Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Pohjoismainen malli suojelee keskiluokkaa – tuloerojen kasvua voidaan hillitä poliittisilla toimenpiteillä

Globalisaation sekä teknologisen kehityksen tuomat haasteet työmarkkinoiden rakenteeseen eivät väistämättä tarkoita tuloerojen voimakasta kasvua, kuten julkisuudessa usein esitetään.

Yhteiskuntatieteiden tohtorin Armi Mustosmäki korostaa Kalevi Sorsa –säätiölle kirjoittamassaan esseessä, että taloudellista eriarvoistumista voidaan lieventää poliittisilla toimenpiteillä, josta pohjoismaiset sosialidemokraattiset hyvinvointivaltiot antavat hyvän esimerkin.

Keskusteltaessa teknologisen kehityksen ajamasta työmarkkinoiden rakennemuutoksesta suurin kiinnostus on viime aikoina kohdistunut taloudellisen epätasa-arvon syntymiseen.

Useimmiten nähdään, että uusia työpaikkoja tulee tulevaisuudessa syntymään voimakkaimmin hyvin palkattuihin ja korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin sekä vähän koulutusta vaativille matalapalkka-aloille. Kehityskulku tarkoittaisi taloudellisen keskiluokan supistumista, joka puolestaan ruokkisi yhteiskunnalle haitallista rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvua.

Kehityksen voimakkuus vaihtelee eri maissa.

– Teknologian ja automaation on arvioitu korvaavan työpaikkoja sekä teollisuudesta että toimistoista, jotka ovat niin palkkarakenteen kuin ammattitaito- ja koulutusluokitustenkin keskivaiheilla, Mustosmäki kirjoittaa.

Hän toteaa, että Suomessakin on havaittu viitteitä vastaavanlaisesta kehityskulusta. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty Mustosmäestä vain vähän siihen, että vertailevat tutkimukset ovat osoittaneet kehityksen voimakkuuden vaihtelevan eri maissa.

Lisää aiheesta

–  Tutkimukset ovat osoittaneet, että liberaaleissa talouksissa, kuten Isossa-Britanniassa ja USA:ssa, markkinoiden toimintaan puuttumista ja siten myös työmarkkinoiden sääntelyä vältetään.

– Näissä maissa taloudellisen eriarvoistuminen sekä keskiluokan kaventuminen on ollut kaikkein voimakkainta.

Pohjoismaisessa mallissa eriarvoisuuskehitys on ollut hyvin maltillista.

Pohjoismaisessa mallissa, joka yleensä voidaan pitää myös sosialidemokraattisena mallina, eriarvoisuuskehitys on ollut Mustosmäen mukaan puolestaan hyvin maltillista muihin kehittyneisiin talouksiin verrattuna.

Pohjoismaissa eriarvoistumista on viimeisten vuosikymmenien aikana lieventänyt erityisesti se, että matalapalkkaisia ja vähän koulutusta vaativia töitä on syntynyt vain vähän.

– Esimerkiksi palkkojen ja työolojen sääntely on ehkäissyt sitä, että näiden työpaikkojen työehtoja edelleen heikennettäisiin.

– Pienemmät erot korkeammin ja matalammin koulutettujen työntekijöiden välillä useilla eri mittareilla mitattuna, ovat myös osoitus demokraattisemmasta työelämästä.

Mustosmäen mukaan onkin oleellista huomata, että pohjoismaisen mallin voidaan nähdä suojelevan keskiluokkaa ja estävän eriarvoistumiskehitystä.

– Kehitystä on voitu lieventää ennen kaikkea poliittisin toimenpitein.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE