Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Perussuomalaisia syytteessä kiihotuksesta – Professori: ”Poikkeuksellinen ilmiö rikoshistoriassa”

Lehtikuva/Jussi Nukari

Neljä perussuomalaista poliitikkoa on parhaillaan syytteessä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Lokakuussa syytteen sai kotkalainen kaupunginvaltuutettu Mertsi Merivirta julkaistuaan Facebookissa kuvan, jossa uhattiin maahanmuuttajia väkivallalla.

Demokraatti.fi

Lokakuussa myös Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) avustaja Terhi Kiemunki sai syytteen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan paneteltuaan blogikirjoituksessaan islaminuskoisia. Tapauksesta tekee erikoisen se, että Kiemunki teki itse syytteeseen johtaneen tutkintapyynnön poliisille.

Viimeisin syytteeseen kiihotuspykälän nojalla joutunut perussuomalainen on kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, Nizzan terrori-iskuun liittyneen some-kirjoittelunsa vuoksi.

Elokuussa syytteen sai Helsingin kaupunginvaltuutettu Olli Sademies, joka oli käsitellyt Facebook-kirjoituksessaan afrikkalaismiesten pakkosterilisaatiota. Tosin Sademies oli vuotta aikaisemmin erotettu puolueesta nettikirjoittelunsa vuoksi.

”Ei tämä minusta hyvää kerro.”

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen katsoo perussuomalaisten olevan varsin näkyvästi edustettuna, kun puhutaan tutkinnoista ja syytteistä, jotka liittyvä rikosnimikkeestä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Hänen mielestään kyseessä on poikkeuksellinen ilmiö koko suomalaisessa rikoshistoriassa.

– Jos ajatellaan tilastollisesti, olipa kysymyksessä mikä rikos tahansa, jos jonkin puolueen näkyvissä luottamusasemissa on tässä määrin epäiltyjä. Kyllä se aika ainutlaatuista on. En kyllä mitään rikostyyppiä muista, jossa olisi suhde näin suuri koko määrästä, Tolvanen toteaa ja alkaa etsiä etäisiä yhtymäkohtia 30-luvun poliittisista rikoksista.

– Ei tämä minusta hyvää kerro. Itse olen vielä sen verran vanhakantainen, että kansanedustajien ja näkyvissä luottamuselimissä olevien pitäisi olla esimerkkinä muille. On sillä jotain merkitystä, että tämä nyt yhteen puolueeseen tällä tavalla paikantuu. Se on aika poikkeuksellista, Tolvanen toteaa.

Kun perussuomalaisten piiristä on vaadittu sitä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan pitäisi poistaa rikoslaista, Tolvanen huomauttaa, että muutoin yhteiskunnassa on ollut painetta pikemminkin toiseen suuntaan.

Tolvasen mukaan kiihottamista kansanryhmää vastaan ei voi rikoslaista poistaa.

– Siinä ei edes ole harkintavaltaa suomalaisella lainsäätäjällä. Kyseessä on teko, jonka pitää kansainvälisten sopimusten mukaan olla rangaistava, ihmettelen, että siitä ylipäätään edes keskustellaan.

Tolvasen mukaan pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tällä hetkellä ihan kunnossa. Pykälää täsmennettiin jokunen vuosi sitten, koska sen soveltamisala oli liian suppea.

– Jos tulee ongelmaa soveltamisessa, aina pitää olla valmiutta täsmentää. Sanamuotojen viilaamiseen pitää olla valmiutta, jos oikeuskäytännössä havaitaan aukko.

Syytön niin kauan kuin tuomitaan.

Seuraavaa eli asian poliittista puolta Matti Tolvanen kommentoi varovaisesti mieluummin kansalaisen roolissa kuin professoriudestaan käsin – eli siihen, millä tavalla puolueiden pitäisi puuttua tällaisiin asioihin. Tolvanen toteaa, että eri puolueiden säännöt määrittävät, mitä missäkin puolueessa voidaan tehdä.

– Voidaanhan sitä kysyä, kuinka kauan voi näkyvillä paikoilla pitää henkilöitä, jotka syyllistyvät näinkin vakaviin asioihin. Kukin puolue sen kohdallaan päättää. Kyllä siitä ymmärtääkseni puolueellakin on jonkinlaista vastuuta. He ovat poliittisia toimijoita, eivät yksityishenkilöitä. Hehän pyrkivät näillä julkituloillaan ymmärtääkseni vaikuttamaan politiikkaan.

– Jos minkä tahansa puolueen näkyvissä luottamusasemissa oleva henkilö vaikuttaakseen politiikkaan esittää, kyllä se vain puolueenkin tiliin menee tämä mielipide. Ei puolue näistä voi irtisanoutua. Minun mielestä, haluamatta neuvoa perussuomalaisia, puolueen pitäisi kyllä ainakin tulevissa vaaleissa – kun valitaan henkilöitä ehdokkaaksi luottamustehtäviin – olla tarkkana, ettei siellä ole sellaisia henkilöitä, jotka syyllistyvät rikoksiin.

– Kyllä tästä varmaan saa vihat päälleen, mutta kyllä se pitää uskaltaa sanoa, sanoa sillä riskillä, että joku siitä pahastuu. Joku eettinen vastuu alkaa olla jo puolueella siitä, mitä puolueen nimissä lausutaan. Kyllähän se on jo huolestuttavaa, jos juttuja menee tutkintaan. Silloinhan ne menee vaan, jos on syytä epäillä, vaikka meillä syyttömyysolettama onkin. Poliittisestihan voidaan reagoida jo siinä tilanteessa, kun ei ole vielä tuomiota tullut. Henkilö on tietysti syytön niin kauan kuin tuomio tulee, kansalainen Tolvanen pohtii ja toteaa, ettei halua moralisoida.

– Polittisesti reagoinnin ala on paljon laajempi, siinä arvioinnissa minusta pitää jo rikosepäilytkin ottaa mukaan kun arvioidaan onko henkilö johonkin tehtävään sopiva vai ei ole. Joka puolueella on vastuu ehdokkaiden asettamisvaiheessa.

”Kirjoitetaan ihan kamalia asioita.”

Tolvanen tuntee suomalaisen somekirjoittelua sävyjä. Kovin korkeaa kuvaa hänellä ei vaikuta olevan.

– Siellä kirjoitetaan ihan kamalia asioita. Siellä rikoksia on huomattavan paljon enemmän kuin mitä poliisi tutkittavakseen ottaa.

Tolvasen mukaan piilorikollisuus esimerkiksi viharikollisuuden osalta on erittäin suurta. Sen on hänen mukaansa poliisikin tunnustanut, ettei ehditä puuttua kuin pahimpiin asioihin.

– Poliisien voimavaroja pitäisi ihan selkeäasti lisätä.

– Kiihottamistyyppiset rikokset ovat vakavia, koska siinä on riski, että ne muuttuvat toiminnaksi. Meillä on ihmisiä, jotka ymmärtävät viestin toisin kuin kirjoittaja, joka ei välttämättä ajattele, että pitäisi ryhtyä tositoimin. On suuri riski, että tämä muuttuu teoiksi ja sen takia meidän pitää puuttua ja suhtautua vakavasti. Nämä eivät ole mitään harmitonta poikien keskinäistä juttelua, mitä somessa on. Suurin osa ymmärtää, että ne ovat pelkkää puhetta, mutta toivon, ettei se koskaan mene sille asteelle, että joku ryhtyy tositoimiin.

LM: 2012-2016 käräjäoikeus käsitellyt yhteensä 17 tapausta.

Aiemmin syyte kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan on johtanut tuomioon kolmen perussuomalaisen poliitikon kohdalla. Heitä ovat europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, sittemmin puolueesta eronnut entinen kansanedustaja James Hirvisaari ja Kotkan kaupunginvaltuutettu Freddy van Wonterghem.

Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen on parhaillaan poliisin esitutkinnassa epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan.

Rikoslain 11. luvun niin sanotun kiihotuspykälän (10.) perusteella tehdyt rikosilmoitukset johtavat tilastojen valossa verrattain harvoin poliisin esitutkintaan tai syytteen nostamiseen. Tilastokeskuksen mukaan poliisille tehtiin viime vuonna ilmoitus 43 kiihotuspykälään liittyvästä rikoksesta, joista kahdeksan johti syyttäjälle ilmoitettuun esitutkintaan ja vain yhdestä seurasi tuomio.

Tämän vuoden tammi-syyskuun välisenä aikana poliisille on tehty 35 ilmoitusta, joista kaksi on koskenut törkeää kiihotusta kansanryhmää kohtaan. Tilastoja syytteistä tai tuomioista ei vielä tämän vuoden osalta ole.

Lännen Media kirjoitti syyskuun lopussa Oikeusrekisterikeskuksen tilastojen perusteella, että Suomen käräjäoikeuksissa oli vuosina 2012-2016 käsitelty rikosnimikkeellä ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” 17 tapausta. Niistä 15:ssa vastaaja oli tuomittu syytteen mukaisesti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE