Perussuomalaisten ryhmänjohdossa tapahtui muutos

Kuva: Kari Hulkko

Sampo Terho jatkaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän johdossa. Terho on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa puolestaan Ritva Elomaa. Elomaa on toisen kauden kansanedustaja.

Ryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin varatuomari Leena Meri Uudeltamaalta. Meri on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän korvaa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen, joka luopui varapuheenjohtajuudesta valiokuntakiireisiin vedoten.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä päätti pitää ryhmäjohtonsa ennallaan: kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jatkaa puheenjohtajana sekä kansanedustaja Li Andersson 1. varapuheenjohtajana ja Matti Semi 2. varapuheenjohtajina.

Keskustelua aiheesta

Lumessa rämpimisen vastapainoksi löytämisen riemua – lähtisitkö lomalla perheen kanssa kätkölle?

Istut tuntikausia koneen ääressä, yrität etsiä oikeita vastauksia, kyselet apua tuttavilta, pommitat chekkeriä saadaksesi näytölle vain punaista ja kätkijän terveiset: ei, ei, ei mennyt oikein, yritäpä uudelleen. Turhauttaa, ketuttaa, kiukuttaa. Mitä ihmettä tapahtuu?

Siinäpä ratkotaan niin sanottua mysteerikätköä geokätköilyssä. Voi sitä riemun kiljahdusta, iloa ja ylpeyttä, kun tuo chekkeri näyttää vihreää, saat oikeat koordinaatit ja voit lähteä etsimään sitä kätköä. Niin, se pitää vielä hakea, homman toinen puoli.

Geokätköilyssä etsitään toisten kätköilijöiden piilottamia purkkeja, putkiloita ja laatikoita – isoja, pieniä ja mikrokokoisia – kaupungeista, metsistä, puistoista. Kätkö voi olla muutaman metrin veden pinnan alapuolella tai kuuden metrin korkeudessa puussa. Se voi olla linnunpönttö, joka ei olekaan linnunpönttö. Se voi olla kiven kolossa, kannon nokassa, jyrkän seinämän kielekkeellä tai saaressa. Tehtävänä on löytää se mahdollisten vinkkien avulla, kirjata oma nimimerkki kätkössä olevaan lokivihkoon ja palauttaa purkki takaisin samaan paikkaan. Netissä se kirjataan löydetyksi, ja saadaan tilastomerkintä.

Vajaat kolme vuotta sitten tutustuin geokätköilyn saloihin ja se koukutti. Tässä pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin ei muuten välttämättä tulisi mentyä. Tavataan muita kätköilijöitä – kollegoita, joilta saa apua ja vinkkejä. Etsitään netistä tietoa mitä ihmeellisimpiin kysymyksiin ja väittämiin.

Kätköjä on lukuisia eri tyyppejä, joista tradi on yksinkertaisin ja yleisin. Menet kartalla merkittyyn kohtaan ja etsit sen kätkön. Multikätkössä on ainakin kaksi pistettä, joissa on käytävä. Mysteerissä ratkotaan jotakin tehtävää – ja niitä on paljon erilaisia, kätköilijöiden omien vahvuuksien mukaan.

 Ja sitten on meitä, jotka kätköilemme, kun sille on sopiva aika, käyttäen kyläily- ja kokousmatkat hyväksi. Omaksi huviksi, turhia paineita ottamatta.

Pikkuhiljaa löytää uusia ulottuvuuksia ja voi sukeltaa syvemmälle harrastukseen; on päivien värittämistä, mahdollisimman monen erityyppisen kätkön löytämistä samana päivänä, uusien kuntien värittämistä kuntakartalla ja juuri julkaistun kätkön löytäminen ensimmäisenä (ftf, first to find). Siinäpä onkin välillä kilpajuoksu sulassa sovussa kollegan kanssa! Miiteissä tavataan geokollegoita, esitellään reissaajia ja kolikoita, annetaan ja saadaan vinkkejä kätköihin. Ja puheenporinaa, sitä sitten riittää! Nälän kasvaessa on aika tutustua earthcacheen eli geokohteisiin, letterboxiin ja wherigoon. Vuosittain Suomessa järjestetään megatapahtuma, johon osallistuu yli 500 ihmistä ja maailmalaajuiseen gigatapahtumaan 5000.

Jokainen kätköilee tyylillään. Jotkut metsästävät ftf:ää, joku ”värittää” päiviä, joku etsii edes yhden kätkön pitkän ajan kuluessa päivittäin. Ja sitten on meitä, jotka kätköilemme, kun sille on sopiva aika, käyttäen kyläily- ja kokousmatkat hyväksi. Omaksi huviksi, turhia paineita ottamatta.

Niin, tätä voi tehdä ja harrastaa omaan tahtiin, omien mieltymysten mukaan. Yksin, yhdessä kaverin kanssa, yhdessä perheen kanssa, porukalla. Mutta kivaa tämä on, sen voin luvata. Vai onko? Syvässä lumessa rämpiessä tai sateessa, märässä heinikossa lasit huurussa kätköä etsiessä, mieleen hiipii joskus, että onko tässä mitään järkeä? Mutta se löytämisen riemu! Siinä se on.

 

Keskustelua aiheesta

Pieni pettymys kasvattaa, iso katkeroittaa, sanoo Tarja Filatov, jonka mukaan köyhyys lisää katkeruutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Päiväkoti-ikäisen lapsen äitinä kuuntelin vanhempainillassa asiantuntijaa, joka korosti, että lapsen pitää kokea lapsen kokoisia pettymyksiä. Oppi kolahti minuun.

Alustajan haaveena oli business, jossa hän myisi eteiseen sijoitettavia nauhureita. Nauhurista saisi päälle isän tai äidin äänellä viestin, joka komentaisi lapset laittamaan vaatteet naulakkoon, siivoamaan keittiön pöydän ja tekemään läksyt. Tähän kiteytyivät lapsen kokoiset pettymykset. Hommat on hoidettava yhä uudelleen ja uudelleen. Rakkaus ja rajat ovat paras kasvualusta.

Vaikean työttömyyden perheessä on aikuisten isoja pettymyksiä. Liian suurista pettymyksistä kumpuaa koko elämään pettyminen, katkeruus ja kyynistyminen. Ihminen haurastuu ja kestää vaikeuksia huonommin. Syntyy ajatus, että uudet vastoinkäymiset ovat ympäristön vika.

Sosiaalinen epäluottamus periytyy.

Köyhyys lisää katkeruutta. Työväenliikkeen alkuaikoina tuo katkeruus sitoi saman luokan ihmisiä yhteen ja nosti taistelemaan köyhyyttä vastaan. Privatisoituneessa nyky-yhteiskunnassa ei synny yhteistä rintamaa, vaan pettymys kytee yksinäisissä kodeissa.

Sosiaalinen epäluottamus periytyy. Ihminen kokee elävänsä maailmassa, jossa kehenkään ei voi luottaa. Edessä saattaa olla negatiivinen kierre, joka lisää omaa osattomuuden spiraalia. Jos epäluottamuksen kulttuuri periytyy, on vaikea nousta huono-osaisuudesta. Läheissuhteet ja välittäminen ovat selviytymisen kannalta yhtä tärkeää kuin raha. Ihmissuhteet ovat kovilla ankarissa oloissa.

Hallituksen aktiivimalli lisää pettymyksiä.

Yhteiskunnan rakenteissa on epäluottamusta lisääviä tekijöitä. Ajatellaan vaikka toimeentulotukiperheen nuorta. Hän keksii koulukaverinsa kanssa jakaa ilmaisjakelulehtiä, jotta nuoret voisivat maksaa uuden harrastuksen. Molemmat saavat työpaikan. Varakkaamman perheen nuorelle jää käytännössä enemmän rahaa samasta työstä, koska köyhän perheen tulot leikkautuvat toimeentulotuen yhteensovituksessa. Ei kovin reilua.

Pienet pettymykset kasvattavat, liian suuret pettymykset katkeroittavat. Hallituksen aktiivimalli lisää pettymyksiä. Se velvoittaa työttömän löytämään työtä tai aktiivitoimia. Tämä koskee käytännössä kaikkia työttömiä. Jos ei onnistu, vaikka yrittäisi, turvaa leikataan. Ei kovin reilua.

Tehdään inhimillinen perusturvaremontti. Luotetaan enemmän, kepitetään vähemmän.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta

Sipilä vihjaili Ahvenanmaasta – ”Suomi kyllä ottaisi lisäpaikan vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota vielä kantaa siihen, annettaisiinko Suomelle tuleva Euroopan parlamentin lisäpaikka Ahvenanmaalle.

Sipilä kirjoitti perjantaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa pitävänsä huolen siitä, että parlamentin lisäpaikan jakamisessa ”kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä”. Brysselissä Sipilä kertoi, että keskustelua paikan täyttämisestä ei ole vielä aloitettu, vaan se käydään kun paikkajaosta on päätetty.

EU-johtajien odotetaan näyttävän tänään vihreää valoa sille, että Suomi ja useat muut jäsenmaat saavat lisäpaikkoja EU-parlamenttiin. Suomelle olisi tulossa yksi paikka nykyisen 13 mepin lisäksi.

Kokous on epävirallinen, mutta EU-johtajilta odotetaan poliittista ratkaisua siitä, mitä Britannialta vapautuville paikoille Euroopan parlamentissa tehdään. Virallisesti päätökset tehdään myöhemmin.

Suomi olisi halunnut jättää Britannialta vapautuvat paikat kokonaan täyttämättä. Päätös parlamentin paikkaluvusta vaatii kaikkien maiden yksimielisen päätöksen, ja halutessaan Suomi voisi estää sovun.

Britannialla on tällä hetkellä 73 paikkaa, joista 27 oltaisiin jakamassa jäljelle jäävien maiden kesken. Parlamentti on pienentymässä nykyisestä 751 mepistä 705 meppiin.

Sipilän mukaan Suomi ottaa lisäpaikan kyllä vastaan, jos sellaisen saa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Pidän järkyttävänä” – Liki 400 000 ulosottoa liittyy sote-maksuihin

Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän. He kertovat haluavansa parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen.

– Pidän järkyttävänä sitä, että vuodessa lähes 400 000 ulosotto-asiaa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen taso on yksi tärkein sote-uudistuksen asia. Tasoa pitää tuntuvasti laskea tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Sote-maksujen vuoksi ulosotossa olevat tulee armahtaa ja aloittaa sote-uudistuksen jälkeinen aika puhtaalta pöydältä, sanoo ryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä pitää epäeettisenä kuntien ja kuntayhtymien tapaa myydä laskujaan kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Kenenkään rahat eivät riitä, jos velka kasvaa perintäyhtiöiden takia kaksin- tai kolminkertaiseksi.”

– Satoja tuhansia eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja jopa alaikäisiä lapsia on härskisti toimivien perintäyhtiöiden armoilla, jotka myyvät näiden pienten ihmisten velkoja toisilleen, perivät velkoja moneen kertaan, dokumentteja veloista ei löydy eivätkä velat vanhene säädetyssä ajassa. Tähän toimintaan pitää saada muutos, sanoo Taavitsainen.

–  Ylipäätään haluamme, että ulosottoon joutuneiden ihmisten velkataakkaa ei kasvateta keinotekoisesti ylimääräisillä kuluilla ja koroilla. Suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa esimerkiksi perintäyhtiöiden toimien takia kaksin- tai kolminkertaiseksi, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä aikoo järjestää yleisötilaisuuksia ja koulutusta, seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä lakialoitteita. Ryhmä toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa.

Keskustelua aiheesta