Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Pieni laji, iso mitali, Iivo Niskanen toi sen

“Minä näen olympialaiset tapahtumana, jossa lajien huiput ottavat toisistaan mittaa. Samalla urheilun ystävät yhdistyvät kannattamaan omiaan, mutta myös yhdistyvät muiden kanssa luoden kansainvälisen joukon, jossa kannatetaan omien lisäksi muita. Esimerkiksi korealaiset olivat kovia kannattamaan omiaan ja muidenkin suorituksille hurraten.”

Noin vastasi 18-vuotias siuntiolainen lätkäjunnu ja yo-kirjoituksiin valmistautuva abi Elias Minkkinen, kun kysyin hänen ajatuksiaan olympiakisojen mekityksestä. Eliaksen tulkinta osuu nappiin. Lisätään esimerkki muustakin. Etelä-Korea rakensi kisoihin kertakäyttöisen 80 miljoonaa maksaneen olympiastadionin avajaisia, päättäjäisiä ja olympialiekkiä varten, missä ei kilpailtu lainkaan. Sentit, sekunnit ja pisteet jaettiin 102:ssa lajissa erillisillä areenoilla.

Urheilun ulkopuolella rakennettiin maailmanpolitiikan sopua paitsi Koreoiden kesken myös laajemmalti. Pohjois-Korean diktaattori lähetti paikalle siskonsa ja USA:n presidentti tyttärensä. Uskon, että nämä naiset paitsi että tervehtivät toisaan myös jutustelivat lämpimien aaltojen alla.

Miten urheilun huipulle päästään? Iivo Niskanen antaa esimerkin.

Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken loppukirit pelastivat Suomen kutakuinkin kuiville urheilusaran puolella ennakko-odotuksiin nähden. Silti olemme yhä syvemmällä urheilun laajassa kirjossa kv -areenoilla. On itsetutkistelun tiukka paikka. Maamme urheilun johto ei ole ammattiosaamisen tasolla. Silti nämä tapit vaan tapittavat asemissaan. Ilahduttavaa on kuitenkin havaita, että virkamiesporrasta kohennetaan uusiksi. Mika Kojonkoskeen ollaan petytty ja siksi hän ei edes jatkoa pestissään.

Miten urheilun huipulle päästään? Iivo Niskanen antaa esimerkin. Pitää olla lahjakkuus, tehdä urheilun askeettinen uravalinta, asennoitua sen läpiviemiseen ja harjoitella ja taas enemmän harjoitella. Harjoitus tekee mestarin. Tosin taustojen tulee olla kunnossa.

Kun ihaili sitä tekniikan, eritoten valokeilojen ja kiilojen käyttöä, niin selvisi sekin, miksi Samsung ajoi älypuhelinkeksintöineen matkapuhelin käytön uranuurtajan Nokian ohi.

Pohjoismaiset naapurimme keräsivät kokoon mitalisaaliit vailla vertaa. Norja 14-14-11 eli yhteensä 39, Ruotsi kuudentena 7-6-1 eli 14 yhteensä, niin Suomi oli vasta 18. luvuin 1-1-4. Pitää nöyrästi kumartaa taitaville osaajille ja ihmetellä sormi suussa miksi näin.

Nuin, erhään, eestä, noussuun, hiiho, pithämään, kuuentena, parhantelemaan, kohe, tullee…

Olen jo aiemmin kohdistanut kiitoksen sanat Ylelle urheiluosaamisesta niin ohjelmallisella kuin teknisellä kuvanäytön (Tapani Parm) puolellakin. Anti oli kiinnostavasti tässä ja nyt sekä arkistoja penkoen toteutettu. Kiitos!

Jos Ylen rooli on olla puhtaan ja kauniin suomenkielen opettaja, niin kyllä murteet piristävät. Varsinkin kun niiden käyttäjä tuo esille lajinsa syntyjä syviä ja saloja.

Tällä kertaa tarkoitan erikoisesti Sami Jauhojärveä. Primus motor. Ihan erikseen bongasin hänen sanavalikoimastaan parisprintin aikana tämän repertuaarin:

nuin, erhään, eestä, noussuun, hiiho, pithämään, kuuentena, parhantelemaan, kohe, tullee, mahollisimman, vaihossa, näkkee, tekkee, vetähmään, vehety, kerhtaa, lissää, ossuus, vappaa, pitkkään, mennee, nähhään, palathaan.

Tuon murteen kyllä ymmärsi, mutta miten olisikaan tuo sama Rauman murteella!

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE