D-analyysit

Pitkäaikaistyötön ei ole työllisyystilastoihin hautautuva numero vaan ihminen – jos päämäärä häviää, jäljelle jää vain rahan näkökulma

Istock
Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Istock
Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Istock
Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tilasi professori Juho Saaren työryhmältä raportin keinoista, joilla suomalaisten eriarvoisuutta voidaan vähentää.

Saaren ryhmän analyysi oman työnsä päämääristä oli erinomainen, mutta ehdotetut keinot, joilla eriarvoisuutta oli tarkoitus kitkeä, jäivät tilaajan tiukan budjettiraamin vuoksi laihoiksi.

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkaisi eilen talousennusteensa, jonka mukaan Suomen vahva talouskasvu näkyy rohkaisevasti myös työllisyydessä. Aikanaan utopistiseksi moitittu 72 prosentin työllisyysaste saavutetaan PT:n mukaan viimeistään ensi vuonna.

Vaikka työttömyysaste laskee, se ei juurikaan vaikuta työttömien määrään, jonka odotetaan vähenevän ennustekauden loppuun mennessä vain noin 10 000:lla ihmisellä.

Ennuste nosti esiin myös menestyksen varjot. Vaikka työttömyysaste laskee, se ei juurikaan vaikuta työttömien määrään, jonka odotetaan vähenevän ennustekauden loppuun mennessä vain noin 10 000:lla ihmisellä. Uudet työlliset tulevat siis valtaosaltaan työttömyystilastojen ulkopuolelta.

Työttömyyden kova, rakenteellinen ydin ei poistu ilman poliittisia toimenpiteitä. Sama kova ydin oli ”vastuussa” 1990-luvun laman sukupolvirajat ylittäneistä tuhoista, josta aiheutui inhimillistä kärsimystä ja kansantaloudellisia kustannuksia.

Lama-ajan köyhyyttä selvittäneistä tutkimuksista käy ilmi, että yli viisi vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista jopa 70 prosenttia päätyy itsekin toimeentulotukiasiakkaiksi. Vanhempien toimeentulotukijakson pidentyessä kasvaa myös heidän lastensa todennäköisyys käyttää mielenterveyspalveluja, syödä psyykenlääkkeitä ja joutua huostaan otetuksi.

Pitkäaikaistyötön ei ole työllisyystilastoihin hautautuva numero vaan ihminen, joka vaikuttaa oman ympäristönsä hyvinvointiin tavoilla, josta on tutkittua tietoa.

Suomi, joka hyväksyy oman jakautumisensa, kadottaa sielunsa maana, joka antoi repivän sisällissodan jälkeen köyhillekin tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin.

Jos työttömyydelle ei tehdä mitään, työmarkkinat ja sitä myöten myös suomalainen yhteiskunta jatkaa jakautumistaan voittajiin ja häviäjiin, joiden putoaminen tulee monin verroin korjaavia toimenpiteitä kalliimmaksi.

Suomi, joka hyväksyy oman jakautumisensa, kadottaa sielunsa maana, joka antoi repivän sisällissodan jälkeen köyhillekin tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Jos päämäärä häviää, jäljelle jää vain rahan näkökulma.

Jokainen lama-ajalta periytyvän huono-osaisuuden uhri oli Suomelle iso epäonnistuminen, jonka inhimillistä hintaa ei voi rahassa mitata. Vahingon toistumisen voi torjua vain vaikuttavalla, päämäärätietoisella politiikalla.

Nyt Juha Sipilän hallitukselta kysytään todellisia toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Poliittiset teot ylisukupolvista köyhyyttä aiheuttavan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi eivät ole kustannusneutraaleja.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat