Petteri Orpo Nordean yt-pommista: ”Tämä on juuri se paradoksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Nordea suunnittelee ainakin 6 000 työntekijän vähennystä neljässä vuodessa perusteenaan kustannusten supistaminen ja tehokkuus. Eniten työntekijöitä Nordealla on Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.

Samalla Nordea kertoi tänään supistuneesta liikevoitostaan. Tulos putosi 5 % reiluun miljardiin.

Nordean suomalainen pääluottamusmies Paula Hopponen arvostelee Uudessa Suomessa voimakkaasti Nordeaa siitä, yhtiö turvaa investointinsa ja osingonmaksun säästämällä henkilöstökuluista.

–Vuonna 2015 oli isoja vähennyksiä joka puolella pankkia, ja samanaikaisesti nostettiin osinkoja. Ei se henkilöstöstä tuntunut mukavalta, että näin meneteltiin, hän sanoo lehdelle.

–Voitaisiin investoida myös henkilöstöön ja henkilöstön koulutukseen, Hopponen toteaa.

– Tämä on Nordealta brutaali tapa laskea palkkoja, mikä on totaalisen tuomittavaa, yksikönjohtaja Ville-Veikko Rantamaula Tradenomiliitto TRAL:sta on puolestaan todennut.

– Johtamisesta ei saa kovin hyvää kuvaa, kun miljardivoittoja takonut yhtiö palkitsee henkilöstönsä irtisanomisilmoituksella, Rantamaula sanoo.

”Kaikkien yritysten johdossa pitää muistaa tolkku.”

Valtiovarainministeriö Petteri Orpo kommentoi Nordean yt-ilmoitusta torstaina Demokraatille eduskunnassa.

Orpo sanoo ymmärtävänsä henkilöstön pettymyksen siihen, jos osinkoja maksetaan avokätisesti mutta henkilöstöä karsitaan.

– Minä ymmärrän sen, että se tuntuu henkilöstöstä ikävältä. Tämä on juuri se paradoksi, että toisaalta jokaisen pörssiyhtiön on velvollisuus tehdä mahdollisimman hyvää tulosta, se on vastuussa omistajilleen.

Onko henkilöstöpolitiikka kohtuullista siihen nähden, miten hyvin Nordea nyt pärjää?

– Minä en tunne Nordean tilannetta niin hyvin, että osaisin sitä nyt arvioida, Orpo vastaa.

Entä mikä on valtiovarainministerin viesti Nordealle henkilöstön huomioimiseksi?

– Minä sanoisin, että jos tämä on vääjäämätöntä kehitystä, että työpaikkoja vähenee, niin pitää huolehtia henkilöstöstä, heidän jaksamisestaan, uudeelleenkouluttamisestaan ja viedä nämä isot muutosprosessit niin pehmeästin ja hyvin henkilöstönäkökulmasta kuin mahdollista.

– Kaikkien yritysten johdossa pitää muistaa tolkku varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa joudutaan irtisanomaan ihmisiä.

”On seurausta siitä, että he tehostavat toimintojaan.”

Nordealla on yli 30 000 työntekijää kansainvälisesti, Suomessa noin 7 500.

Orpo sanoo, ettei hänellä ole mitään tietoa, millaista määrää yt:t voisivat Suomessa koskea.

– Totta kai nämä ovat hyvin ikäviä uutisia. Tämä kuvastaa erityisesti sitä, miten digitalisaatio muuttaa työtä. Tavallaan on tiedossa, että muun muassa pankkisektori on yksi sellainen, josta digitalisaatio korvaa perinteisiä työpaikkoja. Nyt se konkretisoituu ikävällä tavalla.

Tradenomiliitto TRAL:sta taasen pidettiin Nordean reagointia tilanteeseen ylimitoitettuna. Vaikka rahoitusalan työtehtävät ovat murroksessa, eivät massairtisanomiset ole liiton mukaan mikään ratkaisu.

Työn muutokseen reagoinnissa Petteri Orpo nostaa esiin hallituksen 10 miljoonan euron satsauksen korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen.

– Sitten taas toisaalla on esimerkiksi ICT-alalla tarvetta, on isokin työvoimapula. Meidän täytyy vaan nopeammin pystyä reagoimaan työelämän muutokseen. Kun näitä tulee, onneksi meillä nyt talous kasvaa ja työpaikkoja on tarjolla. Pitää pyrkiä nyt kaikin mahdollisin keinoin tukemaan niitä ihmisiä, joita tämä Suomessa mahdollisesti koskisi.

Nordean pääkonttorin Suomeen tulolla ei ole Orpon mukaan yt-ilmoituksen kanssa mitään tekemistä.

– Tämä kuvastaa enemmän sitä ja on seurausta siitä, että he tehostavat toimintojaan. Pankkisektorilla, Nordea mukaan lukien, on käytetty vuosittain satoja ja satoja miljoonia euroja eli investoidaan koko ajan teknologiaan.

AVAINSANAT

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta