Männikön mukaan poikkeusoloissa eläminen aiheuttaa lähes varmasti jonkinlaisen stressireaktion. Stressin vaikutukset syömistottumuksiin ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut syövät vähemmän kuin ennen, toiset enemmän kuin ennen, ja joillakin syömisen hallinta hankaloituu. Jotkut syövät terveellisemmin, toiset epäterveellisemmin ja osa aivan kuten ennen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan moni suomalainen harrastaa lohtusyömistä. Poikkeusoloissa tämä saattaa korostua entisestään.

– Kun stressaa, harmittaa, väsyttää tai ahdistaa, parempaa oloa haetaan ruoan avulla. Monesti ruoka toimii lohduttajana, mistä syystä siihen on helppo turvautua jatkossakin.

Jos syöminen on ollut ongelma jo ennen koronapandemiaa, se on hankaloitunut suurella todennäköisyydellä nyt entisestään. Syömishäiriöliiton asiantuntijan Katri Mikkilän mukaan tämä on loogista, sillä syömishäiriö on keino käsitellä ahdistusta, hankalia tunteita ja vaikeita elämäntilanteita.

– Tutut rutiinit ovat jääneet pois, on epävarmuutta ja huolta tulevasta, liikuntamahdollisuudet ovat vähentyneet, ja yksinäisyyden kokemus korostuu. Monella on tavallista enemmän aikaa murehtia syömisiään ja omaa kehoaan.

Ravitsemusterapeutti Männikön mukaan työpaikkaruokaloita hyödyntävät syövät keskimäärin terveellisemmin kuin ne, joilla on työpaikalla omat eväät. Erityisesti kasvisten käyttö on ruokaloissa syödessä runsaampaa ja monipuolisempaa kuin kotioloissa.

– Työpaikalla työ myös usein rytmittää ruokailua, mikä auttaa ylläpitämään säännöllistä ateriarytmiä. Etätöissä säännöllinen syöminen voi ikään kuin unohtua.

THL:n Kuusipalo puolestaan uskoo, että kotioloissa moni korvaa säännölliset ja terveellisemmät ateriat jatkuvalla napostelulla ja välipaloilla. Liiallisten energiamäärien ja lihomisen taustalla on usein juuri se, ettei osata syödä säännöllisesti.

Männikkö kertoo tutkimusten osoittavan, että pienituloisten ruokailutottumukset ovat usein huonommat kuin varakkailla. Koronavirustilanne on heikentänyt monen tulotasoa ja aiheuttanut siten vaikeuksia myös ruoan hankintaan.

Syömiseen vaikuttavat arjen hallinnan taidot taas näkyvät esimerkiksi siinä, että monessa perheessä lapset ovat nyt päivisin kotona. Aterioita pitää siis valmistaa huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.

– Mitä tänään syötäisiin -kysymyksen kanssa kamppailu johtaa herkästi ruokavalion kapenemiseen, Männikkö sanoo.

Kuusipalon mukaan moni vanhus syö myös normaalioloissa liian yksipuolisesti eikä säännöllisestä ateriarytmistä välttämättä muisteta pitää kiinni. Moni käy mielellään syömässä paikoissa, joissa on muitakin ihmisiä, joten eristyksessä oleminen helposti heikentää ruokahalua.

Kuusipalo muistuttaa, että ikäihmisten painoa on tärkeä seurata säännöllisesti myös poikkeusoloissa. Raju painonlasku voi viitata moniin sairauksiin.

Terveellinen eli riittävä ja monipuolinen syöminen auttaa ylläpitämään vastustuskykyä. Poikkeusolojen aikana riittävän syömisen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää myös, jos sattuu sairastumaan koronavirukseen, kertoo Männikkö.

– Osalla koronavirus aiheuttaa voimakkaita ruoansulatuskanavan oireita kuten ripulia, mikä voi nopeastikin johtaa neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöihin sekä altistaa vajaaravitsemukselle. Jos ravitsemustila on jo valmiiksi huono, sairastaessa se heikkenee entisestään, Männikkö sanoo.

Kuusipalon mukaan jokainen ihminen tarvitsee päivittäin lähes sata erilaista ravintoainetta. Tämä ei muutu miksikään, olimme sitten töissä, kotona tai sairaalavuoteessa. Nämä ravintoaineet saadaan monipuolisella ruokavaliolla.

THL:n FinRavinto-tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset eivät keskimäärin syö riittävästi kasviksia.

– Päivän suurin ruokamäärä pitäisi tulla juureksista, vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Moni syö myös täysjyväviljaa liian vähän. Tämä koskee etenkin naisia, Kuusipalo kertoo.

Männikön mukaan säännöllinen ateriarytmi ja terveellinen syöminen tukevat vireystasoa ja siten arjessa jaksamista. Hyvin syöminen tuo rytmiä ja rutiineja arkeen sekä palautumistaukoja etätyöhön, kotikouluun ja ylipäätään poikkeusoloihin.
STT–Janita Virtanen