Politiikka

Pilasiko valtiovarainministeriö eduskuntavaalit? – Tässä ylijohtajan vastaus

Kari Hulkko
Kari Hulkko
Kari Hulkko

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo totesi Demokraatin haastattelussa, että kuukausi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja julkaistu valtiovarainministeriön raportti Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 veti maton SDP:n vaalikampanjan ja puolueen puheenjohtajan, silloisen valtiovarainministerin Antti Rinteen alta.

Raportista ilmeni summa, jolla valtion ja kuntien menoja oli ministeriön mielestä leikattava. Kokoomus lähti määrätietoisesti vetämään valtiovarainministeriö linjaa kuuden miljardin euron sopeutuksista.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa, Railo sanoi Demokraatille.

Railo pitää todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti jopa vaalien lopputuloksen syömällä SDP:n uskottavuutta.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa, Railo katsoo.

Ei se tullut puskasta.

Valtiovarainministeriön raportti laadittiin kansantalousosaston ylijohtajan Markus Sovalan johdolla.

Sovala sanoo Demokraatille, että alkuperäinen tavoite oli julkaista teksti jo vuodenvaihteessa eikä kuukautta ennen eduskuntavaaleja maaliskussa.

Sovala painottaa, että kyseessä on valtavan laaja paketti, jossa puhutaan muun muassa sotesta ja digitalisaatiosta. Hanke oli koko ministeriön yhteistyöhanke ja siinä oli kymmeniä asiantuntijoita.

– Tämä ei ollut mikään heitto, vaan tätä oli tehty kesästä 2014 asti, hän kuvaa raporttia.

Sovalan mukaan raportin julkaiseminen myöhästyi sen vuoksi, että sote-tekstejä ei saatu kuntoon. Kesti kauan, ennen kuin selvisi, meneekö sote-uudistus läpi vai kaatuuko se eduskunnassa.

– Tämän lisäksi emme saaneet digitalisaatiotekstejä sellaiseen ojennukseen, että olisimme olleet talossa niihin tyytyväisiä, Sovala sanoo.

– Ei tämä julkaisu eikä sen sisältö ollut Rinteelle mikään yllätys. Ei se ole tullut poliitikoille mitenkään puskasta, hän sanoo.

– Minä en ole saanut siitä raportista muualta negatiivista palautetta kuin kansantaloustieteen tutkijalta Markus Jäntti näytti aikanaan pitäneen menettelyä vääränä.

”Paha on mennä sanomaan.”

Sovala sanoo, että tällaisia raportteja on tehty ennenkin.

– Niissä on ollut kahta eri menettelytapaa. Joskus ne on julkistettu vaalien alla, joskus ne on annettu poliitikoille ennen vaaleja monisteina ja julkistettu vasta, kun vaalit on pidetty.

Sovalan mukaan nyt ministeriössä ajateltiin, että kyseessä on julkinen tieto ja raportti haluttiin saattaa yhteiskuntakeskusteluun.

Sovala sanoo, ettei hän muista, pohdittiinko ministeriössä sitä, että raportin julkaisuajan kiusallisuutta.

– Yleisesti se on näin, että jos puhutaan isoista talouspoliittisista sopeuttamistoimenpiteistä, eivät ne koskaan ole helppoja ja aina se vastaanotto jotakin sattuu ja jollei sattuisi, kyllähän niissä teksteissä olisi silloin jotakin vialla, hän sanoo.

Vaikuttiko raportin julkaisu vaalien tulokseen?

– Paha on mennä sanomaan. Ei taida tutkija Railokaan tietää, Sovala toteaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat