Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Kotimaa

Pintavedet ovat lämmenneet, sinilevän uhka nousee – näin tunnistat vaarallisen levän

LEHTIKUVA / SILJA-RIIKKA SEPPALA

Pintavedet ovat nyt Suomessa laajalti keskimääräistä lämpimämpiä, käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen keräämistä havainnoista.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Torstaina Etelä- ja Länsi-Suomen havaintoasemilla pintavesi oli 18–22-asteista.

Keski- ja Itä-Suomessa, Kainuussa sekä Etelä-Lapissa pintaveden lämpötila nousi korkeimmillaan 20 asteeseen, kun taas Pohjois-Lapissa lämpötilat vaihtelivat 12–16-asteen välillä.

Vesistöjen lämpötilat ovat laajalti kahdesta kuuteen astetta ajankohdan keskimääräistä lämpötilaa korkeampia. Pohjanmaalla Närpiön Hinjärvellä 22-asteinen pintavesi oli noin kuusi astetta lämpimämpää kuin tavanomaisesti tähän aikaan vuodesta.

Pohjoisimmassa Suomessa Utsjoen Kevojärvellä pintaveden lämpötila oli noin 12-asteista, mikä on myös lähes viisi astetta enemmän kuin keskimäärin kesäkuussa.

”Sinilevät viihtyvät samanlaisissa olosuhteissa kuin lomailijatkin.”

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Heidi Hällfors kertoo, että vesien lämmin pintakerros on suhteellisen ohut ja viileämpi vesi sekoittuu siihen helposti. Sen takia muun muassa juhannuksen sinilevätilannetta ei voi nousseista lämpötiloista vielä ennustaa.

Hän kertoo, että sinilevätilanne on vuodenaikaan nähden normaali ja rauhallinen. Sinilevähavaintoja on tehty jonkin verran pitkin rannikkoa. Vesiä värjää tällä hetkellä eniten männyn siitepöly, joka muistuttaa ulkonäöltään sinilevää.

Sinilevien ilmaantumiseen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet.

–  Sinilevät viihtyvät samanlaisissa olosuhteissa kuin lomailijatkin, eli tyynessä, aurinkoisessa ja lämpimässä säässä.

Viileä ja tuulisempi sää vähentää sinilevien kasvuedellytyksiä, mutta jo syntynyt sinilevä ei heti katoa vaan sekoittuu syvemmälle veteen.

Sinileväistä vettä ei saa käyttää kasvimaan kasteluun.

Hällfors vinkkaa, että sinilevän tunnistamiseen on kaksi keinoa: lasi- ja keppitesti.

Keppitestissä upotetaan keppi värjääntyneeseen veteen. Jos jotain jää keppiin roikkumaan, ei kyse ole sinilevästä. Sinilevä hajoaa keppitestissä hötöksi.

Lasitestissä kirkkaaseen lasiastiaan laitetaan sameaa vettä ja annetaan seistä tunnin ajan. Sinilevät nousevat veden pintaan, kun taas muu vajoaa lasin pohjalle.

Hällforsin mukaan ongelmana on, että siitepöly käyttäytyy molemmissa testeissä samalla tavalla. Yleisenä nyrkkisääntönä siitepölyn ja sinilevän erottamiselle on ajankohta. Varmaa eroa ei voi tehdä, mutta siitepöly värjää vedet usein alkukesästä, kun taas sinilevä lähtökohtaisesti esiintyy heinä-elokuussa.

–  Aina jos näkyy veden värjäymää, kannattaa suhtautua terveellä epäluulolla ja varovaisuudella.

Sinileväiseen veteen menemistä tulee välttää, ja erityisesti lapset ja lemmikit tulee pitää pois vedestä. Sinileväistä vettä ei myöskään saa käyttää kasvimaan kasteluun, löylykiulun täyttämiseen tai kotitalouden tarpeisiin.

–  Koirat saattavat saada tappavan annoksen myrkkyä siitä, että ne nuolevat turkkiaan uinnin jälkeen, Hällfors sanoo.

Jos sinileväistä vettä menee suuhun tai muita oireita vedestä ilmenee, täytyy ottaa yhteys terveys- tai myrkytyskeskukseen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE