Koska nenäannostelurokotteen antamiseen nenäsuihkeena tai pienellä pipetillä ei välttämättä tarvittaisi siihen koulutettua henkilöstöä, olisi se halvempi ja nopeampi vaihtoehto perinteiselle lihakseen piikitettävälle rokotteelle.

– Pienen kokonsa ansiosta rokote olisi myös edullista kuljettaa ja säilyttää, rokotehankkeen vetäjä ja Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela (kuvassa) kertoo STT:lle.

Suurin osa muista maailmalla tällä hetkellä kehitettävistä koronavirusrokotteista on suunniteltu pistettäväksi lihakseen, kuten enemmistö käytössäkin olevista rokotteista.

Sakselan tutkijaryhmän lisäksi koronarokotehankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja akatemiaprofessori Kari Alitalo sekä Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala tutkijaryhmineen.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa nenäannostelurokotteen kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Nenään annosteltavalla rokotteella voitaisiin saada suoja suoraan limakalvoille, missä virus vaikuttaa.

– Pistoksena rokote ehkäisee infektion yleistymisen, jolloin jää kysymysmerkki, että kuinka vahvasti se estää viruksen lisääntymisen nenänielussa, jolla on merkitystä tartuttavuuden kannalta, rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo STT:lle.

Juuri viruksen lisääntymisen estäminen on uuden nenäannostelurokotteen tavoitteena. Paikallisesti nenänieluun annosteltuna se tuottaa tutkijoiden mukaan immuunivasteen sekä ihmisen limakalvoille että sieltä imusuonia pitkin levitessään myös muualle kehoon.

Lihakseen pistetty rokote ei anna immuunivastetta suoraan limakalvoille, missä hengitystieinfektion aiheuttava virus muhii.

– Idea siitä nenäsumutteesta on, että se pystyisi todella pysäyttämään tämän viruksen kierron kokonaan, Saksela kertoo.

Nenäannostelurokotteista Suomessa on käytössä lapsille annettava influenssarokote.

Sakselan ja Rämetin mukaan nenäannostelurokotteiden toimivuus erityisesti hengitysteiden välityksellä tarttuviin tauteihin on lähtökohtaisesti hyvä. Niiden käytöstä ei kuitenkaan ole niin paljon kokemusta kuin piikitettävistä rokotteista.

– Jollakin voi olla nuha, toisella nenä tukossa, kaikennäköistä. Tulee enemmän tämän tyyppistä aika triviaalia mutta ei-toivottua vaihtelua, Saksela pohtii.

Sakselan tiedossa on maailmalta muutamia yhtiöitä, jotka kehittävät samantyyppistä nenäannostelurokotetta kuin Suomessa työn alla oleva. Mikään niistä ei kuitenkaan ole vielä edennyt eläinkokeita pidemmälle.

Suomalaisrokotteen eläinkokeissa sen toiminnasta on saatu vakuuttavia tuloksia. Kokeissa yksi annos eläimen nenään pipetillä tiputettua rokotetta on riittänyt immuunivasteen luomiseksi.

Yhden annoksen riittävyys helpottaisi Sakselan mukaan rokotuksia monin tavoin erityisesti kehittyvissä maissa.

STT / Henrietta Nyberg