”Pitäisi käyttää kaikki mielikuvitus” – KSML: Liikanen huolissaan nuorista miehistä

Kuva: Kari Hulkko

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan nuorten miesten syrjäytyminen työmarkkinoilla on ongelma, josta uhkaa tulla vuosikymmenien vahinko, kertoo Keskisuomalainen.

Liikanen sanoo lehdelle, että nuorten miesten työttömyyden taloudelliset vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat pitkällä aikavälillä erittäin huonot.

Nuorten miesten työttömyys on noussut viime vuosina ja se on korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa, Liikanen sanoo.

Sukupuolia erottelematta nuorten työelämään saamiseksi olisi Liikasen mukaan tehtävä nykyistä enemmän.

– Tässä pitäisi käyttää kaikki mielikuvitus. Tarvitaan varmasti kannustimia, jotka suosivat työnhakua ja koulutusta, hän sanoo.

Nuorten naisten työllisyys jäi muita alemmaksi 1990-luvulla.

Ohran perimä ratkaistiin – oluet ja viskit kohti scifi-aikaa – kaksi suomalaistutkijaa mukana

Arvostettu tiedelehti Nature nosti ohratutkimuksen kansijutukseen.

Tutkijat kymmenestä eri maasta ovat selvittäneet ohran perimän eli genomin. Torstaina julkaistun tiedelehti Naturen kansijutuksi nostettu tutkimus auttaa kehittämään kestäviä lajikkeita erilaisiin sääoloihin ja maaperiin. Samalla oluiden sekä esimerkiksi viskien kehittäminen ottaa harppauksen kohti scifi-aikaa.

Asiasta kertoo Helsingin Yliopisto.

Kymmenen vuotta kestäneessä kansainvälisessä suurhankkeessa Suomea edustavat tutkijat Alan Schulman ja Jaakko Tanskanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Viiteperimäksi valittiin yhdysvaltalainen jo aiemmin hyvin tutkittu mallasohralajike Morex, jota viljellään laajasti. Jatkossa muiden lajikkeiden perimää verrataan tähän perimältään hyvin puhtaaseen ja yhtenäiseen linjaan. Tieteelle perimänsä antanut kasvi on tallennettu Gaterslebenin geenipankkiin Saksaan.

– Kasvien perimät ovat usein hyvin suuria, ohralla se on lähes kaksinkertainen ihmisen perimään verrattuna, Biotekniikan instituutin ryhmänjohtaja professori Schulman selittää työn laajuutta.

Ohraa on viljelty jo noin 12 000 vuotta sen hyvien ravintoarvojen ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta. Ohran merkitys on yhä hyvin merkittävä sekä elintarvikealalle että rehutuotannolle. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n tilastojen mukaan ohra on Suomen viljellyin kasvi ja Euroopassakin toiseksi viljellyin heti vehnän jälkeen.

– Tärkeintä on, että tutkimuksen ansiosta saamme tulevaisuudessa parempia satoja. Perimä auttaa jalostamaan lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi paremmin kuivuutta ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla sekä lajeja, jotka eivät ole yhtä haavoittuvaisia kasvisairauksille, Schulman sanoo.

Panimoteollisuudelle ja mallasohran jalostukselle tutkimus avaa uusia ovia. Ohran perimässä on monia geenejä, jotka koodaavat tärkkelystä sokereiksi pilkkovia entsyymejä. Nämä tunnetaan amylaaseina ja juuri ne vaikuttavat ohran mallastukseen.

Schulmanin mukaan monet panimot ovat seuranneet kiinnostuneena tutkimusta, sillä nyt eroja eri maltaiden avulla voidaan tutkia helposti. Esimerkiksi erikoisoluiden kehittelyyn perimän selvittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

– Tämä on myös kulttuurisesti merkittävä asia, sillä vanhimmat löydökset oluesta ulottuvat aina 5 000 vuoden taakse.

DNA:n rakenne julkaistiin vuonna jo 1953, mutta viime vuosina geenitutkimuksessa käytetty tekniikka on kehittynyt nopeasti. Ihmisen perimä saatiin selvitettyä vuonna 2003. Kuvaavaa on, että selvitystyö voitaisiin toteuttaa nykypäivänä 10 000 kertaa halvelmmalla.

Kätilöopiston sairaala suljetaan – toimintaa enää korkeintaan puoli vuotta

Kuva: lehtikuva / teemu salonen

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) lopettaa Kätilöopiston sairaalan käytön sisäilmaongelmien vuoksi. Tilojen käytöstä luovutaan seuraavan puolen vuoden aikana, HUS kertoo verkkosivullaan.

Sairaalan rakenteista on löytynyt laaja-alaisesti sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Henkilökunnalla on ilmennyt viime vuosina sisäilmaongelmiin viittaavia oireita.

HUS teetti rakennuksen tilasta ulkopuolisen selvityksen, jossa ongelmien laajuus paljastui.

Kelalle siirto vaikutti: Perustoimeentulotukea haetaan hanakammin

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtyminen Kelalle madalsi kynnystä hakea tukea, arvioi enemmistö sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten sosiaalibarometriin vastanneista. Kyselyssä haastateltiin Kelan johtajia ja toimihenkilöitä sekä kuntien sosiaali- ja terveysjohtajia ja sosiaalityöntekijöiltä.

Enemmistö sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä ei usko, että uudistus nopeuttaisi tukipäätöksen saamista. Hakemusten käsittely Kelassa ruuhkautuikin alkuvuodesta. Silti kaikkien ryhmien enemmistö piti Kela-siirtoa oikeana päätöksenä.

Kuntien sosiaalityöntekijöistä 78 prosenttia ja lähes puolet Kelan toimihenkilöistä pelkäävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotukiasiakkaiden aseman heikentyvän.

Sähköinen kysely tehtiin tammi-helmikuussa, joskin Kelan toimihenkilöiden kyselyaika jatkui maaliskuun puoliväliin.

Sipilän Yle-painostus pudotti Suomen ykköspaikalta kolmanneksi – ”Vuoden merkittävin tapaus”

Kuva: Jari Soini
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on pudottanut Suomen lehdistönvapauden kärkipaikalta 3:nneksi. Syynä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yleen kohdistama painostus.

Järjestön pääsihteerin Christophe Deloiren mukaan Suomen putoaminen on vuoden merkittävin tapaus.

Yllättäväksi asian teki hänestä se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

Suomi on pitänyt vuodesta 2010 ykköspaikkaa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä. Nyt ensimmäiseksi kiilasi Norja ja toiseksi Ruotsi.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ei yllättynyt Suomen putoamisesta kansainvälisessä lehdistönvapausvertailussa.

Aho pitää hyvänä, että tapauksesta on käyty keskustelua.

Hän arvelee, ettei Suomessa enää ole poliitikkoa, jolle olisi epäselvää, miten median kanssa toimitaan.

Ahon mukaan Suomella on edellytykset palata seuraavassa vertailussa takaisin ykköseksi.

Keskustelua aiheesta

Rahakohu paisuu: ”Orpolle esitettiin tarkat kuvat kolikosta”

Kuva: Lehtikuva / Suomen rahapaja
– Nyt on takerruttu yhteen kuvaan. Ei julkistettu koko kokonaisuutta, se oli virhe, juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari sanoo STT:lle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) on esitetty tarkat kuvat juhlarahan molemmista puolista, sanoo juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari STT:lle.

Hänen mukaansa Orpon aiemmin keväällä hyväksymä asetusehdotus juhlarahasta sisältää kuvat ja tarkat kuvaukset siitä, mistä kolikossa on kyse.

Yli-Viikarin mukaan missään vaiheessa kukaan lautakunnassa tai ministeriössä ei ole sanonut, että tämä nimenomainen kuva ei käy. Kuva on taiteilijan valitsema ja se hyväksyttiin yksimielisesti, Yli-Viikari lisää.

Lautakunta valitsi rahasarjan suunnittelijaksi tietoisesti taiteilijan, jolla on eettisiä näkemyksiä. Yli-Viikarin mukaan kolikossa ei ollut tarkoitus ottaa kantaa punaisiin tai valkoisiin tai kansalaissotaan, vaan tuoda esille yksi vaihe Suomen itsenäisyydessä. Yli-Viikari ihmettelee asian nostattamaa kohua.

– Asiat on käsitelty historian oppikirjoissa, eikä niiden pitäisi olla kenellekään uusia. Olisin luullut, että aiheesta osattaisiin keskustella ja käsitellä sitä rauhallisesti ja arvokkaasti.

Yli-Viikarin mukaan lopputulokseen päädyttiin pitkän prosessin jälkeen. Aiheita käytiin läpi historian ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden kanssa, hän lisää.

Suunnittelija Ilkka Suppaselle maksettiin rahasarjan suunnittelusta tuhansia euroja, mutta ei kymmentätuhatta, Yli-Viikari sanoo.

Lautakunnalle on maksettu kokouspalkkioita, Yli-Viikari lisää. Hänen käsityksensä mukaan juhlarahoja ei ole vielä ehditty lyödä. Valtiovarainministeriö on kertonut, että juhlarahojen mallikappaleet tehtiin marraskuussa Orpon johdolla.

Puheenjohtaja seisoo rahasarjan takana.

Yli-Viikarin mielestä kolikkoa pitäisi arvioida osana viiden rahan kokonaisuutta. Hän uskoo, että asiaan olisi suhtauduttu eri tavalla, jos koko rahasarja olisi julkistettu kokonaisuutena.

– Nyt on takerruttu yhteen kuvaan. Ei julkistettu koko kokonaisuutta, se oli virhe.

– Me olemme katsoneet sarjan asiayhteydessään kokonaisena, ja se olisi näin ollut hyvä. Ajatuksellisesti ja konseptiltaan juhlarahasarja on hyvä kokonaisuus.

Jecaterina Mantsinen-STT