– Näyttää siltä, että ahtaasta asumisesta yritetään tehdä arvo, kun väitetään, että pieniä asuntoja tehdään siksi, että niillä on kova kysyntä, hän arvioi puhuessaan Kohtuuhitaisen vuokra-asumisen edistäjät Kova ry:n seminaarissa tänään.

Hänen mukaansa asuntomarkkinoilla vain hyvin toimeentulevilla on mahdollisuus valita asunnon koko ja sijainti.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan taannoin julkaiseman raportin mukaan Suomessa on 176 000 kotitaloutta, joiden asumismenot lohkaisevat yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Kansainvälinen vuokralaisliitto taas vaatii, että kotitalouden tuloista asumiskustannusten osuus tulisi olla vain 25 prosenttia.

– Koti on ihmisen perustarve, mutta tänä päivänä se määrittelee hyvin pitkälle sen, mihin kaikkeen muuhun ihmisellä on arjessaan mahdollisuuksia.

Valtion tulisi Kymäläisen mielestä panostaa entistä enemmän tuotantotukien kehittämiseen ja vaatia kuntia kaavoittamaan enemmän tontteja ARA-tuotannolle varsinkin nyt, kun omistusasuntotuotanto osoittaa hiipumisen merkkejä.

– ARA-asuntojen hyvä puoli on kohtuullisen vuokratason lisäksi asumisen laatu. ARA-asuntojen myötä asumismukavuudesta tehdään myös pienituloisten oikeus.

Kymäläinen varoittaa, että tehoton asuntopolitiikka voimistaa osaltaan eriarvoistumista. Sillä on merkitystä nuorten aikuisten tulevaisuuden haaveisiin: asumisen hinta vaikuttaa esimerkiksi suunnitelmiin perheen perustamisesta. Hyvä asuntopolitiikka tukee näin myönteistä suhtautumista lapsiin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan nykyinen asuntomarkkinatilanne on jo nyt vaarantanut kansantaloutemme kehityksen.

– Olemme liian pitkään menneet asumisessa talous edellä eteenpäin markkinaehtoisesti. Yhteiskunta muodostuu yksilöistä, joiden hyvinvointi parhaimmillaan tukee koko yhteiskunnan eteenpäin menoa. On surullista, että vasta pelko talouskasvun vaarantumisesta on nostanut asukkaiden näkökulmia julkiseen keskusteluun, Kymäläinen huomauttaa.