Kotimaa

Pitkällä sairauslomalla? – Todennäköisesti et palaa enää töihin

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt sinnittelevät sairaana töissä.
Erityisesti ylemmät toimihenkilöt sinnittelevät sairaana töissä.
Erityisesti ylemmät toimihenkilöt sinnittelevät sairaana töissä.

Pitkä sairausloma nostaa riskiä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mitä enemmän ihmiselle kertyy sairauspäivärahoja, sitä korkeammaksi riski nousee. Asia havaittiin Turun yliopiston, Kelan ja ETK:n tutkimuksessa, jossa selvitettiin sairauspäivärahakauden keston vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä.

Riski on suurin työntekijöillä ja työelämän ulkopuolella olevilla. Matalin riski on ylemmillä toimihenkilöillä, mutta toisaalta heidän kohdallaan sairauspäivärahakauden pituus näyttäisi ennustavan työkyvyttömyyseläkettä jopa voimakkaammin kuin muilla ammattiryhmillä, sanoo projektitutkija Laura Salonen Turun yliopistosta.

Jossain määrin tulokset voivat johtua jo työpaikoista, Salonen pohtii. Työpaikka määrittää sen, minkä asteisella työkyvyllä ihminen pystyy jatkamaan työssään. Ylemmät toimihenkilöt voivat pystyä jatkamaan pidempään osittaisella tai alentuneella työkyvyllä, kun taas fyysisesti raskaassa työssä se voi olla hankalampaa.

Sairaana töissä sinnitteleminen on ylemmille toimihenkilöille hyvin tyypillistä, sanoo Akavan lakimies Paula Ilveskivi. Jos työntekijä ei ole töissä tietokoneensa edessä, töitä tehdään usein kotona.

– Jos tulee pitkiä sairauspoissaoloja, silloin on yleensä kyse jo jostakin vakavasta, hän sanoo.

Ilveskiven mukaan ylempien toimihenkilöiden sitoutuminen työhön on myös hyvin voimakasta. Organisaatioissa voi olla vaikeaa löytää sijaista asiantuntijatehtävässä olevalle, jolloin tämä saattaa jatkaa töitä eikä malta jäädä tarpeelliselle sairauslomalle.

Eri diagnoosien yhteyksistä tarvitaan jatkotutkimusta

Tutkimuksessa havaittiin, että sairauspäivärahan pituus on jopa tärkeämpi työkyvyttömyyden ennustaja kuin sairauspäivärahan diagnoosi.

Kauden pituus näytti nostavan voimakkaasti työkyvyttömyyseläkeriskiä, kun sairauspäivärahaa saatiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Diagnoosiryhmien väliset erot olivat kuitenkin pieniä eikä näitä eroja testattu. Tämän tutkimuksen perusteella ei siksi Salosen mukaan voi sanoa, mikä diagnooseista oli kaikkein voimakkaimmin yhteydessä pituuteen.

– Jatkotutkimusta olisikin tehtävä sairauspäivärahan diagnoosin yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeeseen eri ammattiryhmissä, Salonen sanoo,

Miten tavoittaa työttömät?

Salonen ottaa esiin kolme asiaa, joihin tulisi hänen tutkimustulostensa perusteella kiinnittää huomiota. Ensinnäkin niin sanottuja turhia sairauspäivärahoja pitäisi saada vähennettyä.

– Erityisen kriittistä on se, etteivät ne pääsisi kertymään, mikäli halutaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Toiseksi pitäisi miettiä, miten työelämän ulkopuolella olevat otetaan huomioon. Heidän riskinsä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle oli korkein koko tutkimuksen ajan, riippumatta sairausjakson pituudesta tai diagnoosista.

– Heistä yli puolet oli pitkäaikaistyöttömiä. He ovat sellainen ryhmä, joita eivät kosketa ollenkaan interventiot tai työterveyshuollon toimet.

Huolestuttava ryhmä ovat Salosen mielestä myös he, jotka eivät saaneet lainkaan sairauspäivärahoja mutta joilla oli silti riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kolmas asia olisikin tehdä jatkotutkimusta siitä, keitä tähän ryhmään kuuluu ja mikä saa heidät siirtymään suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Jenni Hakkarainen, STT

 

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat