Epäiltyä ampujaa vastaan on nostettu lähes 30 syytettä. Osa niistä koskee viharikoksia, joista voi saada kuolemantuomion.

Synagogaan tehty isku on nostanut otsikoihin Yhdysvalloissa juutalaisiin kohdistuvat hyökkäykset ja häirinnän.

Antisemitismiä vastaan työskentelevän kansalaisjärjestö Anti-Defamation Leaguen (ADL) mukaan 11 ihmisen hengen vaatinut synagogahyökkäys on kuolettavin isku juutalaisia vastaan Yhdysvaltojen historiassa. ADL on jo aiemmin varoittanut, että juutalaisiin kohdistuvat hyökkäykset ja häirintä ovat lisääntyneet Yhdysvalloissa merkittävästi parina viime vuotena.

ADL arvioi, että syitä tähän ovat muun muassa amerikkalaisen yhteiskunnan syvenevä jakautuminen sekä erilaisten viharyhmien vahvistuminen.

Samaa sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

– Tämä tapahtuu yleisemmässä kontekstissa, missä valkoinen herrakansa -ajattelu on yleistynyt ja siihen liittyvää terrorismia on koettu Yhdysvalloissa sekä Euroopassa, Aaltola sanoo.

Vaikka presidentti Donald Trump ei ole säästellyt sanojaan esimerkiksi muslimeista tai meksikolaisista, juutalaisia hän ei ole juuri julkisesti tölvinyt. Päinvastoin hän on kaudellaan lämmitellyt Yhdysvaltojen ja Israelin välejä, jotka presidentti Barack Obaman aikana viilenivät.

Trumpin vävy ja läheinen neuvonantaja Jared Kushner on juutalainen. Ennen avioitumistaan Kushnerin kanssa myös Trumpin tytär Ivanka kääntyi juutalaiseksi.

Trumpin aikana Yhdysvalloissa ovat vahvistuneet monet ääriajattelua edustavat ryhmät, joista osassa on myös antisemitistisiä piirteitä, Aaltola sanoo.

– Heillä on ajatuksia globalismin salaliitosta illuminaatteineen, jossa (George) Sorosin kaltaiset juutalaistaustaiset henkilöt ovat korostetusti esillä. Ne saattavat hyvinkin antaa jollekulle virikkeen toteuttaa vihatekoja.

Aaltola katsoo, että kuluneen viikon tapahtumat ovat pelanneet presidentin vastustajien pussiin välivaalien alla.

– Kyllähän tämä kertoo hyvinkin paljon maan tilasta ja poliittisesta polarisaatiosta tällä hetkellä, kun ei tunnu löytyvän vastauksia väkivaltaepidemian pysäyttämiseen. Tämä on äänestäjillä varmasti mielessä, kun he menevät vaaliuurnille, Aaltola uskoo.

Trump sanoi tuoreeltaan, että isku synagogaan ei ehkä olisi ollut niin verinen, jos pyhäkössä olisi ollut aseistettuja vartioita. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Trump on ehdottanut, että aseistettua väkivaltaa vastaan kannattaa varautua aseistamalla itsensä. Yhdysvaltain erittäin salliviin aselakeihin hän ei halua puuttua.

Pittsburghin pormestarin sunnuntainen kommentti paljasti, että kaikki eivät ole Trumpin linjalla.

– En usko, että vastaus tähän ongelmaan on, että täytämme synagogamme, moskeijamme, kirkkomme ja koulumme aseistetuilla vartijoilla, pormestari Bill Petudo sanoi.

– Uskon, että oikea lähestymistapa on miettiä, miten me saamme aseet, eli yhteisen tekijän kaikissa yhdysvaltaisissa joukkoampumisissa, pois heidän käsistään, jotka haluavat ilmaista vihansa murhaamalla.