Seminaarin keskeinen valmistelija pääluottamusmies Jari Roslöf avasi tilaisuuden ja valoi uskoa teollisuuden vaikuttavuuteen. Vientiteollisuus työllistää 1,1 miljoonaa ihmistä ja kymmenen vientiteollisuuden työpaikkaa luo 13 työpaikkaa muille aloille.

Esimerkkiyrityksenä seminaarissa oli Avant Tecno, jonka perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Risto Käkelä kertoi Avantin olevan globaali markkinajohtaja pienkoneissa. Firmalla on 55 aktiivista vientimaata ja sen työllistävä vaikutus on noin 400 henkilöä.

Paneelikeskustelussa seitsemän asiantuntijaa keskustelivat muun muassa siitä, miten innovaatiot saadaan vauhtiin. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että raha pelkästään ei auta, vaan tarvitaan myös ideoita. Yrityksissä pitää tukea henkilöstöä. Lisäksi yrityksen pitää olla koko ajan olympiakunnossa.

Riku Aalto totesi, että jos kaikki olisivat aina samaa mieltä, niin mitään uutta ei synny. Pitää uskaltaa haastaa ja olla asioista eri mieltä. Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallion (vihr.) mielestä pitää ravistella vallitsevaa tilannetta. Tampereen teollisuusoppilaitoksen toimitusjohtaja Peer Haataja ilmoitti olevansa samaa mieltä kuin Mustakallio, mutta se tarkoittaa, että hän on eri mieltä.

Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) nostaisi arvostusta siitä, mitä tehdään ja näytetään se myös maailmalle. Näytetään ihmisille, että tuota me olemme tehneet ja ollaan siitä ylpeitä. Esimerkkinä hän mainitsi Isot koneet Keskustorilla -tapahtuman. Sandvikin pääluottamusmies Markus Haataja komppasi Lylyä siinä, että saavutuksista pitää olla ylpeitä.

Arja Haapakoski ja Riku Aalto kiinnittivät huomiota siihen, että osaamisen lisääntyminen ei näy yritysten taseessa. Henkilöstön osaamisen arvo ja sen lisääntyminen pitäisi pystyä määrittelemään.

Lauri Lylyn mielestä Suomen koulutusjärjestelmä on nerokas: meillä on mahdollista edetä montaa eri tietä vaativiinkin tehtäviin. Kuitenkin kohta ollaan tilanteessa, jossa korkeakoulupaikkoja on niin paljon, että niitä riittää koko ikäluokalle. Myös Lylyn mukaan tilinpäätökseen pitäisi ottaa se, että osaamisen lisääminen on investointi.

Markus Haataja painotti, että pidetään tehtaat ja koneet täällä meidän tiukoilla normeilla eikä viedä niitä Kiinaan. Lyly vahvisti ajatusta: kansainväliset säännöt pitäisi olla samat kaikille. EU:n ohjaava rooli auttaisi asiaa. Riku Aalto mainitsi, että firmat ovat aitojen sisällä. Sieltä ei näe, että me tehdään maailmanluokan vehkeitä.

Seminaarin yhteenvedossa Ajatuspaja Tampere -ryhmän Veikko Räntilä kysyi, onko Tampere se, joka voisi olla Suomen johtava paikka teollisuuden kehittämisessä. Räntilä veti yhteen seminaarin annin ja yhtyi monen ajatukseen osaamispääoman kirjaamisesta yritysten taseeseen. Sillä olisi merkitystä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

Ajatuspajan puheenjohtaja Pentti Hämäläinen kertoi, että Saksa hyväksyi jo vuonna 2013 Teollisuus 4.0 -raportissa oman teollisuutensa kehittämisen suuntaviitat. Monessa muussa maassa Saksan perässä lähdettiin kohentamaan teollisuuden asemaa. Suomessa asialle lämmittiin vasta noin vuosi sitten, joten nyt pitää lähteä kiireesti liikkeelle. Maailman talousfoorumin 2020 raportin mukaan monet nykyiset ammatit katoavat melko nopeasti. Tämä asettaa merkittävän haasteen koulutusjärjestelmällemme.