi ja suomalaisten kyky eheytyä – joskin vaikean kautta – pitäisi muistaa myös näinä täysin erilaisina aikoina, ”joina moni varoittaa kuplissa elämisen, eriarvoisuuden ja yhteiskunnan pirstaloitumisen vaaroista”.

– Älkäämme siis koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä. Kuunnelkaamme toinen toisiamme.

Haaveena olisi kirjoittaa romaani välirauhan ajoista.

Westö painottaa, ettei ole koskaan synkkiä aikoja kuvanneissa romaaneissaan halunnut hakea syyllisiä. Hän on vain halunnut kuvata ihmisen kärsimystä sota-aikoina.

– Sitä miten julma ja turha jokainen sota on, ja miten aivan erityisen turha on sellainen sota, jossa naapuri kääntyy naapuria vastaan, joskus jopa veli veljeä vastaan.

Hänen romaaneissaan keskiössä ovat aina ihmiset erheineen ja hyveineen, pahoine ja hyvine tekoineen.

– Me sorramme, kapinoimme, sodimme, solmimme rauhat ja nuolemme haavojamme. Mutta kaikkein tärkeintä on se, että miten tämä näyttely on tehty – eli yhdessä.

Westö paljasti Demokraatille, että haaveena olisi kirjoittaa romaani välirauhan ajoista.

– Jos sinne mennään, sitten väkisinkin palaan takaisin myös kansalaissotaan, koska aikaväli on niin lyhyt. Mutta katsotaan, onnistunko.

Taudit jylläsivät ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuvassa potilaita ja henkilökuntaa Suomen kaupunkien liiton ylläpitämässä sotilassairaalassa Linnankadulla. (Helsingin kaupunginmuseo / Eric Sundström)

20 historiallisen valokuvan näyttely on esillä Paasitornissa kesäkuuhun asti ja siirtyy elokuussa Katajanokan kasinolle, jota remontoidaan parhaillaan entistä ehommaksi.

Paasitornin (Helsingin työväentalon) suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl ja sen on valmistumisesta vuonna 1908 saakka omistanut Helsingin työväenyhdistys. Katajanokan upseerikasino taas rakennettiin venäläisen upseeriston käyttöön arviolta vuonna 1913. Kasinon omistavat Katajanokan upseerikerhon kautta suomalaiset upseerijärjestöt.

 

Paasitorni joutui vieraisiin käsiin, kun punakaarti majoittui työväentalolle yhdistyksen vastusteluista huolimatta. 26. tammikuuta 1918 nostettiin punainen lyhty talon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi. Helsingin taistelussa huhtikuussa työväentalon torni syttyi tuleen ja juhlasalin katto romahti saksalaisten tykkitulesta. Punainen Helsinki antautui 13. huhtikuuta ja työväentalo siirtyi saksalaisten haltuun.

Katajanokan upseerikasino joutui vieraisiin käsiin jo maaliskuussa 2017, kun kumoukselliset venäläiset matruusit valtasivat rakennuksen ja nostivat mustan anarkistilipun kasinon salkoon. Upseerikasino oli tammikuussa 1918 myös joitakin kuukausia punakaartin hallussa. Se siirtyi punaisen Helsingin antauduttua työväentalon tavoin saksalaisten haltuun.

Saksan joukot poistuivat Helsingissä ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ja joulukuussa 1918 kumpikin talo palautettiin isännilleen.

Alma-tutkimus: Niinistön kannatus laskussa

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio kävivät äänestämässä torstaina ennakkoäänestyksen toisena päivänä Munkkivuoren postissa Helsingissä.

Presidentti Sauli Niinistön kannatus on huvennut verrattuna joulukuussa julkaistuun mittaukseen, ilmenee Alma Median lehtien teettämästä kyselystä. Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi nyt aikovansa äänestää Niinistöä.

Joulukuussa Niinistöä kannatti kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia. Kaikki muut ehdokkaat paitsi vihreiden Pekka Haavisto ovat tammikuun puolella nostaneet kannatustaan verrattuna edelliseen Alma-tutkimukseen. Haavistoa tuki nyt 14 prosenttia.

Kovimman kirin on ottanut valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on noussut kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari keräsi uudessa kyselyssä kuuden prosentin kannatuksen, keskustan Matti Vanhanen viisi prosenttia. SDP:n Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen keräsivät molemmat neljä prosenttia ja RKP:n Nils Torvalds kaksi prosenttia.

Mahdollisella toisella kierroksella Niinistö voittaisi kaikki haastajansa selvin luvuin.

Alma Median tutkimuksen toteutti Tietoykkönen ja siinä haastateltiin yhteensä 1 500 vastaajaa 9.–16. tammikuuta. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on enimmillään 2,5 suuntaansa.

Juttua on täydennetty ehdokkaiden kannatusluvuilla ja tiedoilla tutkimuksen tekotavasta kello 20.43.