”Pohjatonta ahneutta” – Kansanedustajalta kova ratkaisu: Kantelu

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski kantelee eduskunnan oikeusasiamiehelle sähkön siirtohintojen korotuksista. Myllykoski pyytää oikeusasiamiestä selvittämään, onko Energiavirasto toiminut velvoitteidensa mukaisesti sähkömarkkinoita valvovana viranomaisena.

– Energiaviraston velvollisuus on suojata kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla. Tähän kuuluu vastuu seurata alueellisesti eriävää hintakehitystä.

Myllykosken mukaan näin suuret ja alueellisesti epätasaisesti kohdistuvat korotukset sähkön siirtohintoihin eivät vastaa lainsäätäjän vuonna 2013 ilmaisemaa tahtoa.

– Carunan omistava australialainen sijoitusyhtiö First State Investments kehuu mainosvideollaan luonnollisen monopolin varmaa tuottoa sijoittajille. On suomalaisen lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan epäonnistuminen, jos suomalaiset kuluttajat joutuvat tällaisen pohjattoman ahneuden uhreiksi.

AVAINSANAT

100-vuotias Viro juhlii itsenäisyyttään – presidentti Kaljulaid kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula
Presidentti Kersti Kaljulaid ja Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras ottivat vastaan itsenäisyyspäivän sotilasparaatin.

Pienen maan pitää tähdätä suuriin asioihin, kannusti Viron presidentti Kersti Kaljulaid maansa itsenäisyyden satavuotisjuhlan puheessa. Hänen mukaansa usko parempaan huomiseen on Viron tulevaisuuden avain.

Kaljulaid sanoi, että maailman 192 maasta vain viidesosa on Viroa rikkaampia ja kehotti virolaisia iloitsemaan maansa vauraudesta. Kaljulaid piti puheen Tartossa maan eteläosassa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, jota kansa on nauliutunut seuraamaan ruutujen ääreen. Erona Suomeen on, että Viron presidentin vastaanottoon kuuluvat kättelyn ja tanssin lisäksi myös juhlakonsertti ja presidentin puhe.

”Viro on paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin”

Liput hulmuavat ja kuohujuomapullot poksahtelevat tänään eri puolilla satavuotiasta Viroa. Itsenäisyyspäivän juhla alkoi jo auringonnousun aikaan lipunnostolla Tallinnassa Pitkän Hermannin tornin juurella.

Parlamentin puhemies Eiki Nestor tervehti juhlapuheessaan tasavallan perustajia ja totesi, että Viro on nyt vauraampi ja paremmassa turvassa kuin koskaan aiemmin historiansa aikana.

Lipunnostoa seurasi sotilasparaati Vapaudenaukiolla, jonka otti vastaan presidentti Kaljulaid. Virolaisjoukkojen seassa marssi myös Viroon sijoitettuja tanskalaisia ja brittiläisiä Nato-joukkoja. Suomen Puolustusvoimat oli lähettänyt paraatiin lippuvartion, ja myös monien muiden naapuri- ja liittolaismaiden armeijat olivat edustettuina.

Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras sanoi juhlapuheessaan, ettei Viron itsenäisyyttä ja vapautta pidä nähdä itsestäänselvyyksinä ja annettuina.

Viron itsenäisyyspäivä näkyy myös Suomessa ainakin rakennusten juhlavalaistuksessa sekä liputuskehotuksessa. Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi.

Helsingissä Viron lipun väreissä hehkuvat muun muassa Kiasma, Sanomatalo ja Musiikkitalo. Turussa valaistaan Kirjastosilta ja kaupunginteatteri. Tampereella juhlavalaistuksen saa Tampere-talo.

”Viro on kuin metsämansikka”

Entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves toivotti sosiaalisessa mediassa Virolle iloista itsenäisyyspäivää. Hän muistutti, että moderniksi valtioksi kasvaminen edellyttää kansalaisilta valmiutta, huolenpitoa ja välittämistä. Hän myös luonnehti lähes runollisin ilmaisuin Viroa.

– Hyvien ja rakkaiden asioiden ei tarvitse olla suuria ja näkyviä etäältä tarkasteltuna. Viro on kuin metsämansikka: alkukantainen, pieni ja vaikea löytää. Ne jotka eivät löydä sitä, eivät havaitse tai arvosta sitä, Ilves sanoi uutistoimisto BNS:n mukaan.

– Mutta kun siitä saa otteen ja se on hyppysissä, se on paras ikinä.

Viron juhlapäivä on huomioitu ulkomaillakin. Esimerkiksi Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa pormestari Muriel Bowser julisti helmikuun 24:nnen ”Viron päiväksi”. Washingtonissa järjestettiin myös tapahtumia, joilla juhlistettiin piskuisen Baltian valtion satavuotisuutta – esimerkiksi muusikko Mart Sander esiintyi John F. Kennedy Centerissä.

Uutistoimisto BNS:n mukaan Washingtonissa asuu tuhansia yhdysvaltalaisia, joilla on juuret Virossa.
STT–JUKKA ANNALA

SDP:n Urpilainen: Oppositio mukaan valmistelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) haluaisi opposition mukaan valmistelemaan heinäkuussa 2019 alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta. Hän perusteli kantaansa MTV Uutisextra -ohjelmassa tulevien eduskuntavaalien ajankohdalla.

– Sitä ennen käydään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, jolloin Sipilän hallitus valmistelee puheenjohtajuuskauden ohjelman, mutta uusi hallitus toimeenpanee sen ja on puheenjohtaja.

– Ohjelma pitäisi valmistella parlamentaarisesti erillisessä työryhmässä yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, että sillä olisi aidosti laaja poliittinen tuki, Urpilainen sanoi MTV Uutisextrassa lauantaina illalla.

Hän piti mahdollisena, että uusi hallitus saattaisi muussa tapauksessa joutua johtamaan EU:ta sellaisella ohjelmalla, mitä se ei kannata.

Keskustelua aiheesta

”Pieni sitkeä kansa on harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa” – Kansanedustaja osallistuu 100-vuotiaan Viron juhlintaan ”sydän herkkänä”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

Suomalaisten ja virolaisten itsenäisyyspäivän vietossa on yhtäläisyyksiä, mutta suomalaiset ovat juhlinnassaan pidättyvämpiä, toteaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin paikan päällä osallistuva kansanedustaja, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)

– Eestissä on hyvin isänmaallista menoa. Ihmiset tuntevat syvällä sydämessään suurta ylpeyttä ja sisua olla eestiläinen. Taustalla on historian vaikeat vuodet, jotka vähintään kaikki yli kolmikymppiset täällä muistavat.

– Mutta itsenäisyys on hyvin iloinen asia, jota ihmiset osaavat juhlia hyvin railakkaasti. Iloinen tunnelma on julki kirjoitettu käyttäytymismuoto pienistä lapsista iäkkäisiin. Suomessa ollaan pidättyvämpiä, itsekin Virossa asunut Kiuru sanoo.

Hän aloitti satavuotisjuhlat osallistumalla aamulla puoli kahdeksan aikaan Toompean linnoitukseen kuuluvan Hermannin tornin eli Pikk Hermannin luona tapahtuvaan perinteiseen lipunnostoon. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan tapahtuma oli valtiollinen. Paikalla oli Kiurun mukaan tuhansia ihmisiä kuuntelemaan Viron parlamentin puhemiehen Eiki Nestorin puhetta ja laulamassa yhteislauluja juuri sillä alueella, joka liittyy Viron laulavaan vallankumokseen.

”Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.”

– Tunnelma oli mahtava. Parlamentin vieressä oleva puisto oli aivan täynnä ihmisiä. Kaikki osasivat laulut, ihmisillä oli lippuja ja kansallispukuja, korkeakouluopiskelijoilla oli omat lakkinsa ja lippunsa. Kyllä siinä vähän sydän herkkänä oli.

Kun Viro itsenäistyi, juurin kukaan ei uskonut sen siihen pystyvän.

– Pieni sitkeä kansa on hyvin harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa. Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.

Viron sataanvuoteen mahtuu pitkä neuvostomiehitys ja sitä edeltänyt sodanaikainen saksalaismiehitys. Kiurun mukaan historia näkyy muun muassa virolaisten tavassa hahmottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Täällä oli tänään iso sotaväen paraati, jossa oli mukana myös liittolaisia. Aika monella oli käsissään pieniä Nato-lippuja, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Se kertoo virolaisten suuresta halusta kuulua kansainvälisiin yhteisöihin kuten EU:hun ja Natoon. Niiden arvoa ei oikeastaan kyseenalaisteta missään. Se on hyvin erilaista kuin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Tavallisten kansalaisen itsenäisyysjuhlinta tuo mieleen Suomen. Kuten Suomessa myös Virossa katsotaan itsenäisyyspäivän iltana kotona televisiota. Puoli seitsemältä ihmiset katsovat presidentin puhetta, joka on Kiurun mukaan hyvin samantyylinen kuin Suomessa. Puheen jälkeen alkaa televisioitu itsenäisyysjuhla, johon osallistuu tänä vuonna 1500 kutsuvierasta.

”Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa.”

– Virossa ei juhlita aina samassa paikassa, vaan juhla kiertää eri puolilla Eestiä. Tänä vuonna ollaan Emajoen äärellä Tartossa, mistä monet itsenäisyyslaulut kertovat. Juhlassa ei ole niinkään kyse puvuista vaan ihmiset katsovat enemmänkin sitä, keitä paikalle on kutsuttu. Viron yleisradio lähettää sieltä kuusi tuntia suoraa lähetystä.

Vieraiden esittelyn ja kättelyn jälkeen alkaa konserttiosuus ja sitten on luvassa vastaanotto ja tanssit.

– Tämä on hyvin pitkälti perheiden päivä, ihmiset vetäytyvät kotiin ruuan ja juoman ääreen ja katsovat juhlaa televisiosta.

Kiuru hahmottaa Suomen ja Viron tarinoissa paljon samaa. Kertomukset kuitenkin etenivät eri suuntiin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, Viro miehitettiin pitkäksi ajaksi.

– Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa. Kaikista miehityksistä on jäänyt jälkeen myös ihmisiä ja vähemmistöjä, jotka vaikuttavat siihen miten Virossa tehdään yhteiskuntapolitiikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jungner ideoi vaihtoehdon kansanedustajien sopeutumiseläkkeelle – 76 884 euron läksiäislahja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Entinen SDP-poliitikko, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ehdottaa Verkkouutisten kolumnissaan keinoja disruption lisäämiseksi politiikassa. Disruptiolla tarkoitetaan innovaatiota, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja antaa tilaa uusille, luoville ratkaisuille.

Eräs Jungnerin ehdotuksista liittyy kansanedustajan toimen muuttamiseen määräaikaiseksi niin, että kukin edustaja voisi istua kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen edessä olisi pakollinen välikausi. Hänellä on idea myös kohuttuun sopeutumisjärjestelmään, joka korvaisi nykyiset sopeutumiseläkkeet.

Kansanedustajan palkkio on 6407 euroa kuukaudessa.

– Muutetaan sopeutumisjärjestelmää siten, että ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti luopuva saa lähtiessään korvauksena vuoden palkan, kahden kauden jälkeen puolen vuoden palkan ja kolmen kauden jälkeen ei mitään.

– Vaaleissa pudonneille avataan ansiosidonnainen työttömuusturva, joka tällä hetkellä ei ole mahdollista, Jungner kirjoittaa.

Kun kansanedusajan palkkio on ensimmäisellä kaudella 6407 euroa kuukaudessa, vapaaehtoisesti luopuva edustaja saisi Jugnerin mallissa eduskunnalta 76 884 euron arvoisen läksiäislahjan.

Keskustelua aiheesta

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.