x

Perussuomalaisten ryhmänjohdossa tapahtui muutos

Kuva: Kari Hulkko

Sampo Terho jatkaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän johdossa. Terho on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa puolestaan Ritva Elomaa. Elomaa on toisen kauden kansanedustaja.

Ryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin varatuomari Leena Meri Uudeltamaalta. Meri on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän korvaa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen, joka luopui varapuheenjohtajuudesta valiokuntakiireisiin vedoten.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä päätti pitää ryhmäjohtonsa ennallaan: kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jatkaa puheenjohtajana sekä kansanedustaja Li Andersson 1. varapuheenjohtajana ja Matti Semi 2. varapuheenjohtajina.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri äänesti naista – valinnalle hyvät perustelut

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on käynyt äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä.

Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa.

– Nyt meni ääni naiselle, Sipilä kertoi median edustajille Kempeleen vaalipiiriin suuntautuneesta äänestä. Hänen mukaansa valinnalle on hyvät perustelut.

Sipilän vaimo Minna-Maaria Sipilä on keskustan ehdokkaana Kempeleessä.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Sipilä toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.

Keskustelua aiheesta

Talouselämä: Akavan Fjäderille platinainen kädenpuristus, vaikkei valittaisikaan jatkokaudelle – tienaa kuin pääministeri

Kuva: Susanna Alatalo
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saa muhkean palkkion, vaikkei tuliksikaan valittua uudelleen vuonna 2020.

Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saa täyden korvauksen vajaan kahden vuoden ajan, mikäli hän pyrkii uudelle kaudelle mutta häviää Akavan puheenjohtajavaalin liittokokouksessa keväällä 2020, kertoo Talouselämä-lehti verkkosivuillaan.

Talouselämän saamien tietojen mukaan Fjäderin puheenjohtajasopimuksen ”päättymisen jälkeenkin Fjäderille joudutaan maksamaan 21 kk palkka, mikäli hän asettuu ehdolle seuraavalla kaudelle eikä häntä enää valita uudelleen”.

Fjäder valittiin kolmannen kerran yli 600 000 korkeasti koulutetun suomalaisen työmarkkinaetuja ajavan Akavan puheenjohtajaksi viime toukokuussa. Akavan puheenjohtajuuskauden tavallinen kesto on neljä vuotta.

Talouselämän saamien tietojen perusteella Fjäderin ja Akavan välistä sopimusta voi tulkita siten, että mikäli Fjäder asettuu ehdolle ja häviää puheenjohtajavaalin keväällä 2020, hänelle maksetaan palkkaa siihen asti, kun hän täyttää 64 vuotta ja on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.

Fjäder ei halua kommentoida hänen ja Akavan välistä sopimusta. ”Se sopimus, mikä on minun ja Akavan välinen, sitä minä en kommentoi”, hän sanoo Talouselämälle.

Fjäder aikoo jatkaa puheenjohtajana vuoden 2020 liittokokouksen jälkeenkin, mikä on harvinaista Akavassa. Usein puheenjohtajan on pudottanut Akavan suurin jäsenjärjestö, OAJ.

Fjäderin mukaan Akavasta on taas kerran vuodatettu sisäisiä papereita, vaikkei hän kuittaakaan uutista tällä maininnalla todeksi.

Talouselämän hankkimien ja Fjäderinkin vahvistamien tietojen mukaan hän tienaa Akavasta palkkiona noin 15 000 euroa kuukaudessa. Se vastaa pääministerin palkkaa.

 

Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, joka esitteli Fjäderin työsopimusasian Akavan hallitukselle marraskuussa 2016.

– En vahvista enkä kiistä mitään siitä sopimuksen sisällöstä, koska se on yksityisoikeudellinen sopimus, Luukkainen sanoo, mutta myöntää sopimuksen olemassaolon Iltalehdelle.

Luukkaisen mukaan kaikissa ammattiliitoissa ja niiden keskusjärjestöissä puheenjohtajille laaditaan uusi työsopimus, kun he aloittavat uuden kauden tehtävässään.

SAK: Rakennusalalla edelleen tuhansia työttömiä

SAK ei kannata rakennusalan ammattien avaamista Uudellamaalla EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Sen sijaan rakennusalan ammattilaisten rekrytointia muualta Suomesta ja muista EU-maista on keskusjärjestön mielestä tehostettava.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö peräänkuuluttaa kunnollisia kannusteita, joilla voidaan helpottaa ihmisten muuttamista työn perässä.

– Vuoden alussa voimaan tullut liikkuvuusavustus on askel oikeaan suuntaan, mutta ei alkuunkaan riittävä toimenpide, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

Hänen mukaansa maan sisäistä työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa muun muassa asuntopolitiikalla esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on halukas muuttamaan, mutta hänen on vaikea saada vanhaa asuntoaan myytyä.

– Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä noin 10 000 oli helmikuussa työttömänä. Heistä vain joka kymmenes asui Uudellamaalla.

Kyntäjä huomauttaa, että rakennusalan työvoimantarpeeseen voidaan vastata myös työvoimapoliittisella koulutuksella ja tehostamalla rekrytointia alalle.

Uudenmaan Ely-keskus esittää rakennusalan työmarkkinoiden avaamista EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille. SAK ei pidä ratkaisua perusteltuna tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla ja työehtojen valvonnan resurssit puutteelliset.

– Jos työmarkkinat avataan, vaarana on harmaan talouden ja työehtojen kuten palkkojen polkumyynnin lisääntyminen. Ruotsissa työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen on Malmön yliopiston tutkimuksen mukaan lisännyt rikollisuutta, Eve Kyntäjä sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyinen Ely-keskusten päätöksentekoprosessi ei selvästikään toimi, kun siinä ei tarvitse huomioida koko maan työmarkkinoiden tilannetta eikä hallitusohjelman linjauksia.

Kysely: Joka kolmas äänestää eri puoluetta eri vaaleissa – etenkin 40–49- ja 50–59-vuotiaat ovat herkkiä vaihtajia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Joka kolmannen suomalaisen puoluevalinta vaihtelee eri vaaleissa, kertoo Kuntaliiton kuntalaiskysely. Maaliskuussa 2017 toteutetun kyselyn alustavat tulokset perustuvat 4 000 kuntalaisen vastauksiin.

Etenkin 40—49- ja 50—59-vuotiaat ovat herkkiä vaihtamaan puoluetta, näissä ikäryhmissä yli 40 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä ehdokkaita eri puolueista eri vaaleissa.

Johdonmukaisesti samaa puoluetta äänestäviä löytyy eniten yli 70-vuotiaiden ikäryhmästä. Noin kaksi kolmesta ilmoittaa äänestävänsä aina tai pääsääntöisesti samaa puoluetta tai ryhmittymää.

— Suomessa kuntavaalit ovat vahvasti henkilövaalit. Verrattaessa eri asioiden tärkeyttä asteikolla ”ei lainkaan tärkeä – hyvin tärkeä”, suuri enemmistö kyselyyn vastanneista pitää tärkeimpänä kuntavaaleissa äänestämisen valintakriteerinä tiettyä henkilöä, seuraavaksi suosituin valintakriteeri on puolue, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

— Henkilön merkitystä korostavat eniten 40-59 -vuotiaat ja puolueen merkitystä yli 70-vuotiaat vastaajat. Oman kylän tai kunnanosan edustajan ehdokkuus, ikä ja sukupuoli merkitsevät äänestyspäätöksessä vähemmän. Oman kylän tai kunnanosan ehdokkaan merkitystä korostetaan ikäihmisten keskuudessa sekä pienissä kunnissa selvästi enemmän kuin nuorimmissa ikäluokissa sekä suurissa kaupungeissa.

Kuntavaaleissa äänestämistä pidetään edelleen tärkeimpänä oman kunnan asioihin vaikuttamisen muotona. Yhteensä 71 prosenttia Kuntaliiton kuntalaiskyselyyn vastanneista henkilöistä on tätä mieltä. Aiempiin vastaaviin kyselyihin verrattuna kuntavaaleissa äänestämisen tärkeys on vahvistunut kuntalaisten mielipiteissä.

Käynnissä olevan ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskysely on lähetetty yli 32 000 kuntalaiselle 40 kuntaan. Tutkimuskunnat edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilla Suomea ja tulos on edustava koko maan tasolla.

Nyt seitsemättä kertaa toteutettavassa kuntalaiskyselyssä kartoitetaan kuntalaisten näkemyksiä palveluista ja kuntien toiminnasta. Kysely on toteutettu ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Lopulliset tulokset äänestyskäyttäytymiseen liittyvistä mielipiteistä ja kyselyn muista vastauksista julkaistaan myöhemmin kevään ja kesän aikana.

Keskustelua aiheesta

Demariehdokkaalta uusi avaus: ”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n helsinkiläisellä kuntavaaliehdokkaalla Dimitri Qvintuksella on sote-uudistukseen liittyvä ehdotus.

”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä.”

Qvintus esittää ehdotuksensa blogissaan Iltalehdessä.

”Miksi juuri kerjäläiset? Siksi, että silloin nähdään, kelpaavatko kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset perusterveydenhuollon asiakkaiksi ja onko valinnanvapauden hyödyntäminen mutkatonta. Entä miksi sitten paperittomat? Yksinkertaisesti siksi, että on minun tai sinun terveyden kannalta äärimmäisen huono asia, mikäli Suomessa on ihmisiä, jotka eivät saa minkäänlaista perusterveydenhuoltoa.”

Qvintuksen mukaan kannattaa muistaa, että sote-uudistuksen tarkoituksena on kaventaa terveyseroja.

”On kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten etu, että kaikilla Suomessa olevilla ihmisillä on mahdollisuus ja oikeus saada terveydenhuoltoa. Siksi kannatan paperittomien oikeutta perusterveydenhuoltoon.”

Qvintus arvioi, että terveysyrityksille tämä olisi erinomainen mahdollisuus näyttää, että valinnanvapaudessa ei ole kyse kermankuorinnasta vaan kaikkien ihmisten aidosta mahdollisuudesta valita haluamansa hoito.

”Valinnanvapautta ajaville poliitikoille kokeilu tarjoaisi käytännön todisteita siitä, parantaako valinnanvapaus kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten asemaa.”