Perussuomalaisten hajoaminen vei kyselytunnin farssiksi – Terho leikki kuurupiiloa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnassa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajaannus vei eduskunnan iltapäivällä alkaneen kyselytunnin farssiksi. Kansanedustajat yrittivät kysyä, mutta hallitus ei vastannut. Oppositioviitan liukkaasti päälleen pukenut perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi sen sijaan herätti hilpeyttä torumalla hallituksen leikkauksia. Hän oli itse säätämässä säästöjä, joten kysymys herätti ansaittua hörähtelyä salissa.

Ensi kertaa kyselytunnilla oli asetelma, jossa perussuomalaiset edustivat oppositiota ja heistä eronnut Uusi vaihtoehto-ryhmä hallitusta.

Poissa olivat kaikki trion nokkamiehet. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (uv.) olivat Oulussa ja rahaministeri Pettri Orpo  (kok. ) Luxemburgissa Kreikka-kokouksessa. Pääministeriä edusti virkaiältään vanhin ministeri Paula Risikko (kok.).

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi nk. trioministeri Sampo Terholta (uv.), miksi tämä edelleen hyväksyy hallituksen epäoikeudenmukaisen ja köyhiä sortavan politiikan.

– Ministerinpaikka tuli, mutta muisti meni. Niinkö, Rinne kysyi. Oliko koko hallitus näytelmän takana, Rinne niinikään kysyi tarkoittaen Jussi Halla-ahon ryhmän ulosheittoa hallituksesta. Operaatio vaikuttaa suunnitellulta, koska siitä kirjoitettiin julkisuudessa viikkoa ennen Jyväskylän tapahtumia.

Terho ei halunnut keskustella ollenkaan hallituspolitiikasta.

– Asiasta annetaan hallituksen selonteko maanantaina klo 12 lukien. Ja äänestetään hallituksen luottamuksesta ensi tiistaina, Terho sanoi. Hän perusteli kantaansa sillä, että hallituspoliikkaa ei käsitellä kyselytunnilla, vaan asiakysymyksiä.

Samaa toisti puhemies Maria Lohela.

Asiasta kimmastui SDP:n Eero Heinäluoma, joka sanoi nähneensä melkein kaiken, muttei sitä, että ministeri kieltäytyy vastaamasta.

– Onko hallituksen linja muuttunut? Heinäluoma kysyi saamatta kunnon vastausta.

Asiasta yritti keskustella vielä SDP:n ja Lapin edustaja Johanna Niemelä, mutta huonolla menestyksellä. Puhemies keskeytti  asiakohdan tylysti. Ja siirtyi seuraavaan kohtaan.

Hallituspolitiikasta ei juuri tämän enempää keskusteltu.

SDP:n Tuula Haatainen kysyi tänään annetusta kuuden suuren kaupungin johtajan esittämästä vaatimuksesta ottaa sotelle lisäaikaa. Tätä ministeri Anu Vehviläinen ei luvannut.

 

 

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.

”Pelkoa on liioiteltu” – Hyvinvointialan liitto puolustaa asiakasseteleitä

Kuva: Thinkstock

Yksityisiä sote-palvelutuottajia edustava Hyvinvointialan liitto ei näe suurta vaaraa siinä, jos asiakassetelit ulotetaan yksityisen sektorin erikoissairaanhoitoon. Julkisuudessa on pelätty sitä, että asiakassetelit kiireettömässä leikkaustoiminnassa vaarantavat julkisten sairaaloiden päivystystä.

Uhkana on nähty muun muassa osaavan työvoiman siirtyminen yksityiselle sektorille.

– Pelkoa on liioiteltu. Yksityinen sektori pystyy tehostamaan toimintaansa myös olemassa olevan työvoiman kautta, Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas korostaa.

Hän muistuttaa, että julkisella sektorilla on useita vetovoimatekijöitä – kuten sairaalatyön tarjoamat ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja laajempi kollegiaalinen tuki.

Yksityisellä sektorilla tehdään vuosittain noin 70 000 leikkaussaliolosuhteita vaativaa toimenpidettä. Rajakangas pitää määrää merkittävänä, mutta julkisen sektorin volyymeihin nähden pienenä. Kunnat ja kuntayhtymät ostivat erikoissairaanhoitoa yksityisiltä vuonna 2015 noin 300 miljoonaa eurolla, mikä vastaa muutamaa prosenttia kokonaiskustannuksista.

Rajakangas korostaa, että yksityinen toiminta on luvanvaraista ja yltää potilasturvallisuudessa huipputuloksiin.

Nuo kaksi vuotta vaativat aikamoista riskinottokykyä.

Hyvinvointialan liitto kannatti aiempaa esitystä valinnanvapaudesta. Siinä jaettiin heti alkuvaiheessa asuinpaikan mukaan ne asiakkaat, jotka eivät ole valinneet yksityistä eivätkä julkista sote-keskusta.

– Tällöin useampien tuottajien mukaantulo olisi ollut turvatumpaa, Rajakangas huomauttaa.

Uudessa esityksessä jako lähimpään sote-keskukseen tehdään vasta kahden vuoden päästä sote-keskusten aloittamisesta, vuonna 2023.

– Nuo kaksi vuotta vaativat yksityiseltä tuottajalta aikamoista riskinottokykyä, jota kaikilla ei ole.

Osa hallituspuolueista korosti lausuntokierroksen merkitystä ennen lopullisen esityksen antamista eduskunnalle.

– Hyvä näin. Hyvinvointialan liitto on kiinnittänyt useampaan otteeseen huomiota siihen, että yksityisen sektorin osaamista ja asiantuntemusta on tähän asti käytetty uudistuksen valmistelussa hyväksi aivan liian vähän, Rajakangas painottaa.

Erkki Tuomioja nostaa torstain synkkyydestä esiin yhden valonpilkahduksen – ”Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi”

Kuva: Jari Soini

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ilmoittivat eilen antavansa hyväksynnän sote-ratkaisun valinnanvapausesitykselle.

Tuoreinta esitystä on arvosteltu erityisesti siitä, että se vaarantaa laadukkaan erikoissairaanhoidon.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja nostaa Facebook-sivuillaan esiin ”synkästä sote-päivästä” yhden valonpilkahduksen.

Nimittäin keskustan ilmoituksen siitä, että asiantuntijalausunnot valinnanvapaudesta täytyy nyt ottaa vakavasti.

Tuomioja kommentoi aietta lakonisesti.

”Niinpä. Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi.”

Poliitikkojen lisäksi hallituksen esitystä on arvosteltu myös lääkäripiireissä.

Viimeksi tänään päivystyskirurgian ylilääkäri, professori Ari Leppäniemi ja plastiikkakirurgian professori, ylilääkäri Erkki Tukiainen kirjoittavat Helsingin Sanomissa, että nyt esitetty sote-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapaus asiakasseteleineen uhkaa romuttaa nykyisen erikoissairaanhoidon.

”Erityisen ankarasti tämä koskee kirurgisia päivystyspotilaita ja heidän omaisiaan, joiden kohtalolla poliitikot nyt käyvät kauppaa.”

AVAINSANAT

Kuulisikohan hallitus edes lääkäriedustajiaan? – ”Meitä arveluttaa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Keskustan lääkäri-kansanedustajat Niilo Keränen, Pekka Puska ja Martti Talja kiittävät, että hallituksen lakiesitykseen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta on saatu monta parannusta sitten viime kesän.

Heidän mielestään esityksen ratkaisematon ongelma on kuitenkin erikoissairaanhoitoon tuleva varsin laaja valinnanvapaus.

– Meitä arveluttaa erikoissairaanhoidon asiakassetelien käyttö esityksen tarkoittamassa laajuudessa.

Maakunnan on annettava asiakasseteli lähes kaikkeen erikoissairaanhoitoon, jos asiakkaalla tai potilaalla todetaan erikoissairaanhoidon tarve. Vain vaativat leikkaukset, tehohoito ja päivystys jäävät yksiselitteisesti asiakassetelitarjonnan ulkopuolelle.

Maakunta voi rajoittaa setelitarjontaa käytännössä vain potilasturvallisuussyistä.

– Erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa. On suuri vaara, että julkistettu valinnanvapauslakiesitys ja laaja asiakassetelien laaja käyttö pirstoo erikoissairaanhoidon kokonaisuuden, lääkäri-kansanedustajat pelkäävät.

Kolmikko hyväksyy keskustan eduskuntaryhmän mukana sen, että lakiesitys lähetetään lausuntokierrokselle.

– Toivomme, että esityksestä saatavat lausunnot otetaan vakavasti huomioon ja että vuodenvaihteen jälkeen viilattavassa lopullisessa lakiesityksessä esityksen heikkoudet korjataan, Keränen, Puska ja Talja painottavat.

 

”Vaikutukset liikenneturvallisuuteen hirvittävät” – Autokoululiitolta hätähuuto hallituksen uudistuksen takia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallitus on tällä viikolla pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen ajokorttilainsäädännön uudistamisesta. Esitys keventää ajokortin suorittamiseen liittyvää sääntelyä ja laissa säädettyjä opetusmääriä.

Tätä kautta uusi laki mahdollistaa kuljettajantutkintoon hakeutuvan yksilöllisen osaamisen ja esimerkiksi aiempien ajokorttien huomioimisen paremmin.

Nykyisestä syventävästä vaiheesta kuljettajankoulutuksessa esitetään luovuttavan ja näin ollen ajokortin saisi heti kuljettajantutkinnon suoritettuaan. Syventävän vaiheen sisällöt tulisivat kuitenkin edelleen sisältymään kuljettajankoulutukseen, mutta ne suoritettaisiin ennen tutkintoa.

Suomen Autokoululiitto tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen esityksen tavoitteisiin ja esitys sisältää monia tarpeellisia uudistuksia.

”Autokoululiitto on kuitenkin erittäin huolissaan uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallituksen esitys asettaa suuren paineen kuljettajantutkinnolle, mutta sen kehittämiseen tarjotut ratkaisut ovat vähäiset. Tutkinto nykyisellään ei ole valmis mittaamaan kuljettajan valmiuksia aukottomasti”, liitto kirjoittaa.

”Kun tähän yhdistetään opetusvaatimuksen kevennykset, esityksellä lisää turvattomuutta liikenteessä. Erityisen huolissaan olemme uusien kuljettajien riskienhallintajakson sijoittumisesta ennen tutkintoa. Nykyisellään riskienhallintajakso sijoittuu nimenomaan syventävään vaiheeseen, uusien kuljettajien riskialtteimpaan aikaan, joka on kolme kuukautta ajokortin saamisen jälkeen”.

”Tämänhetkinen malli on vahinkotilastojen mukaan olemassaolonsa aikana puolittanut nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja siis todistetusti parantanut liikenneturvallisuutta. Nykyisen riskienhallintamallin puolesta puhuvat niin vahinkotilastot kuin asiantuntijoiden lausunnot.”

– Hallituksen esityksessä on monia hyviä uudistuksia, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen kuitenkin hirvittävät. Valmistelussa on jätetty täysin huomiotta useat liikennealan asiantuntijatahojen lausunnot, jotka ovat tuoneet esille esityksen ongelmia liikenneturvallisuuden näkökulmasta, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Suomen Autokoululiitto toivoo, että eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan laajasti asiantuntijoita ja esityksen puutteet korjataan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta