”Pois työväentalolta” – vaalityö tehdään turuilla ja toreilla

Hämeen sosialidemokraattien vaalikoulutukset käynnistettiin Oitin Torpalla Hausjärvellä sunnuntaina. Käsittelyssä oli erityisesti kuntavaalityö järjestöllisestä näkökulmasta katsottuna. Tilaisuudessa SDP:n puoluevaltuuston jäsen Kari Kaistinen kertoi puoluetyön ja järjestökoneiston välisestä yhteydestä sekä antoi vinkkejä vaaleihin.

Kaistisen mukaan vaalityön osalta kulunut fraasi, ”pois työväentalolta”, on totta. Hän kannustaa puolueväkeä ihmisten keskuuteen ”turuille ja toreille”. Kaistinen suosittelee vaalityössä järjestämään kevyempiä, teemallisia keskustelutapahtumia. Myös nettimaailma on hänestä tärkeä hallita. Siitä on hyötyä järjestötyössä vaalien jälkeenkin, sillä sen kautta voi tiedottaa helposti muun muassa valtuustossa tapahtuneita asioita.

Tuleville kuntapäättäjille Kaistinen vinkkaa, että kuntalaki ja omaa lautakuntaa koskeva lainsäädäntö olisi hyvä lukea ainakin kertaalleen läpi vaikkapa iltalukemisena.

–Uusille tulisi kertoa, että lukekaa kuntalaki läpi, kun pääsette päättäjiksi. Niin valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten olisi hyvä vahvistaa omaa tekemistään lukemalla laki läpi, Kaistinen neuvoo.

kaistinen

Kari Kaistinen.

Järjestöllistä näkökulmaa

Kaistinen toimii parhaillaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtajana. Aiemmin hän on luotsannut Riihimäen sosialidemokraattista kunnallisjärjestöä puheenjohtajana noin kymmenen vuotta. Kaistisen sanojen mukaan tuona aikana ei tapahtunut suurempia vahinkoja, mutta erilaisia tilanteita on tullut eteen.

– On ollut (luottamus)paikkojen saamattomuudesta saatuja nokkaantumisia, on myös autettu ihmisiä eteenpäin. 2000-luvun loppupuolella oli kovia taisteluita, mitkä veivät ääniä ja aiheuttivat järjestöllisiä tappiota, mainitsi Kaistinen.

Aiemmin ongelmana Kaistisen mukaan oli, että lähdettiin ehdolle Riihimäen sosialidemokraattien ehdokkaana, mutta vaalien jälkeen ilmoitettiin, että ollaan kuntalaisten luottamustehtäviin nostamia, eikä sitouduttu yhteisiin päätöksiin. Nykyisin ei ole enää vastaavia sisäisiä taisteluita, mutta sen sijaan ajoittaista päänvaivaa aiheuttavat Kaistisen mukaan virkamiehiin ja kaupunkiin kohdistuvat yksittäiset lehtikirjoittelut.

Nuorissa tulevaisuus

Riihimäellä tehtiin järjestöfuusio jo aiemmin, mistä ei kuitenkaan ole Kaistisen mukaan hirveästi satanut uutta puolueen laariin. Moni lakkautetuissa yhdistyksissä toiminut on jättäytynyt toiminnasta pois. Myös järjestötyötä tekevien määrä on supistunut aiemmista vuosista. Tästä huolimatta Kaistinen on optimistinen tulevaisuuden suhteen.

– SDP on ollut kymmenisen vuotta Riihimäellä puolue, jolla on ollut yksi tai kaksi nuorinta valtuutettua. Nuorille tulee antaa vastuuta, kyllä he tehtäviinsä kasvavat ja oppivat. Ei kannata myöskään kieltää sitoutumattomia ehdokkaita tulemasta ehdolle, heidät kun voi rekrytoida puolueen jäseniksi vaalien jälkeen, Kaistinen kiteyttää.

oitti

Järjestöväkeä Oitin Torpalla.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Juhani Sillanmäki Uudenkylän työväenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi

Juhani Sillanmäki

Uudenkylän työväenyhdistyksen 14.12.2016 pidetyn kokouksen päätöksellä kutsuttiin Juhani Sillanmäki yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Sillanmäellä on pitkäaikainen toimintahistoria SDP:n paikallisessa puolueosastossa, Nastolan alueen SDP:n kunnallisjärjestössä sekä SDP:n Hämeen piirin toiminnassa. Uudenkylän työväenyhdistyksen jäseneksi hän on liittynyt 1.1.1955, jäsenyysaikaa on kertynyt huikeat 62 vuotta. Sihteerin tehtävissä Juhani Sillanmäki on toiminut 20 vuotta (1965–1984)  ja puheenjohtajana 32 vuotta (1985–2016).

Sillanmäellä on myös pitkä toimintahistoria Nastolan kunnan luottamustoimissa ajalta 1965–2008. Kulttuurin parissa hän on osallistunut toimintaan 1998 alkaen Nastolan Säkenissä ja Nastolan Runollisissa esiintyvänä rivijäsenenä, joissa hänelle on kertynyt yli 350 esiintymistä.

Uudenkylän työväenyhdistyksen puheenjohtajuutta jatkaa vuoden 2017 alusta Juhanin poika Pekka Sillanmäki.

Paavali Kärkkäinen
Lahti 

Keskustelua aiheesta

HKScan irtisanoo Forssassa ja Outokummussa

Lihayhtiö HKScan käynnistää yt-neuvottelut Forssan lihaleikkaamossa ja Outokummun tuotantolaitoksellaan. Perusteluiksi yhtiö kertoo muun muassa toimintansa tehostamisen ja tuotannon sopeuttamisen vallitsevaan markkinatilanteeseen.

Alustava arvio henkilövähennysten määrästä on Forssassa noin 15 henkeä ja Outokummussa noin 20 henkeä.

Yhtiössä harkitaan myös raskaiden työvaiheiden automatisoimista Forssan leikkaamossa.

Forssan sikaleikkaamo työllistää nyt noin 300 henkeä ja Outokummun tuotantolaitos noin 130 henkeä. HKScan työllistää Suomessa kaikkiaan noin 2 400 henkeä.

Keskustelua aiheesta

SDP Häme sai uuden toiminnanjohtajan – heti hommiin

Kuva: Jari Soini
SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Pirjo Alijärvi on vielä muutaman päivän SDP:n puoluetoimistolla Helsingin Ympyrätalossa.

SDP:n Hämeen piiri sai uuden toiminnanjohtajan, kun SDP:n puoluehallitus siunasi Pirjo Alijärven, 46, valinnan viime torstaina.

Pirjo Alijärvi siirtyy itseasiassa takaisin omiensa joukkoon. Janakkalasta kotoisin oleva Alijärvi kun on työskennellyt neljä viimeistä vuotta eri tehtävissä SDP:n puoluetoimistolla Helsingissä ja pendelöinyt kolmen tunnin työmatkan joka päivä.

Viimeksi hän on työskennellyt poliittisen valmistelun päällikkönä.

– Onhan tämä ollut huikeaa oppia Hämeen piiriä varten. Nyt sitten edessä on SDP:n puoluekokous Lahdessa ja kunnallisvaalit. Huilaamaan ei pääse, Alijärvi sanoo.

Alijärvi aloittaa heti tammikuun alussa. Kuukauden päästä siitä Lahteen rynnistää 500 SDP:n puoluekokousedustajaa. Kaikkiaan Lahteen odotetaan 1200 – 1400 ihmistä. Alijärveä ei silti huoleta.

– Lahtelaiset ovat tottuneet järjestämään suuria kokouksia ja tapahtumia. Luotan heihin, Alijärvi sanoo.

Hämeeseen Alijärvi lähtee innokkaalla mielellä.

– Huomaan, että innostus tarttuu puseroon. Vaikka mukava SDP:n puoluetoimistollakin on ollut töitä tehdä. Erityisesti olen iloinnut puolueen työryhmätyöskentelystä. Parisenkymmentä työryhmää työskentelee aktiivisesti ja valmistelee SDP:n tavoitteita tuleville vuosille.

Keskustelua aiheesta

Muutoksen tuulia Hämeen 110-vuotisen puoluepiirin syyspiirikokouksessa – puolet piirihallituksesta vaihtui

Kuva: Mikko Suomalainen
Hämeen Sosialidemokraattien puheenjohtajan nuijaa heiluttaa seuraavan kaksivuotiskauden ajan Miia Nahkuri Riihimäeltä.

Hämeen Sosialidemokraattien syyspiirikokous pidettiin Riihimäellä Rity-talon juhlasalissa marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Piirikokouksessa oli poikkeuksellisen paljon päätöksiä tehtävänä, sillä piirihallituksen kaksivuotiskausi päättyy vuoden 2016 lopulla ja uusi piirihallitus puheenjohtajistoineen valittiin kokouksessa. Tämän lisäksi kokouksessa vahvistettiin piirikokousedustajavalinnat, valittiin puoluevaltuuston edustajat Hämeen osalta, sekä juhlistettiin samalla piirin 110-vuotista taivalta esittämällä piirin tuottaman 110-vuotishistoriikkivideon. Kokouksen alussa kuultiin Riihimäen Työväensoittokunnan esittämää musiikkia ja Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Kaisu Kotirinta toivotti piirikokousedustajat tervetulleeksi paikalle.

 

Poliittisen tilannekatsauksen piirikokouksessa piti europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, joka käsitteli puheenvuorossaan ajankohtaisia globaaleja ilmiöitä, kuten Brexit:iä, Trumpin valintaa presidentiksi sekä Euroopan Unionia. Kumpula-Natri korosti, että vaikka populismi ja post fakta-aika on tehnyt nousuaan, kyselytutkimuksissa suomalaiset pitävät edelleen EU:ta lähtökohtaisesti hyvänä asiana ja toi esille europarlamentissa käsiteltyjä ylikansallisia ongelmia, joihin parlamentti hakee ratkaisua. Suomen vahvuuksiksi Kumpula-Natri nosti kansainvälisyyden, Eurooppa-osaamisen ja osaamisen kansainvälisissä suhteissa ja piti omituisena ajatusta siitä, että Suomi voisi piiperrellä yksistään. Piirikokouksen poliittinen keskustelu käytiin ripeästi, keskustelussa nousi esille mm. lapsiköyhyyden kasvaminen, populismin nousu sekä postipalveluihin kaavailtujen heikennysten vastustaminen.

 

Sopuesityksiä ja äänestyksiä – muutoksia Hämeen henkilövalinnoissa

 

Hämeestä valittavat puoluevaltuuston jäsenet valittiin ehdollisesti, eli puoluekokousryhmälle annettiin totuttuun tapaan valta vaihtaa henkilöitä tarvittaessa. Hämeessä on perinteisesti pyritty huomioimaan maantieteellinen tasapaino puoluevaltuutettuja valittaessa ja mikäli puoluekokouksessa puolueen johtotehtäviin valittaisiin henkilö samalta paikkakunnalta, kuin miltä puoluevaltuuston varsinainen jäsen on, puoluekokousedustajaryhmällä on mahdollisuus vaihtaa puoluevaltuustoon pyrkivää varsinaista jäsentä tuolta osin. Vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti valituiksi tulivat seuraavat henkilöt:

 

Jäseneksi

Alettin Basboga, Lahti

Pirjo Sandelius, Hämeenlinna

Kaisa Lepola, Forssa

Kaisu Kotirinta, Riihimäki

Heimo Riutta, Heinola

Varajäseneksi

Miikka Lönnqvist, Hollola

Mikko Viskari, Janakkala

Ismo Ojansuu, Tammela

Sanna Mäkinen, Lahti

Kari Lempinen, Lahti

 

Piirikokouksessa nähtiin myös henkilövaihdoksia, joista merkittävimpänä oli piirihallituksen puheenjohtajan vaihtuminen. Piirihallituksen istuva puheenjohtaja Jouni Mäkelä haki jatkokautta tehtävään, vastaehdokkainaan Miia Nahkuri Riihimäeltä, sekä Heikki Moilanen Lahdesta. Ensimmäisellä kierroksella Mäkelä sai 17 ääntä, Moilanen 15 ja Nahkuri 28, ja kun yksikään ehdokkaista ei saanut yli puolia äänistä, järjestettiin toinen äänestyskierros, jolla Nahkuri keräsi 40 ääntä ja Mäkelä 20. Miia Nahkuri tuli näin valituksi piirihallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle kahdelle vuodelle.

 

Varapuheenjohtajien osalta piirikokous päätti, että valitaan kaksi varapuheenjohtajaa. Tehtävään pyrkiviä oli kaksi, nykyisen piirihallituksen jäsen Heikki Moilanen Lahdesta sekä piirin istuva 2. varapuheenjohtaja Miikka Lönnqvist Hollolasta. Piirikokouksessa äänestettiin varapuheenjohtajien järjestyksestä ja äänin 31-26 Heikki Moilanen valittiin piirihallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja vastaehdokkaiden puututtua Miikka Lönnqvist valittiin piirihallituksen 2. varapuheenjohtajaksi.

 

Piirihallituksen suhteen valinnat tehtiin vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti. Piirihallitukseen valittiin totuttuun tapaan 10 jäsentä, mutta tällä kertaa poikkeuksen teki se, että piirihallitukseen valittiin myös viisi varajäsentä. Aiemmasta piirihallituksesta jatkajia oli yhteensä kuusi, joista yksi varajäsenenä. Valinnat menivät seuraavasti:

 

Piirihallituksen jäsenet
Eveliina Hostila, Hattula
Sari Kaakinen, Tammela
Kirsi Lehtimäki, Heinola
Jari Mäkinen, Hausjärvi (uusi)
Piia Olkinuora, Hämeenlinna
Raija Ranta-Porkka, Janakkala (uusi)
Niina Saarinen, Orimattila (uusi)
Matti Tanskanen, Hartola
Matti Uutela, Forssa (uusi)
Paavali Kärkkäinen, Lahti (uusi)

 

Piirihallituksen varajäsenet
Rauno Grönroos, Lahti
Maaret Ollila, Hausjärvi (uusi)
Mari Kurisjärvi, Hollola (uusi)
Maria Rytkönen, Lahti (uusi)
Pirjo Sandelius, Hämeenlinna (uusi)

 

 

 

Keskustelua aiheesta

Forssasta ponnistaa pian biotalouden osaajia – HAMK aloittaa uuden koulutuksen

Kuva: Thinkstock

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittaa biotalousinsinöörikoulutuksen Forssan kampuksella ensi syksynä. Koulutus käynnistetään 40 päiväopiskelijan ja 20 monimuoto-opiskelijan ryhmällä ja täydellä opiskelijamäärällä tämä tulee tarkoittamaan noin 200 uuden korkeakouluopiskelijan saamista Forssaan.

– HAMKin pidemmän tähtäyksen visioissa on saada koulutusohjelma ja siihen saumattomasti liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansainvälisestikin niin kiinnostavaksi, että koulutus alkaa kiinnostaa myös kansainvälisiä opiskelijoita, mainitsee SDP:n kaupunginvaltuutettu ja HAMKin hallituksen jäsen Jouni Mäkelä.

Mäkelän mukaan koulutus sopii erinomaisesti Forssan kampukselle, sillä sitä lähdetään rakentamaan yhdessä Jokioisillakin toimivan Luonnonvarakeskuksen ja paikallisen liike-elämän, kuten Forssassa jo tälläkin hetkellä voimallisesti toimivien ympäristöliiketoimintayritysten kanssa.

– Opiskelijat osallistuvat opinnoissaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mitä tehdään HAMKin Biotalouden tutkimusyksikön, alueen yritysten ja Luken yhteistyönä. Koulutusohjelman tarpeisiin tullaan rakentamaan myös laboratoriotilat, joissa Luke ja mahdollisesti alueen yrityksiäkin olisi mukana, visioi Mäkelä.

Mäkelä kertoo , että toteutuksessa on mukana myös Beyond Alliance for knowledge -liittouma, johon kuuluu HAMKin lisäksi Via University College Tanskasta ja Feevale University Brasiliasta.

– Kansainväliset kumppanimme tekevät jo tällä hetkellä kanssamme yhteistä tutkimustoimintaa eri tutkimusyksiköissä ja biotalousinsinöörikoulutus avaa huikeita mahdollisuuksia myös globaalien ympäristöongelmien ratkaisuun yhteisten projektien myötä VIA:n ja Feevalen kanssa, kertoo Mäkelä.

Innovaatioita etsimään

Koulutuksessa yhdistetään tekniikan ja luonnonvara-alan osaaminen. Mäkelän mukaan opiskelijat saavat valmiuksia kehittää erilaisia innovatiivisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan, materiaalien tehokkaaseen kierrätykseen, luonnonvarojen säästämiseen ja moniin muihin biotalouden ongelmiin.

– Tavoitteena on tuottaa uutta osaamista bio- ja kiertotalouden edistämiseen Suomessa ja maailmalla, Mäkelä summaa.

Mäkelän mukaan koulutus vahvistaa HAMKin asemaa Forssassa, ja alkava koulutusohjelma tukee myös Forssan seudun järkivihreää elinkeinostrategiaa.

– Strategialla pyritään toimintatapaan, joka ottaa huomioon ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet yritysten ja yhteisöjen toiminnassa. Kestävään kehitykseen kuuluu ekologinen, taloudellinen sekä kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus, toteaa Mäkelä.

Keskustelua aiheesta