Jos ei tätä luetteloa, niin  ainakin virkamiesten suhtautumista valtuustoaloitteisiin kaupunginvaluutetut pohtivat maanantain kokouksessaan.

Kun keskustelu asiasta oli päässyt vauhtiin, sitä yritettiin häiritä kokoussalin yleisölehterillä järjestetyllä mielenilmauksella. Asialla oli kourallinen nuoria tai keski-ikäisiä ihmisiä, jotka huusivat kuorossa viestiä: “Suomi myy aseita -Turkki tappaa lapsia”!

Kaupunginvaltuutetut eivät kohinasta häirintyneet. He jatkoivat kokoustaan. Kaupungin virastomestarit ottivat tilanteen nopeasti halllintaansa. Virastomestarien toiminta sai kiitokset kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Anna-Kaisa Ikoselta (kok.).

Mutta miksi valtuusto ei ole kaikkia aloitteita käsitellyt. Se johtuu siitä, ettei virkamieskoneisto ole niitä syystä tai toisesta saanut valmisteltua. Edelleen mainitun hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tulisi saattaa aloitteet kaupunginvaltuuston lopullisesti käsiteltäväksi yhden vuoden kuluessa.

Valtuutetut tekivät vuoden 2017 aikana 66 valtuustoaloitetta – liki pitäen yksi per valtuutettu. Niistä valtuusto on lopullisesti käsitellyt 27. Kyseisenä vuonna käsiteltiin yhteensä 50 aloitetta, joista 15 aloitetta talousarvion yhteydessä. Käsittelemättä jäi 39 aloitetta. Vuosina 2013 – 2016 käsittelemättä jäi vuosittain yhdestä kuuteen aloitetta.

Tehtyjen aloitteiden määrässä ei vuosina 2013 – 2017 ollut suuria eroja. Mainittuina vuosina valtuutetut jättivät 62 – 66 aloitetta vuosittan, paitsi vuonna 2016, jolloin tehtyjen aloitteiden määrä oli 48.

Vuonna 2017 tehtiin lisäksi kolme kuntalaisaloitetta, joista vastuusto käsitteli viime marraskuussa kaksi talousarvion yhteydessä. Yhden kuntalaisaloitteen osalta on “ryhdytty joihinkin toimenpiteisiin”.

Kun kaupunginvaltuutetun valtuustoaloitteeseen vastaus ennemmin tai myöhemmin tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn, usein aloitteen tehnyt valtuutettu on vastaukseen tyytymätön.

– Kannan huolta aloitteisiin annetuista vastauksista. Usein ne eivät vastaa aloitteen sisältöä. Moni valtuutettu miettii luettuaan aloitteeseensa annetun vastauksen aloitteen palauttamista uudelleen valmisteluun, kaupunginvaltuutettu Ilpo Sirniö (sd.) kuvasi valtuutettujen tuntemuksia.

Vastausnopeus parantunut

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan virkamiehet vastaavat aloitteisiin niin hyvin kuin osaavat.

– Yleensä aloitteet käsitellään vuodessa. Jos asiaan kuluu enemmän aikaa, aloitteet ovat usein palautettu valmisteluun. Ennen vastaukset viipyivät huomattavasti pidempään. Erään aloitteen käsittely vei aikoinaan 28 vuotta. Yritämme vastata vuodessa.

Joku valtuutetuista muisteli, että sellaisen aloitteen käsittely, jossa ehdotettiin valtuustoaloitteiden käsittelyn nopeuttamista, olisi kestänyt seitsemän vuotta?

Valtuutettujen herkkyydessä reagoida aloitteidensa vastausten viipymiseen ei ole mitään ihmeellistä. Aloite-oikeus on keskeinen oikeus ja työväline kaupunginvaltuutetuille. He myös saattavat kokea vastauksen viipymisen virkamieskoneiston heitä kohtaan tuntemamana tai jopa osoittamana väheksyntänä. Tätä mieltä oli valtuutettu Aarne Raevaara (VaTa.)

Vihreiden Juhana Suoniemi puolestaan totesi, että usein aloitteiden vastauksissa kerrotaan vain kyseessä olevan asian nykytila, mutta ei reogoida aloitteen ajaukseen tai siinä esitetyn ongelman ratkaisuun.

Sinikka Torkkola (vas.) puolestaan totesi, että kun aloitteilla reagoidaan ajankohtaisiin asioihin, vuoden päästä ennettu vastaus tulee liian myöhään.

Perussuomalaisten Lassi Kaleva puolestaan ehdotti, että kaupungin viestintä voisi kertoa valtuutettujen tekemistä aloitteista ja seurata niiden käsittelyn kulkua ja sopivalla hetkellä kertoa, mihin toimiin kaupunki on aloitteiden suhteen ryhtynyt. Teknisesti tämä onnistuisi sujuvasti, sillä kaupungilla on jokaisella päätoimialallaan oma “sektoritiedottajansa”.

Jukka Gustafssonin (sd.) mielestä aloitteiden tekijät voivat olla yhteydessä niiden parissa työskenteleviin virkamiehiin ja sillä tavoin paimentaa aloitteeidensa etenemistä.

Uusia keinojakin voisi miettiä

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) ehdotti uusia käytäntöjä. Valtuutettujen ei tarvitse joka asiaa hoitaa valtuustoaloitteella. Voi hyödyntää myös valtuustokyselyitä. Niihin saa vastaukset valtuustoaloitteiden vastauksia nopeammin.

Samoilla linjoilla oli myös Sanna Marin (sd.), joka suositteli suoraa yhteydenottoa virkamiehiin.

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkola ja Mikko Aaltonen epäilivät yhteydenoton tehoa, kun tai jos puolueella ei ole omaa apulaispormestaria tai virkakoneistossa “omia virkamiehiä”.

Nykyiset apulaispormestarit yksi toisensa jälkeen kuitenkin vakuuttivat:

– Kun koko kaupunginvaltuusto yhtä sen jäsentä lukuunottamatta on mukana pormestarisopimuksessa, niin jokainen apulaispormestari on kaikkien sopimuksessa olevien valtuustoryhmien käytettävissä.

Varmaan kuuntelevat tarvittaessa myös Aarne Raevaaraa.

Aaltonen ei toki epäillyt apulaispormestarien vilpittömyyttä. Harmitteli vain vasemmistoliiton tilannetta.

– Kun meillä ei ole yhtään ihmistä, joka voi tehdä päätoimisesti politiikkaa, asemamme ei ole yhtä merkittävä kuin silloin, kun meillä oli apulaispormestari.

Pormestari Lauri Lyly (sd.) korosti, että valtuustoaloitteet käsitellään nyt kaikesta huolimatta aikaisempaa nopeammin. Järjestelmä on arvokas osa suomalaista demokratiaa. Aloitteiden parissa myös virkamiehet tekevät sen mukaisesti työnsä.

– Niin pormestari kuin apulaispormestaritkin ovat teidän kaikkien kuten kaikkien kaupunkilaistenkin käytettävissä. Harva arvaa kuinka paljon me saamme suoria yhteydenottoja.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski heitti ilmaan uuden ajatuksen: Sen mukaan valtuustoryhmien puheenjohtajat voisivat ottaa “ryhmyrikokouksiensa” työlistalle uusien, valtuustoaloitteitta kevyempien vaikuttamiskeinojen kehittelemisen.

Kaupunginvaltuusto merkitsi katsauksen valtuustoaloitteista ja kuntalaisaloitteista tiedoksi.