-
Politiikka
- 17.08.2017
- 10:58
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) toteaa Ylen haastattelussa, että raideliikenteen kilpailuttamisesta määräävä EU-lainsäädäntö jättää paljon tulkinnanvaraa. Pietikäisen mukaan lainsäädäntö muun muassa antaisi Suomelle mahdollisuuksia raideliikenteen kilpailutuksen välttämiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedottaessa raideliikenteen henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle, ministeriö mainitsi EU-lainsäädännön olevan yksi peruste päätökselle.
– EU on saanut päätökseen neljännen rautatiepaketin, joka lähtee liikkeelle siitä, että silloin kun valtio hankkii liikennettä, se ei sitä voi jatkossa tehdä suorahankintana, vaan se tulee kilpailuttaa, Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi reilu viikko sitten.
”Neljäs rautatiepaketti” tarkoittaa joukkoa EU-lainsäädäntöä, jolla EU pyrkii yhtenäistämään jäsenmaidensa rautatieverkostoa. Lakipaketin markkinoiden avaamisen velvoittavasta asetuksesta löytyy kuitenkin kohta, joka jättää paljon tulkinnanvaraa.
Asetuksessa lukee muun muassa, että ”toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia rautateiden julkisista henkilöliikennepalveluista, jos se katsoo, että sopimuksen teko ilman tarjouskilpailua on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet ja erityisesti koko kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä sopimuksen kattamat palvelut”.
Suomi olisi voinut vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.
Pietikäinen toteaakin, että asetus mahdollistaa tarjouskilpailusta poikkeamisen harvaan asutussa maassa, jollaisena Suomea voidaan ilman muuta pitää.
– Kyllähän nuo kaikki melko hyvin Suomen raideliikenteen ominaisuuksiin istuu. Jos verrataan Hollantia, Saksaa tai Ranskaa, joissa on paljon ihmisiä ja lyhyet etäisyydet, niin onhan se ihan toisenlainen markkina, kuin tarvittava junayhteys Tampereelta Seinäjoelle, Seinäjoelta Ouluun, tai yöjuna Kemijärvelle, Pietikäinen sanoo Ylelle.
EU:n asetuksessa todetaan lisäksi, että kilpailutuksen voi välttää myös silloin, jos jäsenvaltion junaliikenteen vuosittainen enimmäismäärä on 23 miljoonaa junakilometriä.
Vaikka Suomen junakilometrimäärät menevät yli 30 miljoonan, Suomi olisi voinut Pietikäisen mukaan asetusta tehtäessä vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.
– Tätäkin keskustelua käytiin, mutta Suomi ei nähnyt sitä tarpeelliseksi.
Ylelle antamassaan haastattelussa Pietikäinen toteaa myös ettei sinällään vastusta kilpailutusta, mutta epäilee kuitenkin sen hyötyjä Etelä-Suomen ulkopuolella. Hän ihmettelee lisäksi hallituksen kiirettä asiassa.
Asia lopulta ole ministeriön päätettävissä.
Liikenneministeriö vahvistaa Ylelle, ettei Pietikäisen tulkinta EU:n asetuksesta ole täysin väärä.
Ministeriö kuitenkin korostaa, ettei asia lopulta ole heidän päätettävissään. Ministeriö esittää, että uudistuksella mahdollistetaan siirtymäaikoja ja annetaan mahdollisuus poiketa asetuksesta.
– On sitten kyettävä osoittamaan, että suorahankinta todella olisi tehokkaampi keino kuin kilpailutus, hallitusneuvos Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa.
– Miten asiaa tulkitaan, se on komission, tai EU-tuomioistuimen asia.
