Valiokunnan mukaan lain säätämiselle ei ole perustuslaista johtuvaa estettä. Lainsäädäntöä voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhtaisena vallitsevissa olosuhteissa.

Valiokunnan lausunto on yksimielinen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettua lakia muutettavaksi väliaikaisesti kolmeksi viikoksi. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jonka mukaan ravitsemisliike ja sen sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina asiakkailta vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana.

Säännös ei koske henkilöstöravintoloita eikä ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi.

Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että perustuslain 23 §:ssä säädetty edellytys kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen olemassaolosta täyttyy. Sen mukaan arviossa merkityksellistä on erityisesti tautitapausten määrän ja ilmaantuvuuden nopea kasvu sekä virusmuunnosten nopea leviäminen.

Valiokunnan mukaan ehdotuksen soveltaminen on asianmukaisesti sidottu poikkeusoloihin.

Valiokunta: Valmiuslain poikkeusoloja ei tarvita tähän lakiin

Valiokunnan lausunnossa on huomioitavaa se, ettei sen mukaan lakiesitys edellyttäisi valmiuslain mukaisia poikkeusoloja eikä välttämättä edes perustuslain 23 pykälän mukaisia poikkeusoloja.

Valtioneuvosto on ennen nyt arvioitavan hallituksen esityksen antamista yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut maassa vallitsevan valmiuslain 3 §:n 5 kohdan mukaiset poikkeusolot.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että perustuslain 23 §:ssä ei säädetä poikkeusolojen toteamisesta tai julistamisesta.

“Perustuslain 23 §:n nykyiseen muotoon säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan tilapäisten poikkeusten alan laajentaminen saattaisi myös edellyttää sitä, että perustuslaissa ylipäätään säädettäisiin nykyistä laajemmin poikkeusoloista samaan tapaan kuin eräissä muissa Euroopan maissa on tehty, erityisesti siitä, miten ja millä edellytyksillä poikkeusolojen käsillä olo määriteltäisiin“, valiokunta lausuu lainsäädäntöä pohtien.

Perustuslakivaliokunta painottaa, että perustuslain 23 §:n perusteella säädettävän lainsäädännön edellytykset seuraavat perustuslain 23 §:stä itsestään sekä muusta perustuslain sääntelystä.

Valiokunnan mukaan poikkeusolojen erillinen toteaminen ei siten ole edellytys perustuslain 23 §:ään perustuvan lainsäädännön säätämiselle eikä toteaminen myöskään sido eduskuntaa sen arvioidessa poikkeusolojen olemassaoloa.

“Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että nyt käsillä on tilanne, jossa eduskunta ylimpänä valtioelimenä ja lainsäädäntövallan käyttäjänä on säätämässä lailla ravintoloiden sulkemisesta poikkeusoloissa. Kun kyse ei ole valmiuslain kaltaisesta säädösvallan delegoimisesta valtioneuvostolle, erilliselle tasavallan presidentin myötävaikutuksenkin sisältävälle poikkeusolojen julistamiselle ei ole oikeudellista tarvetta tai perusteitakaan tämän esityksen antamisen kannalta“, valiokunta summaa.

Valiokunnan käsityksen mukaan ravintolat saisi kiinni myös tavallisella lakimuutoksella perusoikeusrajoituksena samaan tapaan kuin eräiden muiden elinkeinojen kohdalla tartuntatautilakia käyttämällä. Kuitenkin myös nyt valittu perustuslain 23 §:n mukaine sääntelyratkaisu on vallitsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa valiokunnan mukaan valtiosääntöisesti mahdollinen.

Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa mainitaan, että valmiuslain 106 ja 107 §:ää on välttämätöntä ryhtyä soveltamaan poikkeusolojen toteamisen jälkeen. Perustuslakivaliokunnan mukaan säännösten soveltamisen aloittaminen ei ole mahdollista ilman näihin liittyvien käyttöönottoasetuksen antamista. Säännöksissä 106 ja 107  olisi kyse muun muassa viestinnän keskittämisestä valtioneuvostoon.

Valiokunta kiinnittää “vakavaa huomiota” aikatauluun

Perustuslakivaliokunta toteaa, että perustuslain 23 §:n mukaisia tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.

Perustuslakivaliokunnan mukaan tällainen asetusten eduskuntakäsittely on toteutettavissa esimerkiksi samaan tapaan kuin valmiuslain nojalla annettujen asetusten.

Perustuslakivaliokunta arvioi siten nyt majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin ehdotetun uuden pykälän nojalla annettavia asetuksia jatkossakin erikseen.

Nyt esitetyn lakimuutoksen soveltamisalaan kuuluvat alueet on lueteltu maakunnittain. Valiokunta kuitenkin kehottaa valtioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata alueellista soveltamisalaa tätä hienosyisemmin.

Laki tulisi esityksen mukaan voimaan  8.3.2021. Perustuslakivaliokunta pitää hyvin perusteltuna pyrkimystä lain pikaiseen voimaantuloon.

“Nyt esityksen antamisen ja suunnitellun voimaantulon väliin jää kuitenkin huomattavan lyhyt aika ottaen huomioon yksinomaan lakiehdotuksen täysistuntokäsittelynkin vaatiman ajan. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota myös siihen, että mahdollinen tarve turvautua ehdotetunkaltaiseen
lainsäädäntöön on ollut tiedossa jo pitkään“, valiokunta kuitenkin näpäyttää hallitusta.

“Valtioneuvosto ei voi asettaa perustuslakivaliokunnalle määräaikoja perustuslain 74 §:n mukaisen tehtävän toteuttamiselle. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että valiokunnan perustuslain 74 §:ssä säädetyn tehtävän asianmukainen toteuttaminen vaarantuu, jos hallituksen esitysten eduskuntakäsittelylle ei varata riittävää ja kohtuullista aikaa“, valiokunta niin ikään jatkaa.

Lailla arvioidaan olevan merkittävät taloudelliset vaikutukset ravitsemisliiketoiminnan kannattavuuteen. Perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna säätää kohtuullisesta kompensaatiosta ravitsemisliiketoiminnan harjoittajille.