Samalla Nordea kertoi tänään supistuneesta liikevoitostaan. Tulos putosi 5 % reiluun miljardiin.

Nordean suomalainen pääluottamusmies Paula Hopponen arvostelee Uudessa Suomessa voimakkaasti Nordeaa siitä, yhtiö turvaa investointinsa ja osingonmaksun säästämällä henkilöstökuluista.

–Vuonna 2015 oli isoja vähennyksiä joka puolella pankkia, ja samanaikaisesti nostettiin osinkoja. Ei se henkilöstöstä tuntunut mukavalta, että näin meneteltiin, hän sanoo lehdelle.

– Tämä on Nordealta brutaali tapa laskea palkkoja, mikä on totaalisen tuomittavaa, yksikönjohtaja Ville-Veikko Rantamaula Tradenomiliitto TRAL:sta on puolestaan todennut.

Valtiovarainministeriö Petteri Orpo kommentoi Nordean yt-ilmoitusta torstaina Demokraatille eduskunnassa.

Orpo sanoo ymmärtävänsä henkilöstön pettymyksen siihen, jos osinkoja maksetaan avokätisesti mutta henkilöstöä karsitaan.

– Minä ymmärrän sen, että se tuntuu henkilöstöstä ikävältä. Tämä on juuri se paradoksi, että toisaalta jokaisen pörssiyhtiön on velvollisuus tehdä mahdollisimman hyvää tulosta, se on vastuussa omistajilleen.

Onko henkilöstöpolitiikka kohtuullista siihen nähden, miten hyvin Nordea nyt pärjää?

– Minä en tunne Nordean tilannetta niin hyvin, että osaisin sitä nyt arvioida, Orpo vastaa.

Entä mikä on valtiovarainministerin viesti Nordealle henkilöstön huomioimiseksi?

– Minä sanoisin, että jos tämä on vääjäämätöntä kehitystä, että työpaikkoja vähenee, niin pitää huolehtia henkilöstöstä, heidän jaksamisestaan, uudeelleenkouluttamisestaan ja viedä nämä isot muutosprosessit niin pehmeästin ja hyvin henkilöstönäkökulmasta kuin mahdollista.

– Kaikkien yritysten johdossa pitää muistaa tolkku varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa joudutaan irtisanomaan ihmisiä.

Nordealla on yli 30 000 työntekijää kansainvälisesti, Suomessa noin 7 500.

Orpo sanoo, ettei hänellä ole mitään tietoa, millaista määrää yt:t voisivat Suomessa koskea.

– Totta kai nämä ovat hyvin ikäviä uutisia. Tämä kuvastaa erityisesti sitä, miten digitalisaatio muuttaa työtä. Tavallaan on tiedossa, että muun muassa pankkisektori on yksi sellainen, josta digitalisaatio korvaa perinteisiä työpaikkoja. Nyt se konkretisoituu ikävällä tavalla.

Tradenomiliitto TRAL:sta taasen pidettiin Nordean reagointia tilanteeseen ylimitoitettuna. Vaikka rahoitusalan työtehtävät ovat murroksessa, eivät massairtisanomiset ole liiton mukaan mikään ratkaisu.

Työn muutokseen reagoinnissa Petteri Orpo nostaa esiin hallituksen 10 miljoonan euron satsauksen korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen.

– Sitten taas toisaalla on esimerkiksi ICT-alalla tarvetta, on isokin työvoimapula. Meidän täytyy vaan nopeammin pystyä reagoimaan työelämän muutokseen. Kun näitä tulee, onneksi meillä nyt talous kasvaa ja työpaikkoja on tarjolla. Pitää pyrkiä nyt kaikin mahdollisin keinoin tukemaan niitä ihmisiä, joita tämä Suomessa mahdollisesti koskisi.

Nordean pääkonttorin Suomeen tulolla ei ole Orpon mukaan yt-ilmoituksen kanssa mitään tekemistä.

– Tämä kuvastaa enemmän sitä ja on seurausta siitä, että he tehostavat toimintojaan. Pankkisektorilla, Nordea mukaan lukien, on käytetty vuosittain satoja ja satoja miljoonia euroja eli investoidaan koko ajan teknologiaan.