Petteri Orpo: ”Sanoin ehkä” – kakominen ei tallentunut eduskunnan pöytäkirjaankaan

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER
Petteri Orpo kertoo sanoneensa "ehkä".

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) aiheutti eilen kohun toteamalla eduskunnan täysistunnossa, ettei pakkoyhtiöittäminen ole perustuslain mukaista. Häntä moititaan eri tahoilta puuttumisesta perustuslakivaliokunnan työhön. Orpo saattoi kuitenkin loiventaa yllättävää lausuntoaan sanalla ”ehkä”.

Hän selvittää sanoneensa ja tarkoittaneensa eilisessä täysistunnossa, että ”näyttää siltä”, että pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukaista.

– Tai ehkä ei ole.

Painostitteko perustuslakivaliokuntaa?

– Ai sillä sanomalla, että ehkä. No en varmasti, Orpo vastaa tiukasti.

”Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että tämä niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen, mutta ei se ole sinänsä mikään ongelma, koska ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on, ja kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle ei kuulu mitään huonoa vaan kuuluu hyvää”, Orpo kuitenkin sanoi eduskunnan virallisen täysistuntopöytäkirjan mukaan (Orpon puheenvuoro kello 15.41).

Tänään eduskunnassa Orpo siis kuitenkin nostaa esiin sen, että olisi käyttänyt eilen täysistunnossa ehkä-sanaa. MTV Katsomon nauhoituksesta nielaistu (kuuntele kohdasta 39 sekuntia) …hkä-sana onkin kuultavissa. ”…pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain …hkä mukainen…”, Orpo vaikuttaa sanovan.

Demokraattikaan ei eilen uutista tehdessään ja nauhoitusta kuullessaan erottanut ehkä-sanaa.

– Perustuslakivaliokunta tekee työnsä rauhassa. Minä luulen, että aika yleinen näkemys on se, minkä pääministeri on todennut pari viikkoa sitten myöskin omalla haastattelutunnillaan, että on hyvin todennäköistä, että siinä on perustuslaillisia ongelmia nimenomaan sen pakkoyhtiöittämisen osalta. Me näemme sen sitten faktana perjantaina, mutta näin minä oletan siinä käyvän, Orpo sanoo.

Perustuslakivaliokunnan on määrä julkaista sote- ja maakuntamietintönsä perjantaina.

Orpon mukaan valinnanvapaus on tavoite, ei yhtiöittäminen.

– Yhtiöittäminen on ollut väline. Se tuli työ- ja elinkeinoministeriöstä hyvin vahvana silloin vuosi sitten, että se (sote) pitää tehdä yhtiöittämisen kautta.

Orpon mukaan myös muita tapoja kuin yhtiöittäminen on tuoda eri tavalla tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut samalle viivalle.

– Kyllä niitä löytyy. Kysykää niitä asiantuntijoilta. Oleellisinta on se, että tuotanto on kuitenkin erotettu julkisen järjestäjän osaksi, että se on läpinäkyvää, vertailukelpoista ja kilpailun ehdot täyttävää.

ABL: Maarit Feldt-Ranta joutui natsien uhkailemaksi ja ivaamaksi eduskuntatalon edessä – ”En anna pelotella itseäni”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) joutui uusnatsien uhkailujen kohteeksi eduskuntatalon liepeillä.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) joutui äskettäin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen eli uusnatsien pilkanteon ja uhkailujen kohteeksi maamme arvokkaimmalla paikalla eduskuntatalon edessä, kirjoittaa ruotsinkielisten demareitten lehti Arbetarbladet.

Samat Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVR) uusnatsit kiertelevät lehden mukaan eri Pohjoismaissa järjestelemässä mielenosoituksia, jotta näyttäisi kuin heitä olisi enemmän. Syyskuussa he riehuivat Göteborgissa. Tällä kertaa uusnatsit osuivat mielenosoitukseensa eduskuntatalon liepeille, Pikkuparlamentin edustalle.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta sattui juuri kävelemään mielenosoituspaikan ohi, kun natsit aloittivat huutelun ja pilkanteon. He tunnistivat kansanedustajan. Natsit huutelivat tapansa mukaan lauseita, jotka eivät kestä julkaisua.

– En aio toistaa, mitä he sanoivat, mutta se oli pelottavaa ja epätodellista. Mutta se tapahtui silti. He kiroilivat ja käyttäytyivät huonosti julkisella paikalla, sanoo Feldt-Ranta Arbetarbladetille.

Helsingin päärautatieaseman Elielinaukiolla potkaistiin taannoin kuoliaaksi nuori mies, joka oli kulkenut liikkeen mielenosoituspaikan ohi. Myös siellä kuultiin uhkailuja ennen kohtalokasta tapahtumaa.

Feldt-Rannan mielestä on pelottavaa, että PVR oli juuri aiemmin samalla viikolla postittanut julistuksensa koko eduskunnalle. Nyt he huutelivat kansanedustajalle törkeyksiä tämän sukunimellä.

Aiemmin PVR on esittänyt henkilöönkäyviä uhkauksia mielenosoituksissaan esittämällä plakaateissaan kasvoja, joiden yli on kirjoitettu ”petturi”.

– Se on pelottavaa, mutten anna pelotella itseäni. Päinvastoin. Ajattelen työskenteleväni entistä kovemmin, sanoo Feldt-Ranta.

Uusnatsien toiminta on vilkastunut Suomessa lokakuussa. Ensi viikolla Pirkanmaan käräjäoikeus antaa Tampereella tuomion, julistetaanko koko liike kielletyksi. Toiminnan vilkastumisen ABL arvelee johtuvan juuri tästä syystä.

 

 

 

 

Joko loppuu palkkojen dumppaus? – ”Työntekijöiden oikeudet Euroopassa voittivat eilen”

Kuva: Jari Soini

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on tyytyväinen Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen, jolla suojellaan samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

Valiokunta äänesti maanantaina illansuussa niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä. Direktiivi käsittelee muissa EU-maissa työskentelevien työntekijöiden oikeuksia.

– Työtä pitää saada tehdä vapaasti toisessa EU-maassa, mutta palkkadumppauksesta tulee päästä eroon, Kumpula-Natri linjaa.

Parlamentin kannassa asetetaan ensimmäistä kertaa työntekijöiden oikeudet sisämarkkinaoikeuksien kanssa samalle viivalle. Kumpula-Natrin mukaan tätä kannattaa seurata läpi neuvottelujen, sillä tähän oikeusperustaan on työntekijän oikeuksien puolustaminen monta kertaa kompastunut.

– Äänestystulos on suuri voitto sen puolesta, että samasta työstä maksettaisiin sama palkka samassa maassa. Työntekijöiden oikeudet ympäri Eurooppaa voittivat eilen.

Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä.

Nyt hyväksytyn kannan mukaan lähetetty työntekijä on oikeutettu samoihin etuihin, kuten lomiin ja bonuksiin, kuin paikallisesti palkattu.

– Erityisesti matka-, majoitus- ja ruokailukulujen saaminen osaksi direktiiviä on suuri edistysaskel monille lähetetyille työntekijöille. Osa jäsenmaista yrittää toden teolla estää tätä. Tiedossa on todella tiukat neuvottelut, Kumpula-Natri arvioi.

Hän on tyytyväinen, että myös kuljetusalan tilanteeseen päästään puuttumaan.

– Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä. Voittanut kanta kuitenkin edellyttää, että myös kuljetusalan työntekijät saavat vastaavat oikeudet kuin muilla aloilla, hän sanoo.

Parlamentin työllisyysvaliokunnan kanta etenee seuraavaksi parlamentin täysistuntoon, jossa päätetään neuvottelumandaatista parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin. Näiden neuvottelujen pohjalta hyväksytään lopullinen direktiivi.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän vt. kunnanjohtaja jäi sairauslomalle – anoo vuosilomaa ja virkavapaata

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän virkaa tekevä kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk.) on jäänyt sairauslomalle. Lisäksi Kurula anoo vuosilomaa ja virkavapaata loppuvuoden ajaksi. Asiasta kertoo Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.).

Kurulaa ja useita muita Kittilän kuntapäättäjiä syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi Kurula ja joukko muita päättäjiä ovat saaneet syytteitä myös muun muassa virka-aseman väärinkäyttämisestä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että syytteen saaneet kuntapäättäjät jättävät luottamustehtävänsä Kittilässä oikeusprosessin ajaksi.

SDP:n painostus tuotti tulosta: Hallitus ei pakota kiinteistöveron nostoon – ”Oppositiosta voi vaikuttaa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus vetäytyi tiistaina kiinteistöverojen pakkokorotuksista, kertoo SDP. Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd.) pitää hallituksen päätöstä tärkeänä Helsingille, Espoolle ja koko Uudenmaan työllisyydelle.

– Oppositiosta voi vaikuttaa, Harakka iloitsee.

Mikäli pakkokorotukset olisi toteutettu hallituksen aikaisemmin kaavailemalla tavalla, Helsinki, Espoo ja 168 muuta kuntaa olisivat joutuneet kiristämään yleistä kiinteistöveroa tuntuvasti. Asuminen pääkaupunkiseudulla olisi kallistunut entisestään, joka puolestaan olisi heikentänyt työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä.

Hallitus oli vielä tiistaiaamun verojaoston kokouksen alkaessa epätietoinen, pysyykö se pakkokorotustensa takana, Harakka kertoo. Epäselvää oli myös, korotetaanko kuitenkin veron ylärajoja.  Ylärajoilla tarkoitetaan enimmäismäärää, jota kunnat voivat periä.

Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Nyt enimmäismääriä nostetaan, vaikka Suomen kunnat ovat keskimäärin lähes alarajalla. Yksikään kunta ei tarvitse enimmäismäärän korotusta, kun nykyisinkin nostovaraa on yllin kyllin.

– Ylärajan nosto on tarpeeton säädös, jota SDP esitti hylättäväksi norminpurkamisen merkeissä, sosialidemokraattien eduskuntaryhmän verovastaava Harakka toteaa.

– Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Jutun ensimmäiseen lauseeseen on lisätty lähde klo 13:15.

Kepa: Suomen ilmastorahoitus ja tuki naisille ja tytöille romahtaneet

Kuva: HANDOUT LEHTIKUVA
Kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomen välittämä handout-kuva Ghanan Asesewassa Planin tukemaa Apimsu Presbyterian School -koulua käyvästä tytöstä.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta yhä suurempi osa menee pakolaisten vastaanottokuluihin, samalla kun ilmastorahoitus ja tuki tasa-arvotyölle ovat romahtaneet, kertoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa.

Kepan mukaan Suomen hallitus paisutteli viime vuonna kehitysyhteistyörahoitustaan laskemalla mukaan 118 miljoonaa euroa vastaanottokuluja.

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, käy ilmi tänään ilmestyneestä eurooppalaisesta AidWatch -raportista.

Raportin mukaan kehitysyhteistyövaroista yhä suurempi osa kanavoidaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottajakuluihin EU-maissa. Samaan aikaan Suomen tuki kansainvälisille ilmastotoimille sekä tasa-arvon edistämiseksi ovat pudonneet äkillisesti, Kepasta huomautetaan.

– Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa, Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen toteaa.

Ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa.

Kepan mukaan sama trendi on havaittavissa myös muissa EU-maissa. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoon sekä turvallisuuteen liittyvien kustannusten raportointi kehitysyhteistyöksi nousi EU:ssa 43 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kepan tiedotteessa kuitenkin korostetaan, että samaan aikaan vähiten kehittyneiden maiden osuus EU:n kehitysyhteistyöstä on laskussa.

– EU:ssa herättää juuri nyt huolta myös se, että kehitysyhteistyötä halutaan ohjata sotilaallisiin tarkoituksiin, pahimmillaan jopa asevoimille, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen sanoo..

– Tämä on ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Kehitysyhteistyön tavoitteen tulee aina olla köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen.

EU-maat, niiden joukossa Suomi, ovat sitoutuneet vuonna 2015 solmittuun Pariisin ilmastosopimukseen ja osoittamaan köyhien maiden ilmastotoimiin uutta ja lisäistä rahoitusta. Suomi kuitenkin kattaa Kepan mukaan ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöbudjetista.

Järjestö korostaa, että kun Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta, EU ja Suomi vaativat lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan järjestön mukaan näy nyt käytännössä.

Suomen ilmastorahoitus laski viime vuonna 63 prosenttia.

Suomen ilmastorahoitus laski viime vuonna 63 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia 115 miljoonalla, viime vuonna tähän ohjattiin enää 43 miljoonaa.

Tyttöjen ja naisten oikeudet on virallisesti nimetty Suomen kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi, mutta käytännössä rahoitusta on laskettu. Vuonna 2014 tasa-arvotyöhön käytettiin 537 miljoonaa euroa, viime vuonna 299 miljoonaa. Pudotus on 44 prosenttia.

Tämä käy ilmi tänään julkaistusta eurooppalaisesta AidWatch-raportista, joka vertailee vuosittain EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raportin mukaan sama kehitys on nähtävissä myös muissa EU-maissa.

Suomen kehitysapu putosi vuoden 2015 0,55 prosentista 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2016.

Juttua on täydennetty klo 12:55.