Demokraatti kysyi tänään eduskuntaryhmien puheenjohtajilta kantaa asiaan.

Ulkoasiain valiokunnan jäsen, kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen kertoi jo eilen Demokraatille, että kokoomus haluaa käsitellä Nato-jäsenyyden hyväksymisen loppuun eduskunnassa tällä vaalikaudella. Jos Unkarin ja/tai Turkin Nato-ratifiointeja ei saada, ei siis pitäisi jäädä odottelemaan tulevaa vaalikautta.

Nyt myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo suoraan, mikä on kokoomuksen lähtökohta.

– Meille käyvät kaikki sellaiset tavat, jotka varmistavat, että Suomen Nato-jäsenyys ei viivästy, Mykkänen summaa.

Jos Suomi saisi kaikilta Naton jäsenmailta ratifioinnit ennen Ruotsia, Mykkäsen mukaan ulkopoliittinen johto arvioisi tällöin presidentin johdolla, miten toimittaisiin.

– Kokoomuksen osalta on selvä tilanne, että me haluamme Suomen Natoon. Se on ykköstavoite. Toinen tavoite on sitten se, että Ruotsi Natoon myös, mutta tässä järjestyksessä.

PERUSSUOMALAISTEN ryhmäpuheenjohtaja Ville Tavio vastasi Demokraatin kysymyksiin perussuomalaisen ryhmän näkemyksestä tekstiviestillä. Vastauksen perusteella perussuomalaisetkin olisivat kallellaan siihen suuntaan, että eduskunnan ei pitäisi odotella, vaan käsitellä hallituksen esitys Nato-jäsenyydestä jo tällä vaalikaudella.

– Olemme yhteistyöhaluisia muita puolueita kohtaan, koska asia on koko maamme yhteinen. Uskoakseni mietintö on saatettavissa maaliin tällä vaalikaudella, mutta keskustelemme asiasta lisää perjantaina, Tavio vastaa.

– Tilanteessa, jossa Suomi saisi täyteen ratifioinnit, mutta Ruotsi ei, näkisin että jäsenyys etenee luonnollisesti Suomen osalta nopeammin, hän vastaa kysymykseen toimimisesta tilanteesta, jossa Suomi saisi kaikkien jäsenmaiden ratifioinnit ennen Ruotsia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli ei vielä avaa tarkemmin puolueensa kantaa.

– Eduskuntaryhmämme käsittelee asiaa huomenna. Uskon, että prosessista löytyy eduskunnassa laaja yksituumaisuus, etenkin kun poliittinen ratkaisu tehtiin jo viime keväänä, hän vastaa tekstiviestillä.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa tekstiviestitse, että SDP:n ryhmä on halunnut antaa ulkoasianvaliokunnalle työrauhan käsitellä huolellisesti NATO-sopimusta.

– Etenemisvaihtoehtoina on joko hyväksyä laki tällä kaudella tai viimeisteillä mietintö lähes valmiiksi ja jäädä odottamaan ratifiointeja. Kun molempien vaihtoehtojen kaikki vaikutukset ja eri puolet on tiedossa asiaan voidaan ottaa kantaa. Tärkeintä on, että tulevat askelmerkit otetaan puolueiden kesken ja ulkopoliittisen johdon kanssa hyvässä yhteistyössä ja laajassa parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä, Lindtman viestittää.

– Mitä tulee kysymykseen etenemisestä Ruotsin kanssa, Suomen, koko NATOn ja Ruotsin sekä Pohjois-Euroopan vakauden ja turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on, että meidän hyväksytään NATOn jäseniksi yhtä aikaa. Eikä tästä tavoitteesta Suomen kannata luopua, aivan kuten tasavallan presidentti Niinistökin eilen painotti: tavoitteena on yhä tulla hyväksytyksi Natoon yhdessä Ruotsin kanssa mahdollisimman pian, hän vastaa.

VIHREÄN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kertoo eduskunnassa, että puolueen eduskuntaryhmässä käsitellään asiaa huomenna.

– Meillä on selvä päämäärä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys mahdollisimman nopeasti ja sitten mietitään, mitkä ovat fiksuimmat askeleet siihen ottaen myös huomioon, miten meidän demokraattiset instituutiomme toimivat ja mitkä reunaehdot siinä ovat, Harjanne sanoo.

– Korostan, että ulkoasiainvaliokunta on se, joka on ollut asian päällä ja joka tässä talossa mietinnön tekee, hän lisää.

Ulkoasiainvaliokunta valmistelee paraikaa mietintöä hallituksen esityksestä Suomen Nato-jäsenyydestä. Eduskunta päättää asiasta mietinnön pohjalta.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen lausuu henkilökohtaisen kantansa asiaan.

Hän toteaa, että olisi “hassua”, jos Nato-päätöksenteko jäisi ensi vaalikaudelle, koska muut valiokunnat ovat jo antaneet lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle.

– Jos ajattelee uusien edustajien kannalta, he joutuisivat joko luottamaan siihen, mitä täällä on käsitelty tai sitten prosessi alkaisi uudestaan, Räsänen sanoo.

Hän uskoo, ettei itse olisi uutena edustajana tyytyväinen, jos saisi edelliseltä eduskunnalta valmiit paperit käteensä.

– Kyllä minä olisin sitä mieltä, että tämä prosessi kannattaisi viedä tällä vaalikaudella loppuun, kun ei ole mitään estettä sille, Räsänen sanoo.

Hän painottaa, että kristillisdemokraattien ryhmä ole vielä muodostanut kantaa Nato-päätöksen aikatauluun.

– Sanotaan, että tähän suuntaan me ajattelemme, hän kuitenkin lisää viitaten kertomiinsa näkemyksiin.

ULKOASIAINVALIOKUNNASSA istuva vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo, että valiokunta käsittelee ja sen pitää käsitellä jäsenyysasia joka tapauksessa valmiiksi.

– Viisautta olisi jättää lopullinen päätös siihen, että kaikki maat ovat ratifioineet – jos silloin haluamme kiirehtiä, ei se hidasta prosessia, mutta tarvittaessa voimme silloin neuvotella Ruotsin ja Naton kanssa ja arvioida tilanteen kokonaisuutena. Näin toimien aikataulusta päätämme me, eikä Erdogan ja Orbán . Asiantuntijat ovat hyvin yksimielisiä, että Suomen puolustukselle Ruotsi-yhteistyö on äärimmäisen tärkeä, Saramo toteaa tekstiviestitse kantanaan.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kertoo, ettei hänen ryhmällään ole vielä näkemystä siihen, missä järjestyksessä ja aikataululla Nato-jäsenyydestä on päätettävä.

– Siihen liittyy monta näkökulmaa. Yksi on demokraattinen eli onko kenties hyvä, että päätös tehdään kahdella vaalikaudella. Jos se siirtyisi yli vaalikauden, miten uusi eduskunta prosessiin suhtautuisi. Pitääkö silloin taas pitää asiantuntijakuulemisia, hän pohtii.

– Jos päätetään tällä kaudella, tavallaan se olisi linjassa aikaisempien käytäntöjen kanssa. Silloin kannattaa varoa, ettei anna aikataulutuksen ohjauksia Erdoganille. Nämä ovat varmaan ne näkökulmat, jonka pohjalta me tätä pohdimme. Mutta kyllähän me pidämme tärkeänä, että missään vaiheessa prosessia ei aiheuteta rakoa Suomen ja Ruotsin välillä ja että edetään yhteisymmärryksessä Ruotsin kanssa eikä anneta Erdoganin määrätä lopputulosta ja peliä, hän jatkaa.

Eli onko ryhmänne kanta asiaan auki?

– Sanotaan näin, että kanta spesifisti tähän kysymykseen on auki, mutta pidämme todella tärkeänä, että tässä edetään yhteisymmärryksessä. Kutakuinkin kaikki puolueet ovat todenneet, että mennään yhdessä Ruotsin kanssa Natoon. Silloin kannattaa vaihtoehtoja pohtia tästä näkökulmasta, mikä sen parhaiten mahdollistaa.

Adlercreutzin pohdintaa ei juuri muuta vaihtoehto, jossa Suomi saisi ennen Ruotsia kaikkien Nato-jäsenmaiden ratifioinnit.

– Tässähän ei mennä Natoon kuukaudeksi, vuodeksi tai kymmeneksi vuodeksi vaan tästä eteenpäin. Silloin pitää pohtia, jos menemme etukäteen, vaikeuttaako se Ruotsin pääsyä ja onko siitä haittoja Naton puolustussunnittelulle ja meidän asemallemme. Tietenkin saisimme Nato-suojan, mutta erillinen liittyminen olisi Natonkin kannalta todella hankala asia.Ei tässä yksittäistä vastausta varmaan ole, mutta pitkän tähtäimen tavoitteen pitää olla, että me olemme molemmat Natossa. Se mielessämme meidän pitää nämä päätökset tehdä.

Matti Vanhasen koollekutsumassa kokouksessa perjantaina ovat läsnä ainakin puolueiden puheenjohtajat, eduskuntaryhmien puheenjohtajat sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.