Pilasiko valtiovarainministeriö eduskuntavaalit? – Tässä ylijohtajan vastaus

Kuva: Kari Hulkko

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo totesi Demokraatin haastattelussa, että kuukausi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja julkaistu valtiovarainministeriön raportti Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 veti maton SDP:n vaalikampanjan ja puolueen puheenjohtajan, silloisen valtiovarainministerin Antti Rinteen alta.

Raportista ilmeni summa, jolla valtion ja kuntien menoja oli ministeriön mielestä leikattava. Kokoomus lähti määrätietoisesti vetämään valtiovarainministeriö linjaa kuuden miljardin euron sopeutuksista.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa, Railo sanoi Demokraatille.

Railo pitää todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti jopa vaalien lopputuloksen syömällä SDP:n uskottavuutta.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa, Railo katsoo.

Ei se tullut puskasta.

Valtiovarainministeriön raportti laadittiin kansantalousosaston ylijohtajan Markus Sovalan johdolla.

Sovala sanoo Demokraatille, että alkuperäinen tavoite oli julkaista teksti jo vuodenvaihteessa eikä kuukautta ennen eduskuntavaaleja maaliskussa.

Sovala painottaa, että kyseessä on valtavan laaja paketti, jossa puhutaan muun muassa sotesta ja digitalisaatiosta. Hanke oli koko ministeriön yhteistyöhanke ja siinä oli kymmeniä asiantuntijoita.

– Tämä ei ollut mikään heitto, vaan tätä oli tehty kesästä 2014 asti, hän kuvaa raporttia.

Sovalan mukaan raportin julkaiseminen myöhästyi sen vuoksi, että sote-tekstejä ei saatu kuntoon. Kesti kauan, ennen kuin selvisi, meneekö sote-uudistus läpi vai kaatuuko se eduskunnassa.

– Tämän lisäksi emme saaneet digitalisaatiotekstejä sellaiseen ojennukseen, että olisimme olleet talossa niihin tyytyväisiä, Sovala sanoo.

– Ei tämä julkaisu eikä sen sisältö ollut Rinteelle mikään yllätys. Ei se ole tullut poliitikoille mitenkään puskasta, hän sanoo.

– Minä en ole saanut siitä raportista muualta negatiivista palautetta kuin kansantaloustieteen tutkijalta Markus Jäntti näytti aikanaan pitäneen menettelyä vääränä.

”Paha on mennä sanomaan.”

Sovala sanoo, että tällaisia raportteja on tehty ennenkin.

– Niissä on ollut kahta eri menettelytapaa. Joskus ne on julkistettu vaalien alla, joskus ne on annettu poliitikoille ennen vaaleja monisteina ja julkistettu vasta, kun vaalit on pidetty.

Sovalan mukaan nyt ministeriössä ajateltiin, että kyseessä on julkinen tieto ja raportti haluttiin saattaa yhteiskuntakeskusteluun.

Sovala sanoo, ettei hän muista, pohdittiinko ministeriössä sitä, että raportin julkaisuajan kiusallisuutta.

– Yleisesti se on näin, että jos puhutaan isoista talouspoliittisista sopeuttamistoimenpiteistä, eivät ne koskaan ole helppoja ja aina se vastaanotto jotakin sattuu ja jollei sattuisi, kyllähän niissä teksteissä olisi silloin jotakin vialla, hän sanoo.

Vaikuttiko raportin julkaisu vaalien tulokseen?

– Paha on mennä sanomaan. Ei taida tutkija Railokaan tietää, Sovala toteaa.

”Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten” – Kiuru puuttui Turkin ihmisoikeustilanteeseen Etyjissä

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) on huolissaan ihmisoikeustilanteesta Euroopassa.

Eri puolilla Eurooppaa on ongelmia oikeusvaltion, tasa-arvon ja sukupuolineutraalisuuden toteuttamisessa sekä erityisen vaikeassa ja haavoittuvaisessa asemassa olevien oikeuksien puolustamisessa. Uhattuna ovat myös sananvapaus ja kokoontumisvapaus Euroopan alueella.

– Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat edellytyksiä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi, Kiuru totesi puheessaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Itävallan Wienissä perjantaina.

– Turvallisuustilanteen epävakaudesta kertoo hyvin esimerkiksi se, että Venäjä kieltäytyy yhä tunnustamasta ja toimeenpanemasta Minskin tulitaukosopimusta, hän sanoi.

Samalla, kun tunnustetaan Etyjin jäsenmaiden oikeus ja velvollisuus taistella terrorismia vastaan, on myös tunnistettava, että terrorisminvastaisen taistelun varjolla voidaan rikkoa ihmisoikeuksia ja Etyjin yhteisesti jaettuja arvoja.

– Esimerkiksi Turkissa valtava määrä journalisteja ja kansanedustajia on pidätetty, ja kansalaisten ihmisoikeuksia loukattu todella vakavalla tavalla. Etyjin reaktiot ja toimet ovat olleet riittämättömiä tilanteeseen puuttumiseksi. Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten, kysyy Kiuru.

Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi.

Viime kädessä ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisessa on Kiurun mukaan kysymys siitä, miten poliittinen järjestelmä pystyy näyttämään toteen, että yhteistyö, neuvotteleminen ja kansainvälinen diplomatia toimivat ja tulosta tulee.

– Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa huolehtivat ihmisoikeuksista ja turvallisuudesta ja pelkäävät, saadaanko kriisit ratkaistua. Etyjillä on ratkaiseva rooli näyttää, että kykyä tähän on. Kansalaisten luottamus voidaan menettää, elleivät ihmiset koe, että kansainvälisellä poliittisella diplomatialla tulee tuloksia, jotka todistavat, että epäkohtiin, sortoon ja loukkauksiin puututaan.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istuntoon (23.–24.2.) osallistuvat Krista Kiurun lisäksi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Aila Paloniemi (valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (valtuuskunnan varapj., ps.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Mika Raatikainen (ps.).

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT