Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Petteri Orpo: “Suomen tulisi hakea Naton jäseneksi lähiaikoina”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja kansanedustaja Elina Lepomäki keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Helsingissä tänään.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on koolla Helsingissä. Puheenjohtaja Petteri Orpo käsitteli tämän päivän puheessaan maailman turvallisuuspoliittista tilannetta, muun muassa Valko-Venäjän tapahtumia sekä Venäjän oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin tilannetta.

Demokraatti

Demokraatti

– Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin todennäköinen myrkytys on synkkä osoitus demokratian tilasta Venäjällä. Nykyhallinto on tehnyt opposition aseman lähes mahdottomaksi. Maailma ei saa sulkea silmiä tältä, Orpo sanoi.

Hän tuomitsi Valko-Venäjän hallinnon toimet mielenosoittajia vastaan.

Orpo käsitteli myös puolustuspolitiikkaa mainiten, ettei Itämeren alueen tilanne ole rauhoittunut, ja nosti esiin sitä, mihin Suomen puolustus nojaa.

– Suomen puolustus perustuu omaan maanpuolustuskykyymme ja -tahtoomme sekä kahdenvälisiin kumppanuuksiin. Olemme puolustusliitto Naton kumppanimaa, koska emme ole vielä sen jäseniä.

– Kokoomuksen erottaa muista puolueista esimerkiksi se, että me kannatamme Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Olemme sitä mieltä, että Naton jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta, hän jatkoi puolueensa kannan kerraten.

– Nato on transatlanttinen puolustusratkaisu. Meidän läheisimmät kumppanimme ovat sen jäseniä. Mitä epävarmemmaksi ajat käyvät, sitä tärkeämpää on ylläpitää hyviä suhteita meille tärkeisiin kumppaneihin. Suomen tulisi hakea Naton jäseneksi lähiaikoina, Orpo sanoi.

Lisää aiheesta

Orpnn mukaan EU:n pitäisi olla vahvempi toimija maailmanpolitiikassa.

– Sillä pitäisi olla oma turvaneuvosto ja selkeät toimintamallit uhkatilanteissa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitäisi ottaa käyttöön määräenemmistöpäätökset. Meidän on vihdoin saatava sisältöä EU:n keskinäiseen avunantolausekkeeseen. Olen aiemminkin kannattanut EU:n yhteisiä harjoituksia, joissa varauduttaisiin uusiin ja perinteisiin uhkiin.

“Tarvitsemme lisää vaihtoehtoja näiden kahden mallin väliin.”

Orpo puhui myös koronatilanteesta.

– Meidän on varauduttava siihen, että koronavirus tulee olemaan läsnä vielä pitkään.

– Meidän on päästävä eroon ajattelusta, jossa on vain kaksi vaihtoehtoa: rajat kiinni tai rajat auki. Tarvitsemme lisää vaihtoehtoja näiden kahden mallin väliin, jotta emme näivetä yhteiskuntaamme ja talouttamme täysin, hän linjasi.

Orpon mukaan koronakriisi vahvistaa vaivihkaa nationalismia.

– Olen huolestuneena seurannut keskustelua, jossa ulkomailla matkustelusta ja Suomeen muualta tulevista ihmisistä tulee kuin vaivihkaa itsessään huolestuttava, jopa paha, asia. Tämä on vaarallinen kehitys. Kansainvälisyys on Suomelle valtavan tärkeä asia.

– Suomen ulkopolitiikan keskeinen tavoite itsenäisyydestä lähtien on ollut varmistaa, ettemme jäisi yksin. 100 vuotta on tehty työtä tämän saavuttamiseksi. Suomen hyvinvointi on rakennettu myymällä osaamistamme maailmalle ja saamalla ulkomaisia investointeja ja osaajia Suomeen. Me tarvitsemme koronakriisissäkin vuorovaikutusta muun maailman kanssa. Suomi tarvitsee jatkossakin vahvaa kansainvälistä yhteistyötä taatakseen turvallisuutensa.

Tätä taustaa vasten heinäkuussa löytynyt sopu EU:n elvytyspaketista on Orpon mielestä itsessään arvokas.

– Sen sisällön suhteen olen kriittinen ennen kaikkea siksi, että päämiehet- ja naiset vähensivät määrärahoja juuri sieltä, missä niitä tulevaisuuden ja turvallisuuden puolesta tarvittaisiin. Tutkimuksesta ja ilmastonmuutokseen soputumisesta tingittiin, samoin kuin Suomelle erittäin tärkeistä puolustusyhteistyöstä ja rajaturvallisuudesta.

– Keskustelussa elvytyspaketista pitää pitää mielessä iso kuva. EU:n jäsenyys oli ja on Suomelle turvallisuusratkaisu. EU:n yhtenäisyys on meille etu ja suorastaan välttämättömyys, Orpo päätti puheensa.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE