Pidätys olikin uutisankka: Kolmas epäilty yhä karkuteillä

Kuva: Lehtikuva
Jahti Najim Laacharaouin löytämiseksi jatkuu yhä Belgiassa.

Brysselin lentokenttäiskuun liitettyä kolmatta epäiltyä ei ole pidätetty, kertoo belgialaislehti DH. Aiemmin lehti kertoi, että epäilty Najim Laachraoui olisi pidätetty Anderlechtissa.

Viranomaiset julkaisivat eilen valvontakamerakuvaa yhteensä kolmesta epäillystä, jotka työnsivät matkalaukkukärryjä lentokentän lähtöselvitysaulassa. Kahden heistä epäillään räjäyttäneen itsensä, mutta yhden päässeen karkuun.

”Saudi-Arabia tuhoaa maata läntisillä aseilla, osin suomalaisillakin” – Hämeen-Anttila HS:ssa: Tästä syystä kirkkojen kellot eivät soi Jemenin sodan uhreille

Kuva: Jari Soini
Jaakko Hämeen-Anttila.

– Meillä on vahva taipumus demonisoida yksilöitä, kiinnittää kaikki ongelmat yhteen henkilöön ja häivyttää taustakysymykset jonnekin, no, taustalle, kirjoittaa professori Jaakko Hämeen-Anttila kolumnissaan Helsingin Sanomissa.

Hämeen Anttila huomioi esimerkkinä, että uutisia seuraamalla päätyy uskomaan, että ilman presidentti Recep Tayyip Erdoğania Turkissa olisi rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Ja meneillään on ”yhden miehen vallan­kaappaus”.

Erdoğan on oire, ei ongelma, hän tiivistää. Sama pätee Hämeen-Anttilan mukaan myös Marine Le Peniin ja Donald Trumpiin.

– On kuitenkin paljon vaivattomampaa syyllistää muutama ihminen kuin ryhtyä miettimään, miksi heitä kannatetaan.

Hämeen-Anttila jatkaa, että demonisoinnin lisäksi meillä on taipumus jaksaa välittää vain yhdestä ilmiöstä kerrallaan.

Osittain kyse on hänen mukaansa myös raadollisesta suurvaltapolitiikasta.

Siitä syystä Syyrian sota on näyttävämmin esillä kuin samanaikainen Jemenin kansanmurha.

Syyrian sota on näyttävämmin esillä kuin samanaikainen Jemenin kansanmurha.

– Syyriassa kaikki vakiopahikset, Bašar al-Assad, Iran ja Venäjä, ovat samalla puolella, ja heidät on helppo tuomita, Hämeen-Anttila kirjoittaa.

– Jemenissä lännen liittolainen Saudi-Arabia tuhoaa maata läntisillä aseilla, osin suomalaisillakin. Maailmalla suuret mediat eivät kuitenkaan nosta Jemeniä päivittäin otsikkoihin, eivätkä siksi kirkkojen kellot soi Suomessakaan Jemenin sodan uhreille.

Hän painottaa, ettei taustan tarkastelu suinkaan tarkoita, että hyväksyisi Erdoganin, Trumpin ja muitten samankaltaisten toiminnan.

– Päinvastoin, taistelu uusia pikkuerdoganeja vastaan on mahdollista vain, jos ymmärrämme, miksi aikaisemmat ovat menestyneet.

Jaakko Hämeen-Anttila on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hän toimii professorina Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Lähtönsä yhdeksi syyksi hän kertoi hallituksen koulutusleikkaukset.

Yliopistotutkija: Macronin monipuolinen henkilöhistoria altistaa erilaisten luurankojen löytymiselle

Kuva: Lehtikuva-AFP

Keskustaliberaali Emmanuel Macron saavutti voiton Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella sunnuntaina. Hän saavutti vaaleissa 23,86 prosentin kokonaisäänimäärän. Macronin kanssa vaalien toiselle kierrokselle nousi oikeistopopulisti Marine Le Pen, joka ylsi 21,43 prosentin äänimäärään.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston yliopistotutkija Timo Miettisen mukaan vaalitulos ei ollut varsinaisesti yllättävä.

– Vaalitulos heijasteli hyvin viime viikolla nähtyjä gallup-tuloksia. Pienenä yllätyksenä voidaan pitää sitä, että Les Républicains -puolueen skandaaleista kevään mittaan kärsinyt entinen pääministeri François Fillon nousi hyvinkin lähelle kärkikaksikkoa. Myös äärivasemmiston Jean-Luc Mélenchonin hieman yli 19 prosentin kannatusta voidaan pitää odotettua korkeampana.

Vaalien suurin häviäjä oli perinteinen suurpuolue Ranskan sosialistipuolue, jonka ehdokas Benoît Hamon saavutti vain 6,3 prosentin äänisaaliin. Miettisen mukaan sosialistien vaalitulos selittyy osin Ranskan nykyisen presidentin François Hollanden henkilökohtaisen suosion romahtamisella. Toisaalta sosialistien huonoon tulokseen vaikuttaa myös puolueen sisäinen hajaannus sekä hallitusvastuu.

Toukokuun seitsemäntenä päivänä järjestettävillä presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkain asettuvat vahvasti EU-vastainen Le Pen sekä liberaali EU-myönteinen Macron. Yliopistotutkija Miettinen pitää viimeaikaisten kyselyjen valossa Macronin voittoa todennäköisenä.

– Toisaalta, kuten kesän Brexit-äänestyksessä ja viime syksyn Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa nähtiin, kyselyt saattavat olla väärässä. Macronin johto on kuitenkin tällä hetkellä aivan toisessa suuruusluokassa kuin kahdessa aikaisemmassa tapauksessa. Pidänkin hänen voittoaan hyvin todennäköisenä.

Ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti nousi lähemmäs 80 prosenttia. Miettinen pitää äänestysprosenttia jo varsin korkeana, eikä usko sen nousevan merkittävästi vaalien toisella kierroksella.

– Uskoisin, että todennäköisin tilanne, jossa äänestysprosentti nousisi voimakkaasti, olisi vuoden 2002 vaalien kaltainen ja tukisi myös mahdollisesti Macronia.

Vuonna 2002 Ranskalaiset lähtivät sankoin joukoin liikkeelle pysäyttääkseen Marine Le Penin isän Jean-Marie Le Penin nousun presidentiksi.

Vaalien toisen kierroksella keskeiseksi nousee se, kumpi ehdokkaista kykenee haalimaan eniten äänien ensimmäisellä kierroksella tippuneilta ehdokkailta, etenkin Fillonilta ja Mélenchonilta. Miettisen mukaan toisen kierroksen mielenkiintoisimmaksi äänestäjäryhmäksi nousee Mélenchonia ensimmäisellä kierroksella äänestäneet.

– Mélenchon oli suosittu erityisesti nuorten keskuudessa. He saattavatkin jättää helposti äänestämättä, jos sopivaa ehdokasta ei löydy.

Tutkija Timo Miettinen pitää Macronin voittoa hyvin todennäköisenä.

Miettinen näkee Le Penin suurimmaksi ongelmaksi sen, että hänen suosionsa on huono hänen omien kannattajiensa ulkopuolella. Le Penin on vaikea saavuttaa äänestäjiä muiden ehdokkaiden kannattajien joukosta. Macronin tulos saattaa puolestaan kärsiä, jos äänestysprosentti jää alhaiseksi. Le Penin äänestäjät ovat varmempia kannastaan ja lähtevät todennäköisemmin vaaliuurnille.

Ranskan kevään presidentinvaalien kampanjointia ovat värittäneet lukuisat skandaalit. Etenkin François Fillon on rypenyt kohujen keskellä. Häntä on syytetty muun muassa kalliiden pukujen vastaanottamisesta sekä oman vaimon palkkaamisesta poliittiseksi avaustajakseen.

Perheenjäsenen palkkaaminen avustajaksi ei ole Ranskassa laitonta, mutta Fillonin vaimoa on syytetty puolen miljoonan euron palkan vastaanottamisesta usean vuoden aikana tekemättä lainkaan töitä.

Le Pen on toiminut pitkään politiikassa, ja hänen taustansa on tutkittu perinpohjin. Macron puolestaan on noussut vaalien ennakkosuosikiksi nopealla tahdilla. Miettinen ei kuitenkaan lähde suoralta kädeltä spekuloimaan mahdollisia skandaaleja.

– Macronin monipuolinen henkilöhistoria altistaa erilaisten luurankojen löytymiselle. Kuten keväällä olemme nähneet, kaikkea voi tapahtua. En kuitenkaan osaa arvata mitään yksittäistä asiaa, joka voisi toimia lopputulokseen vaikuttavan tapahtumaketjun käynnistäjänä.

Toisen kierroksen mielenkiintoisimmaksi äänestäjäryhmäksi nousee Mélenchonia ensimmäisellä kierroksella äänestäneet.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos heijastunee myös ensi kesäkuussa järjestettäviin Ranskan parlamenttivaaleihin. Macronin vastikään perustetulla En Marche -puolueella ei vielä tällä hetkellä ole yhtään kansanedustajaa, ja Miettinen arveleekin puolueen asettavan joitakin ehdokkaita vaaleihin. On kuitenkin mahdollista, että puolueen parlamenttivaalien tulos jää alhaiseksi, joka saattaa heikentää Macronin vallankäytön mahdollisuuksia presidenttinä, mikäli hänet tehtävään valitaan.

Ehdokkaiden kampanjoissa tulevan kahden viikon aikana kannattaa Miettisen mukaan kiinnittää huomiota ehdokkaiden EU-linjaan.

– Minua tutkijana kiinnostaa etenkin se, mitkä todellisuudessa ovat Macronin konkreettiset keinot EU-alueen kehittämisessä. Hän on puhunut paljon esimerkiksi EU-alueen ongelmista sekä Saksan liian määräävästä asemasta. Lisäksi hän on ehdottanut EU:lle omaa budjettia ja valtionvarainministeriötä.

– On kiinnostavaa seurata, miten uskottavasti Macron pystyy perustelemaan reformejaan ja kuinka realistisia hänen ehdotuksensa EU:n kehittämisestä ovat.

Miettistä askarruttaa se, miten tiukoille Macron toisen kierroksen kampanjoinnissa laitetetaan. On mahdollista, että toisen kierroksen teemaksi muodostuu enemmän symbolinen vastakkainasettelu, jossa Macron esiintyy EU:n koossapitäjänä ja Le Pen EU:n hajottajana. Kyseisen kaltaisessa asetelmassa konkretia uhkaa jäädä keskustelussa taka-alalle.

Tulevat viikot näyttävät, kumpaan suuntaan keskustelun painopiste siirtyy.

Topi Juga–Demokraatti

Jälleen uusi pidätys Tukholman terrori-iskussa

Kuva: Lehtikuva

Tukholman terrori-iskuun liittyen on jälleen pidätetty yksi ihminen, kertoo Ruotsin poliisi. Pidätys tehtiin sen jälkeen, kun poliisi oli käynyt läpi suuren määrän tutkintamateriaalia yhdessä turvallisuuspoliisi Säpon tutkijoiden kanssa.

Mies pidätettiin eilen. Hänen vangitsemisestaan on päätettävä viimeistään ylihuomenna. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro, millä tavalla pidätetyn epäillään liittyvän tekoon.

Neljä ihmistä kuoli ja 15 loukkaantui, kun kuorma-auto ajoi heidän päälleen Tukholman keskustassa vajaat kolme viikkoa sitten. Teosta epäiltynä ja pidätettynä on 39-vuotias uzbekistanilainen Rakhmat Akilov.

Hän on tunnustanut asianajajansa välityksellä.

Terrori-iskussa loukkaantuneista ihmisistä enää yksi on sairaalassa. Häntäkään ei hoideta enää teho-osastolla.

Tukholman aluehallinto päätti maanantaina purkaa sairaaloiden poikkeustoimet, jotka ovat olleet voimassa iskusta saakka. Päivystävä kriisipuhelin jatkaa edelleen, mutta sen palveluaikoja tullaan rajoittamaan päiväaikaan.

Macronille sataa tukea vasemmalta ja oikealta – tavoitteena ”suuri löylytys” Le Penille

Kuva: Lehtikuva

Monet Ranskan huippupoliitikoista yli puoluerajojen ovat jo ilmaisseet suoran tai epäsuoran tukensa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittajalle Emmanuel Macronille (kuvassa).

En Marche -liikettä edustava keskustalainen ja Eurooppa-myönteinen Macron käy ratkaisevan presidenttitaiston äärioikeiston Eurooppa-vastaista Marine Le Peniä vastaan.

Macronin äänisaalis oli ensimmäisellä kierroksella 23,86 prosenttia ja Le Penin 21,43 prosenttia.

Macronin taakse ovat asettuneet muun muassa toiselta kierrokselta pudonneet konservatiiviehdokas, ex-pääministeri Francois Fillon (19,9 prosenttia äänistä) ja sosialistien Benoit Hamon (6,4 prosenttia äänistä).

– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää äärioikeistoa vastaan, Fillon sanoi. Hänen mukaansa Le Penin puolue kansallinen rintama on tunnettu ”ääriajattelustaan ja väkivallastaan”.

Hamon puolestaan pyysi kannattajiaan antamaan Le Penille ”suurimman mahdollisen löylytyksen” äänestämällä Macronia.

Hamonin mukaan pankkiirina toiminut, yritysmaailmamyönteinen Macron ”ei kuulu vasemmalle”. Hamon sanoi kuitenkin tekevänsä selvän eron ”poliittisen vastustajan ja tasavallan vihollisen” välille viitaten jälkimmäisellä Le Peniin.

Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää äärioikeistoa vastaan.

Tukensa Macronille ilmaisi niin ikään pääministeri Bernard Cazeneuve, joka kehotti ranskalaisia äänestämään Macronia lyödäkseen kansallisen rintaman ”hirvittävän taantumusohjelman ja ranskalaisten sisäisen jakautumisen”.

Ranskan väistyvä presidentti, sosialistien Francois Hollande aikoo myös pian julkisesti asettua Macronin taakse, hänen avustajansa kertovat. Hollande soitti jo Macronille onnittelupuhelun. Macron toimi Hollanden talousministerinä vuodesta 2014 vuoteen 2016.

Osa vasemmistopoliitikoista ei ole asettunut Macronin taa edes äärioikeistopuolueen ollessa toinen vaihtoehto.

Laitavasemmiston presidenttikisasta pudonnut ehdokas Jean-Luc Melenchonin mukaan on hänen kannattajistaan kiinni, ketä he asettuvat tukemaan toisella vaalikierroksella.

Uuden kapitalisminvastaisen pienpuolueen ehdokas, tehdastyöläinen Philippe Poutou totesi, että Le Penin kaltaisten äärioikeistolaisten lisäksi Ranskassa tulisi taistella juuri Macronin kaltaisia poliitikkoja vastaan.

Hän syytti äärioikeiston noususta leikkauksia ajanutta sosialistihallitusta, jossa myös Macron istui ennen kuin erosi ministerivirastaan perustettuaan oman keskustalaisen En Marche -liikkeensä.

Kysely: Le Penille selvä tappio toisella kierroksella

Kuva: AFP PHOTO / JOEL SAGET
He ovat Ranskan presidentinvaalien kaksintaistelupari. Emmanuelle Macronille povataan voittoa, Marine Le Penille tappiota.

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Emmanuel Macron voittaa Marine Le Penin selvästi Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Ipsos-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan riippumatonta keskustalaista Macronia kannattaa presidentiksi 62 prosenttia ranskalaisista.

Vaalien toinen, ratkaiseva kierros järjestetään kahden viikon kuluttua 7. toukokuuta.