Pohjoismaiden neuvosto oli tällä viikolla koolla Helsingissä.

Kysymys suomesta ja islannista neuvoston työkielinä siirtyi jatkokäsittelyyn. Asia nousee uudelleen esiin Oslon Pohjoismaiden neuvoston istunnossa ensi vuonna, mihin saakka asiaa selvitellään ja valmistellaan.

– Olen tyytyväinen, että olemme päässeet yksimielisyyteen. Islantilaisten ja suomalaisten mahdollisuus käyttää omaa kieltään paranee huomattavasti. Kysymys siitä, ovatko islanti ja suomi Pohjoismaiden neuvoston työkieliä työjärjestyksen hengessä jäi avoimeksi. Mutta on parempi, että vältyimme äänestämästä. Nyt on kokonainen vuosi aikaa keskustella ja työstää asiaa, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) sanoi juuri päättyneessä tiedotustilaisuudessa.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) piti niin ikään syntynyttä ratkaisua onnistuneena.

– Tämä on ilon ja onnen päivä. Todistaa että nytkähdyksiä parempaan tapahtuu, Eerola sanoi ja kehui perussuomalaisten toimia asian ajamisessa.

Hänen mielestään kaikki tärkeimmät tavoitteet saavutettiin kompromississa.

Suomen ja islannin asema työkielinä antaa kuitenkin yhä odottaa itseään. Eerola sanoi tiedotustilaisuudessa, miten Suomessa ruotsi ja suomi ovat virallisia kieliä ja siitä halutaan myös maksaa.

– Koska toteamme että kaksikielisyys on rikkaus, haluamme maksaa siitä, Eerola sanoi tarkoittaen, että myös työkieliasemaan pitäisi päästä Pohjoismaiden tasolla, jos halutaan nähdä, että monikielisyys on rikkaus.

Kustannukset on yksi asia, jonka valossa suomen ja islannin kielen asemaa mahdollisina työkielinä jatkossa puntaroidaan. Neuvosto ei halua lisäkustannuksia seuraavan viiden vuoden aikana.

Vaikka asia päätettiin yksimielisesti, PN:n Suomen valtuuskunnan jäsen Simon Elo (s.) on jo lähettänyt kompromisissista sapekkaan tiedotuksen julkisuuteen.

– Vaikka suomen asema neuvoston käyttökielenä paranee, siitä ei tullut vielä tasa-arvoista kieltä ruotsin, norjan ja tanskan rinnalla. Ihmettelen suomalaiskansanedustajia, jotka eivät tue kielemme tasa-arvoa pohjoismaisessa yhteistyössä, hän kirjoittaa.

Tiedotustilaisuudessa islannin ja suomen nousemista jatkossa myös työkieliksi puolustettiin muun muassa sillä, että kielten asema heikkenee, jos niitä ei käytetä. Esimerkiksi ruotsin aseman Suomessa ja tanskan Norjassa todettiin heikentyneen. Jos kaikkia kieliä ei käytetä, englanti saattaa nousta Pohjoismaiden neuvoston käyttökielen asemaan.

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) on tyytyväinen saavutettuun kompromissiin.

– Pohjoismainen yhteistyö on taitolaji. Se edellyttää, että asiat etenevät yhteisymmärryksessä. Nyt kolme asiaa etenee hyvin ja neljännen valmistelu jatkuu, Feldt-Ranta toteaa.

Nyt syntyneen päätöksen myötä muuttuvat kolme asiaa ovat se, että jatkossa Pohjoismaiden neuvostossa voi tehdä jäsenehdotuksen myös suomeksi ja islanniksi. Lisäksi pöytäkirjat käännetään näille kielille ja nykyisiä käytäntöjä muun muassa tulkkauksisssa ja asiakirjojen käännöksissä sujuvoitetaan.

– Ei voi olla kuin tyytyväinen. Nyt on laaja ymmärrys siitä, että asiat menivät eteenpäin ja työtä halutaan jatkaa. Pohjoismainen yhteistyö on rakentamista, ei repimistä. Neuvosto osoitti taas kykynsä pala kerrallaan rakentaa yhteiskuntaa.

– Jotkut nauravat paljon ruotsalaisille tai pohjoismaiselle diskuteerauskulttuurille, mutta katsotaanpa tuloksia, joita Pohjoismaat ovat vuosikymmenien aikana saaneet aikaan. Pohjoismaat ovat maailmanlaajuinen menestystarina ja se perustuu luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen, Feldt-Ranta sanoo.

Pohjoismaiden neuvosto on pohjoismaisten parlamentaarikkojen yhteistyöfoorumi.