Turva – Hymy

Pohjoismaiden neuvosto löysi kielisovun – tätä se tarkoittaa suomen ja islannin kielen asemalle

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Hans Wallmark (Ruotsi), Erkki Tuomioja, Silja Dögg Gunnarsdottir (Islanti) ja Juho Eerola kertoivat tiedotustilaisuudessa Pohjoismaiden neuvoston kielisovusta.

Suomesta ja islannista ei ainakaan vielä tullut Pohjoismaiden neuvoston virallisia työkieliä norjan, tanskan ja ruotsin rinnalle. Niiden asema kuitenkin parantui juuri yksimielisesti hyväksytyn kompromissiesityksen vuoksi.

Pohjoismaiden neuvosto oli tällä viikolla koolla Helsingissä.

Kysymys suomesta ja islannista neuvoston työkielinä siirtyi jatkokäsittelyyn. Asia nousee uudelleen esiin Oslon Pohjoismaiden neuvoston istunnossa ensi vuonna, mihin saakka asiaa selvitellään ja valmistellaan.

– Olen tyytyväinen, että olemme päässeet yksimielisyyteen. Islantilaisten ja suomalaisten mahdollisuus käyttää omaa kieltään paranee huomattavasti. Kysymys siitä, ovatko islanti ja suomi Pohjoismaiden neuvoston työkieliä työjärjestyksen hengessä jäi avoimeksi. Mutta on parempi, että vältyimme äänestämästä. Nyt on kokonainen vuosi aikaa keskustella ja työstää asiaa, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) sanoi juuri päättyneessä tiedotustilaisuudessa.

Myös islantilaiset edustajat olivat tyytyväisiä saavutettuun kompromissiin.

Juho Eerola: ”Ilon ja onnen päivä”.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) piti niin ikään syntynyttä ratkaisua onnistuneena.

– Tämä on ilon ja onnen päivä. Todistaa että nytkähdyksiä parempaan tapahtuu, Eerola sanoi ja kehui perussuomalaisten toimia asian ajamisessa.

Hänen mielestään kaikki tärkeimmät tavoitteet saavutettiin kompromississa.

Suomen ja islannin asema työkielinä antaa kuitenkin yhä odottaa itseään. Eerola sanoi tiedotustilaisuudessa, miten Suomessa ruotsi ja suomi ovat virallisia kieliä ja siitä halutaan myös maksaa.

– Koska toteamme että kaksikielisyys on rikkaus, haluamme maksaa siitä, Eerola sanoi tarkoittaen, että myös työkieliasemaan pitäisi päästä Pohjoismaiden tasolla, jos halutaan nähdä, että monikielisyys on rikkaus.

Kustannukset on yksi asia, jonka valossa suomen ja islannin kielen asemaa mahdollisina työkielinä jatkossa puntaroidaan. Neuvosto ei halua lisäkustannuksia seuraavan viiden vuoden aikana.

Vaikka asia päätettiin yksimielisesti, PN:n Suomen valtuuskunnan jäsen Simon Elo (s.) on jo lähettänyt kompromisissista sapekkaan tiedotuksen julkisuuteen.

– Vaikka suomen asema neuvoston käyttökielenä paranee, siitä ei tullut vielä tasa-arvoista kieltä ruotsin, norjan ja tanskan rinnalla. Ihmettelen suomalaiskansanedustajia, jotka eivät tue kielemme tasa-arvoa pohjoismaisessa yhteistyössä, hän kirjoittaa.

Tiedotustilaisuudessa islannin ja suomen nousemista jatkossa myös työkieliksi puolustettiin muun muassa sillä, että kielten asema heikkenee, jos niitä ei käytetä. Esimerkiksi ruotsin aseman Suomessa ja tanskan Norjassa todettiin heikentyneen. Jos kaikkia kieliä ei käytetä, englanti saattaa nousta Pohjoismaiden neuvoston käyttökielen asemaan.

Feldt-Ranta: ”Ei voi olla kuin tyytyväinen.”

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) on tyytyväinen saavutettuun kompromissiin.

– Pohjoismainen yhteistyö on taitolaji. Se edellyttää, että asiat etenevät yhteisymmärryksessä. Nyt kolme asiaa etenee hyvin ja neljännen valmistelu jatkuu, Feldt-Ranta toteaa.

Nyt syntyneen päätöksen myötä muuttuvat kolme asiaa ovat se, että jatkossa Pohjoismaiden neuvostossa voi tehdä jäsenehdotuksen myös suomeksi ja islanniksi. Lisäksi pöytäkirjat käännetään näille kielille ja nykyisiä käytäntöjä muun muassa tulkkauksisssa ja asiakirjojen käännöksissä sujuvoitetaan.

– Ei voi olla kuin tyytyväinen. Nyt on laaja ymmärrys siitä, että asiat menivät eteenpäin ja työtä halutaan jatkaa. Pohjoismainen yhteistyö on rakentamista, ei repimistä. Neuvosto osoitti taas kykynsä pala kerrallaan rakentaa yhteiskuntaa.

– Jotkut nauravat paljon ruotsalaisille tai pohjoismaiselle diskuteerauskulttuurille, mutta katsotaanpa tuloksia, joita Pohjoismaat ovat vuosikymmenien aikana saaneet aikaan. Pohjoismaat ovat maailmanlaajuinen menestystarina ja se perustuu luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen, Feldt-Ranta sanoo.

Pohjoismaiden neuvosto on pohjoismaisten parlamentaarikkojen yhteistyöfoorumi.

Keskustelua aiheesta

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

SAK:n liittopäättäjät kokoontuvat tiistaina keskustelemaan ”järeistä toimista” – Insinööriliitto osallistuu mielenilmaisuun aktiivimallia vastaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mies työvoimatoimistossa.

Tiistaina selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia SAK:n mielenilmauspäivänä 2. helmikuuta, arvelee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tiistaina satoja liittojen päättäjiä kokoontuu Helsingin Messukeskukseen keskustelemaan aiheesta.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee. Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, Eloranta sanoi STT:lle sunnuntaina.

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan keskiviikkoon aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla kuun lopulla.

Tammikuun lopulla, helmikuun alussa juuri ennen mielenilmausta on ilmassa monenlaistakin latausta. Vaikeat työehtosopimusneuvottelut ovat monilla palvelualoilla ja julkisilla aloilla kriittisessä vaiheessa. Lisäksi AKT ja Merimies-Unioni ovat uhanneet viittä satamaa lakolla 29. tammikuuta, jos satamavalvojat ja nosturinkuljettajat eivät saa omaa työehtosopimusta.

– Luulen, että torilla kuullaan monenlaista viestiä, eikä kaikki liity aktiivimalliin. Mutta ihmiset saavat tulla ilmaisemaan, minkä mielipiteen haluavat, kun kerran mielenosoitus on kutsuttu koolle, Eloranta sanoo.

Insinööriliitto mukaan mielenilmaukseen.

Insinööriliitto ilmoitti puolestaan maanantaina liiton osallistuvan mielenilmaukseen. Liitto on akavalainen ammattijärjestö

– Painotan, että puoluepoliittisesti sitoutumattomana liitto vastustaa tätä yksittäistä lakihanketta, ei maan hallitusta, puheenjohtaja Samu Salo kuitenkin toteaa liiton julkaisemassa tiedotteessa. Insinööriliiton hallitus päätti mielenosoitukseen osallistumisesta kokouksessaan perjantaina.

Insinööriliitto tähdentää, että menestyäkseen Suomi tarvitsee hyvää lainsäädäntöä. Liiton hallituksen mielestä eduskunnan joulukuussa hyväksymä laki aktiivimallista ei sitä ole. Eduskunnan enemmistö muun muassa jätti sivuun perustuslakivaliokunnan esiin nostamat lakiesityksen puutteet.

– Insinööriliiton mielestä ei ole oikeudenmukaista, että ihminen voi joutua työttömyysturvan leikkausten kohteeksi ilman, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan, Salo sanoo.

”Koin viestit niiden kohteliaasta sävystä huolimatta painostaviksi” – Presidentin kanslian oikaisuvaade ihmetyttää puoluejohtajaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Puheenjohtaja Katju Aro feministisen puolueen ensimmäisessä puoluekokouksessa Espoossa syyskuussa.

Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro kertoo tiedotteessaan saaneensa syyskuussa henkilökohtaisen sähköpostikirjeen tasavallan presidentin kansliasta.

Seuranneessa viestivaihdossa Aroa pyydettiin muuttamaan hänen antamansa suoran haastattelusitaatin sisältöä.

Yhteydenotto koski Hufvudstadsbladetissa 24.9. julkaistua juttua, jossa puheenjohtaja Katju Aro vastasi kysymyksiin puolueen presidentinvaaleja koskevasta kannanotosta. Kannanotossa puolue vaati presidenttiehdokkaita puolustamaan ihmisoikeuksia ja tekemään niin myös vaativissa yhteiskunnallisissa tilanteissa.

Aron mielestä presidentti Niinistö ei ollut ymmärtänyt tätä riittävästi. Esimerkiksi Aro nosti Niinistön puheen maahanmuuttokeskustelun ääripäistä.

Presidentin erityisavustaja pyysi Katju Aroa ottamaan yhteyttä jutun julkaisijaan ja oikaisemaan ääripäihin viitanneen sitaatin. Tasavallan presidentin kanslian mukaan Sauli Niinistö ei ole käyttänyt sanaa ääripää.

Ei oikaisua, valmis jatkamaan keskustelua.

Aro viittasi kuitenkin sitaatissaan laajasti jaettuun tulkintaan Niinistön tolkun ihmistä koskevien puheiden merkityksistä ja kieltäytyi tekemästä oikaisua. Hän kertoi olevansa valmis jatkamaan keskustelua aiheesta julkisesti.

Feministinen puolue on suhtautunut erittäin kriittisesti nykyisen hallituksen harjoittamaan turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaan, jonka puolue on tulkinnut rikkovan ihmisoikeussopimusten henkeä.

Sen mielestä presidentin maltillisuutta peräänkuuluttavat ja pakolaissopimuksia kyseenalaistavat kannanotot ovat tukeneet hallituksen kireää politiikkaa.

– Tolkun ihmisen kultaisen keskitien käsitteellä presidentti on luonut keskusteluun jakolinjat, jotka erottavat presidentin kanssa eri mieltä olevat ei-tolkullisiin ääripäihin.

– Yhteydenotto hätkähdytti ja koin viestit niiden kohteliaasta sävystä huolimatta painostaviksi. Olin juuri tulossa puoluekokouksesta, jossa kanta oli yhdessä päätetty. Olimme tehneet poliittisen päätöksen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ja nyt presidentin kanslia pyysi meitä muuttamaan jo julkaistussa haastattelussa sanomiani asioita, sanoo Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro.

”Tätä keskustelua tulee avoimessa demokratiassa kuunnella, ei vaientaa.”

Feministinen puolue pitää erikoisena sitä, että vahvasta gallupsuosiosta ja laajasta medianäkyvyydestä nauttivan presidentin kanslia katsoo aiheelliseksi tarttua pienen poliittisen toimijan kannanottoihin yksityisillä viesteillä.

Puolueen tiedotteen mukaan tällainen toimintatapa herättää kysymyksen siitä, onko vastaavia yhteydenottoja lähetetty myös muille.

– Suomi on valitsemassa arvojohtajaa. Toivomme tehtävään valitulta kykyä käydä avointa keskustelua ja kuunnella erityisesti vallan marginaaleissa olevia ryhmiä. Yhteiskunnan kannalta merkittäviin arvokeskusteluihin on aina liittynyt epämukavien ajatusten sietämistä. Ihmiset hakevat oikeudenmukaisuutta ja haastavat valta-asemassa olevia. Tätä keskustelua tulee avoimessa demokratiassa kuunnella, ei vaientaa, Aro toteaa.

Sauli Niinistö itse on kiistänyt puhuneensa maahanmuuttokeskustelussa ääripäistä.

Niinistön monitulkintaiset maahanmuuttopoliittisen kommentit hämmensivät myös viime viikolla.

Puolustusministeri Niinistö: Soluttautuminen kriittisten kohteiden lähelle estettävä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) pitää tärkeänä, että turvallisuusviranomaisilla on riittävästi keinoja puuttua tilanteisiin, joissa kiinteistöjä, huoneistoja tai vastaavaa omaisuutta voitaisiin käyttää valtakunnan turvallisuutta vaarantavalla tavalla.

– Keinovalikoiman tulee olla sellainen, että se antaa tosiasiallisen ja riittävän ketterän mahdollisuuden puuttua tilanteeseen, Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

Niinistön mukaan soluttautuminen yhteiskunnan kriittisten kohteiden lähelle on yksi hybridivaikuttamisen keino. Tällaisia kohteita ovat sotilasalueet ja sähkön-, lämmön- tai vedentuotanto sekä niiden toimittaminen kansalaisille.

Niinistö arvioi, että asian hallitsemiseksi tarvittaisiin yhden lain lisäksi useampia muita keinoja.

– Pelkästään omistajan kansallisuus ei voi olla asiassa keskiössä, vaan tarkastelun kohteena olevan kiinteistön ominaisuudet ja kiinteistön hallinta, Niinistö sanoo.

Hän kertoo, että mahdollisia keinoja ovat puolustuslunastuslain kehittäminen, valtion etuosto-oikeudesta säätäminen sekä EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien ostajien ennakkovalvonta.

Valtioneuvoston kanslian johtama työryhmä on antamassa asiassa mietintönsä toukokuun loppuun mennessä.

Venäjä, Mainilan laukaukset ja Krim nousivat tapetille MTV:n presidenttitentissä – ”Ryhdytään syyttämään putinistiksi”

Kuva: Lehtikuva

Presidenttiehdokkaat kohtasivat tänään MTV:n suuressa vaalitentissä poikkeuksellisesti Kallion kirkossa Helsingissä. Tapetilla olivat myös kysymykset Venäjästä.

SDP:n Tuula Haatainen sanoi Venäjän kehityksestä, että oletuksena oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, että demokraattinen kehitys olisi lähtenyt liikkeelle. Myös talouden osalta on ollut ongelmia.

– Talouden osalta Venäjä on huonoissa kantimissa. Jalostus ja uusi teknologia eivät ole edenneet, eli tulovirta on siltä osin heikompaa.

Haatainen korosti myös, että Venäjän lisäksi pitää katsoa koko Eurooppaa. Toisella puolella ovat Nato-maat ja toisella Venäjä.

– Molemmat varustautuvat. Tämä ei ole pelkästään yhden toimintaa. Siitä syystä pitäisin hirveän tärkeänä, että kuvattaisiin myös, että Venäjällä on myös muita muutosvoimia, niitä jotka ajavat demokraattista yhteiskuntaa. Myös niille ajatuksille tarvitaan tukea.

Tentin vetäjät nostivat keskustelun aikana esiin jälleen kerran myös Mainilan laukaukset ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin puheet siitä, ettei hän oikein tiedä, ketkä nuo laukaukset ampuivat vuonna 1939.

Keskustan Matti Vanhanen sanoo, ettei valtioiden välillä ole syytä harrastaa faktantarkistusta, koska asiasta tulisi poliittinen.

– Se on historioitsijoiden asia, ja meidän puolelta riittää sanoa, että kyllä se tiedetään, kumpi hyökkäsi.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin useasti tavannut Suomen presidentti Sauli Niinistö puolestaan sanoi, ettei asia ole tullut Putinin kanssa puheeksi.

– Joten oletan, ettei se ole mitenkään epäselvää kummallekaan. Mitä tulee Lavrovin sanomisiin tai sanomatta jättämisiin, hän varmasti tietoisesti halusi välttää sen kysymyksen. Se on historiallinen kysymys.

Vihreiden Pekka Haavisto arvioi, että Venäjä on nyt Suomelle suurempi uhka kuin kuusi vuotta sitten.

– Se on mennyt autoritäärisempään suuntaan, ja jos ajattelee, että tulee Putinin seuraavat kuusi vuotta, ehkä suurin kysymys on, mitä sitten tapahtuu sen jälkeen.

Hän sanoi kuulleensa Turun vastaanottokeskuksessa, että viimeksi sinne on tullut venäläisiä jehovantodistajia, koska se on maassa kielletty. Haavisto sanoo, että demokratian rajoitukset tuovat ongelmia myös Suomelle.

Valistijayhdistyksen Paavo Väyrynen taas sanoo Venäjän ilmaloukkauksista Suomessa, että ne ovat olleet ”pääosin vahinko”.

– Aikanaan tuo kansainvälinen merialue ja ilmatila Suomenlahden päällä jäi kovin kapeaksi, ja se on vielä vaikeasti navigoitava. Siinä on mutkia. On hyvin luonnollista, että voi tapahtua vahinkoja. En usko, että nämä olisivat olleet tahallisia. Sen jälkeen, kun asiaan on kiinnitetty huomiota, tarkkuutta on lisätty ja loukkauksia ei ole enää esiintynyt.

Vanhanen sanoi Väyrysen kapeus-puheisiin olevansa eri mieltä: leveys riittää kyllä. Hänen mukaansa ilmatilaloukkauksiin useimmiten sisältyy jokin viesti.

– Meidän tehtävä on osoittaa, kertoa vain se, että onpa huonot navigoijat.

Väyrynen joutui ja pääsi palaamaan myös puheisiinsa siitä, että länttä voisi arvostella siitä, että Venäjä valtasi Krimin.

– En ole sanonut, että se olisi hyväksyttävää. Tilanne on mennyt Suomessa sellaiseksi, että jos yrittää esitää objektiivisen, tasapuolisen käsityksen Ukrainasta tai jostakin muusta, ryhdytään syyttämään putinistiksi.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sanoi, että Venäjän varustautuminen on näkynyt.

– Ilmatilaloukkauksiin pitää aina reagoida, ja mitä tulee Mainila laukauksiin, se on mielenkiintoista, miten jokainen maa haluaa nähdä asiat positiivisesti oman maan näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta