”Vähän aataminaikuinen järjestelmä” – perussuomalaisten Slunga-Poutsalo torppaa listavaalin

Kuva: Lehtikuva
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Perussuomalaiset ei puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan kannata ehdotusta listavaalista. Listavaali on noussut pohdintaan maakuntavaalien valmistelun yhteydessä.

Hallituspuolueiden puoluesihteerien on tarkoitus linjata alkuvuodesta, miten maakuntavaalit järjestetään. Slunga-Poutsalon mukaan listavaali-asiaa on pohdittu perusteellisesti jo aiemmin, eikä hän usko asian etenemiseen.

– Se on vähän aataminaikuinen järjestelmä, että puolueväki päättää ykkösnimet kabinetissaan. Antaa äänestäjien itsensä päättää, ketkä ovat parhaat edustajat, Slunga-Poutsalo perustelee.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) toivoi lauantaina Ylellä, että listavaalin mahdollisuutta pohdittaisiin lähiviikkojen aikana. Vaalitapa soveltuisi hänen mielestään parhaiten EU-vaaleihin. Sen sijaan kunta- ja eduskuntavaaleissa sekä uusissa maakuntavaaleissa hän säilyttäisi nykyisen henkilövaalin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä Suomeen syntyy 18 itsehallintoaluetta eli tuttavallisemmin maakuntaa. Sote- ja aluehallintouudistusta valmistellaan parasta aikaa, eikä vielä ole tiedossa, koska ensimmäiset maakuntavaalit olisivat.

Slunga-Poutsalo uskoo, että vuoden 2017 kuntavaalit tulevat liian aikaisin. Realistisempaa hänestä olisi, että ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Tämän jälkeen maakuntavaalit pidettäisiin todennäköisesti samaan aikaan kuntavaalien kanssa.

Listavaalissa äänestetään puoluetta, kun taas henkilövaalissa äänestetään suoraan yksittäistä ehdokasta. Listavaali on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

 

 

Setan puheenjohtaja Viima Lampinen: ”Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki”

Kuva: Jari Soini
Viima Lampinen.

Setan tuore puheenjohtaja Viima Lampinen kertoo Demokraatin videohaastattelussa, mihin suuntaan hän haluaisi viedä Setan toimintaa.

– Haluan olla viemässä Setan toimintaa hyvään suuntaan. Haluun, että meistä tulee eräänlainen kansanliike, että jokainen ottaa meidät omakseen. Haluun vahvistaa Setassa vielä enemmän sukupuolivähemmistöjen asioita, Lampinen selvittää.

–  Henkilökohtaisesti koen, että meillä on nyt Suomessa tilanne, että tarvitsemme vahvasti lisää vaikuttamista esimerkiksi trans- ja intersukupuolisten asioihin. Sukupuolivähemmistöt on otettava huomioon, hän jatkaa.

Lisäksi Lampinen kertoo, mitä translaissa pitäisi hänen mielestään ensisijaisesti uudistaa.

–  Kaikkein tärkeintä olisi saada kokonaisuudistus. Tällä hetkellä se ei tunnu yksinkertaisesti miltään osin toimivalta. Kiireellisimpänä on steriilisaatiovaatimus, siitä on ehdottomasti päästävä pois. Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki.

– Ei meidän työt tule olemaan ohi, ennen kuin meillä on lainsäädäntö, jossa jokaisen tarpeet tulee huomioiduksi ja kuulluksi ja jokainen saa sen avun, minkä tarvitsee.

Viima Lampisen laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 23. helmikuuta ja verkkoversio jutusta keskiviikkona 22. helmikuuta.

”Minä en peitä itseäni” – Le Penin Libanonin vierailu keskeytyi huivikiistaan

Kuva: afp photo/martin bureau

Ranskan äärioikeiston presidenttiehdokkaan Marine Le Penin vierailu Libanonissa päättyi kiistaan huivin käyttämisestä.

Le Pen kieltäytyi käyttämästä hänelle tarjottua valkoista huivia ollessaan menossa vierailemaan maan korkea-arvoisimman sunnalaisen uskonoppineen suurmufti Abdellatif Deryanin luokse.

Le Pen ilmoitti Deryanin toimiston ovella oleville median edustajille, ettei kukaan voisi pakottaa häntä pukeutumaan huiviin ja poistui paikalta.

– Voitte välittää kunnianosoitukseni suurmuftille, mutta minä en peitä itseäni, Le Pen sanoi uutiskanava CNN:n mukaan.

Ranskassa Le Pen on vastustanut näkyvästi islamilaisten päähuivien käyttöä ja kannattanut myös uskonnollisten symbolien täyskieltoa julkisilla paikoilla.

Suurmuftin edustajan mukaan Le Penille oli kerrottu huivista ennen vierailua.

Keskustelua aiheesta

MT: Suomen Yrittäjissä alkaa keskiviikkona yt-neuvottelut

Kuva: Kari Hulkko

Suomen Yrittäjät vie läpi enintään yhdeksää henkilöä koskevat yt-neuvottelut osana säästöohjelmaansa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Yt-neuvottelut alkavat keskiviikkona ja johtuvat lehden mukaan järjestön jäsenmäärän laskusta. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ollut viime vuosina noin 115 000.

Suomen Yrittäjien toimistossa on Brysselin toimisto mukaan lukien 71 työntekijää.

Säästöohjelmasta tiedotettiin jo viikko sitten.

 

Keskustelua aiheesta

Demarit haluavat nuorille kesätyöpaikkoja

Kuva: Tommy Yi
Nuoret toivovat, että omat jalat kulkisivat ensi kesänä kohti kesäduunia.

Tampereen kaupungin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt nuorten työllistämiseen ja työllistymiseen tähtäävän uuden avauksen. Ryhmän viime maanantaisessa valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki kääräisee hihansa muiden toimijoiden kanssa tarjotakseen kaikille kaupungin alle 25-vuotiaille kesätyöpaikan. Sievoisen ansion lisäksi nuorille tarjoutuisi mahdollisuus tutustua työelämään.

Tampere on hakeutunut työ- ja elinkeinoministeriön työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, joka aloitetaan lähiaikoina. Valtuuston demariryhmän mielestä nuorten kesäduunien järjestäminen olisi hyvä osa kokeilua.

Aloitteella voidaan ryhmän mielestä etsiä uusia yhteistyötapoja nuorten kesätyöpaikkojen luomiseksi ja löytämiseksi. Sosialidemokraattien mielestä samalla voidaan kartoittaa mahdollisuudet myös kaupungin omien kesäduunipaikkojen kasvattamiseen.

Nuoria alle 25-vuotiaita oli koko maassa joulukuun 2016 tilastojen mukaan työttömänä 48 100 henkilöä. Tampereella vastaava luku oli 3 295.

Yritykset tarvitaan mukaan

– Nuoret joutuvat usein varsin varhaisessa elämänvaiheessa ottamaan kantaa tulevan ammattinsa valintaan. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Koulujen ja eri ammattialojen yhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, aloitteessa todetaan.

Demarit haastavat yrittäjiä toteamalla, että Suomessa yrityksillä on pitkät perinteet tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja. Demarivaltuutetut haluavat muiden nuorista huolta kantavien kanssa nostaa kesäduunit kansallistalkoiksi.

Osa valtakunnallista kampanjaa

Tamperelaisdemarien valtuustoaloite on osa SDP:n valtakunnallista, kaikki kaupungit, kunnat ja yritykset haastavaa kampanjaa. Sillä pyritään järjestelyihin, joilla jokaiselle maan nuorelle voidaan tarjota kesätyopaikka Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Aloitteeseen liittyy yksityiskohtainen maan hallitukselle, elinkeinoelämälle ja kunnille suunnattu esitys tarvittavista toimenpiteistä.

Ohjelmassa esitetään, että esimerkiksi maan hallitus ottaa vastuun kampanjan valtakunnallisesta valmistelusta. Lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan, että hallitus kutsuu koolle elinkeino- ja yrityselämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet, Kuntaliiton sekä kolmannen sektorin edustajat. Tapaamisen tarkoituksena on, että kaikki osalliset allekirjoittavat kesäduunivetoomuksen ja yhteistyösitoumuksen kesätyöpaikkojen avaamiseksi nuorille.

Keskustelua aiheesta

Kunnilta peritty toimeentulotuki ruuhkauttaa edelleen Kelaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kelan valtuutetut korostavat, että sekä toimistoissa että puhelinpalvelussa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.
Valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoo, että etenkin kiireellisissä tapauksissa, kuten lääkeasioissa Kelaan täytyy saada yhteys.

Kela on jo lisännyt toimeentulotuen kanssa työskentelevien määrää esimerkiksi jatkamalla määräaikaisten työsuhteita. Kela palkkaa myös lisää hakemusten käsittelijöitä.

– Saimme arvion, minkä mukaan ruuhka hellittäisi kuukauden sisällä, Sarkomaa kertoo.

Lain mukaan hakemus pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä.

Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet, koska perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen piti valtuutetuille tilannekatsauksen asiasta tiistaina.

Keskustelua aiheesta