”Pois työväentalolta” – vaalityö tehdään turuilla ja toreilla

Hämeen sosialidemokraattien vaalikoulutukset käynnistettiin Oitin Torpalla Hausjärvellä sunnuntaina. Käsittelyssä oli erityisesti kuntavaalityö järjestöllisestä näkökulmasta katsottuna. Tilaisuudessa SDP:n puoluevaltuuston jäsen Kari Kaistinen kertoi puoluetyön ja järjestökoneiston välisestä yhteydestä sekä antoi vinkkejä vaaleihin.

Kaistisen mukaan vaalityön osalta kulunut fraasi, ”pois työväentalolta”, on totta. Hän kannustaa puolueväkeä ihmisten keskuuteen ”turuille ja toreille”. Kaistinen suosittelee vaalityössä järjestämään kevyempiä, teemallisia keskustelutapahtumia. Myös nettimaailma on hänestä tärkeä hallita. Siitä on hyötyä järjestötyössä vaalien jälkeenkin, sillä sen kautta voi tiedottaa helposti muun muassa valtuustossa tapahtuneita asioita.

Tuleville kuntapäättäjille Kaistinen vinkkaa, että kuntalaki ja omaa lautakuntaa koskeva lainsäädäntö olisi hyvä lukea ainakin kertaalleen läpi vaikkapa iltalukemisena.

–Uusille tulisi kertoa, että lukekaa kuntalaki läpi, kun pääsette päättäjiksi. Niin valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten olisi hyvä vahvistaa omaa tekemistään lukemalla laki läpi, Kaistinen neuvoo.

kaistinen

Kari Kaistinen.

Järjestöllistä näkökulmaa

Kaistinen toimii parhaillaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtajana. Aiemmin hän on luotsannut Riihimäen sosialidemokraattista kunnallisjärjestöä puheenjohtajana noin kymmenen vuotta. Kaistisen sanojen mukaan tuona aikana ei tapahtunut suurempia vahinkoja, mutta erilaisia tilanteita on tullut eteen.

– On ollut (luottamus)paikkojen saamattomuudesta saatuja nokkaantumisia, on myös autettu ihmisiä eteenpäin. 2000-luvun loppupuolella oli kovia taisteluita, mitkä veivät ääniä ja aiheuttivat järjestöllisiä tappiota, mainitsi Kaistinen.

Aiemmin ongelmana Kaistisen mukaan oli, että lähdettiin ehdolle Riihimäen sosialidemokraattien ehdokkaana, mutta vaalien jälkeen ilmoitettiin, että ollaan kuntalaisten luottamustehtäviin nostamia, eikä sitouduttu yhteisiin päätöksiin. Nykyisin ei ole enää vastaavia sisäisiä taisteluita, mutta sen sijaan ajoittaista päänvaivaa aiheuttavat Kaistisen mukaan virkamiehiin ja kaupunkiin kohdistuvat yksittäiset lehtikirjoittelut.

Nuorissa tulevaisuus

Riihimäellä tehtiin järjestöfuusio jo aiemmin, mistä ei kuitenkaan ole Kaistisen mukaan hirveästi satanut uutta puolueen laariin. Moni lakkautetuissa yhdistyksissä toiminut on jättäytynyt toiminnasta pois. Myös järjestötyötä tekevien määrä on supistunut aiemmista vuosista. Tästä huolimatta Kaistinen on optimistinen tulevaisuuden suhteen.

– SDP on ollut kymmenisen vuotta Riihimäellä puolue, jolla on ollut yksi tai kaksi nuorinta valtuutettua. Nuorille tulee antaa vastuuta, kyllä he tehtäviinsä kasvavat ja oppivat. Ei kannata myöskään kieltää sitoutumattomia ehdokkaita tulemasta ehdolle, heidät kun voi rekrytoida puolueen jäseniksi vaalien jälkeen, Kaistinen kiteyttää.

oitti

Järjestöväkeä Oitin Torpalla.

Keskustelua aiheesta

Täällä MM-Lahti, Salpausselkä – tänään se alkaa, maailman suurin maastohiihtoruletti

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Tässä montussa kisataan MM-hiihdossa Lahdessa tänään.

Hiihdon suksihuoltajan työrupeama alkaa kilpailua edeltävänä päivänä. Huoltajat tekevät sääennusteen mukaisia suksitestejä ja yrittävät karsia urheilijoiden suksipakkaa pienemmäksi.

– Tavoite on, että urheilijalla olisi kisapäivänä 2–4 paria suksia, joista valita, kertoi suksihuoltaja Jari Nieminen tiistaina.

Hänen henkilökohtaiset huollettavansa ovat sprinttiä hiihtävä Mari Laukkanen ja normaalimatkoilla kilpaileva Lari Lehtonen.

Kisapäivinä Nieminen tulee kollegoineen työpisteelle vähintään viisi tuntia ennen kisaa. Huoltaja valmistaa sukset urheilijalle, joka valitsee testien perusteella itselleen sopivimman parin. Kahden hiihtotavan yhdistelmäkisoissa valmiiksi pitää saada perinteisen hiihtotavan sukset ja vapaan hiihtotavan sukset.

– Ensin urheilija testaa pidot ja perään luiston. Aina kun lähtö lähestyy, aika kiristyy ja kiristyy. Aina siinä on kiire, Nieminen kuvasi.
Huoltajilla mylly pyörii kaiken aikaa, sillä arvokisoissa startit seuraavat toisiaan tiiviillä rytmillä.

– Kisan jälkeen sukset puhdistetaan, ja sitten ruvetaan suunnittelemaan seuraavaa kilpailua.
Nieminen on kiertänyt talven aikana kaikki maailmancupin kilpailut lukuun ottamatta joulukuista Davosia. Helmikuun alussa hän sai tuntumaa myös ensi vuoden olympiaoloihin Etelä-Koreassa.

– Kielihomma siellä vähän kangertaa. Mutta siksi kisoja (esiolympialaisia) järjestetään, että kisajärjestäjät ottavat opikseen, Nieminen arvioi Pyeongchangia.

Niemisen uran ensimmäiset arvokisat olivat vuoden 1988 naisten ja nuorten MM-kisat ampumahiihdossa Ranskan Chamonix’ssa. Lahdessa vuotta myöhemmin hän oli MM-kotikisoissa voidefirman hommissa ja 2001 MM-Lahdessa mäkihyppääjien huoltajana.

– Aina kotikisoissa on pieni kutina, Nieminen sanoi.

Kaija Yliniemi, Lahti

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lyhyt valmisteluaika johtanut kiireeseen – lisätalousarvio kikkaillaan vaalien yli

Kuva: Lehtikuva

Hyvinvointikuntayhtymän päätöksentekoa leimaa kiire. Päätöksenteko hätäisella valmistelulla johtaa helposti huonoihin päätöksiin. Lahdessa SDP olisi halunnut jatkaa yhtymän valmistelua, mutta valtuuston enemmistö päätti kesällä edetä kireästä aikataulusta huolimatta.

Hyvinvointikuntayhtymän kuuden miljoonan euron pakolliset muutoskustannukset on nyt tuotu kerralla budjettiin ilman lisärahoitusta. Lisätalousarvio yritetään välttää hakemalla korvaavat säästöt. SDP muistuttaa, että muutosvaihe maksaa aina, eivätkä asiakkaat ja henkilöstö saa joutua maksumiehiksi. Fiksumpaa olisi ollut suunnitella ensin kunnolla ja toteuttaa vasta sitten Lahden SDP esityksen mukaisesti.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista

– Olisi kohtuullista että hyvinvointikuntayhtymä myöntäisi lisätalousarvion tarpeen. Yritetäänkö tässä nyt vain kikkailla vaalien yli, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen kysyy.

Hyvinvointikuntayhtymän hallitus on joutunut vaikeaan paikkaan liian kovan taloustavoitteen kanssa. Säästöt uhkaavat tuoda lisäkustannuksia ja toimivat palvelut kärsivät tuottavuuden ohella. Asiaa ei ole edesauttanut tilanteen kärjistyminen julkisuudessa. Samalla julkisuudessa on jäänyt pimentoon kunnanjohtajien muodostaman työvaliokunnan rooli. Sen rooli tulee arvioida.

Hyvinvointikuntayhtymän hallituksen omistajaohjaus kuntajohtajien toimesta on SDP:n Lahden kunnallisjärjestön edustajien mukaan epädemokraattista. He esittävät, että yksi vaihtoehto on omistajaohjauksen järjestäminen kuntien luottamushenkilöiden toimesta, jolloin poliittinen vastuu olisi selkeämpi. Myös hyvinvointikuntayhtymän hallituksen kokoa voisi SDP:n Lahden kunnallisjärjestön mukaan kasvattaa, jolloin useammasta kunnasta ja puolueesta olisi edustusta.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista. Julkisuudessa on eripurainen kuva hyvinvointikuntayhtymän hallituksen ja valtuuston toiminnasta. Hallitus toimii valtuuston alaisuudessa hallintosäännön ja perussopimuksen mukaisesti. Päätöksenteon uskottavuuden nimissä valtuuston ja hallituksen tulee pystyä hyvään yhteistyöhön.

– Omistajakuntien etu on, että julkista palvelutuotantoa ei rapauteta juustohöyläsäästämisellä, koska kilpailukykyinen julkinen palvelutuotantanto on parasta kuntatalouden hoitamista pitkällä aikavälillä. Kyse on paitsi hyvinvointikuntayhtymän, niin myös koko kunnallisen päätöksenteon ja demokratian uskottavuudesta, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen muistuttaa.

 

 

”Mikseivät asiakkaat voisi esittää omia tapoja osallistua?” – entinen työministeri moittii kaavamaisuutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kuntouttava työtoiminta on muuttunut liian kaavamaiseksi. Tätä mieltä on kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.).

– Kuntouttavaa työtoimintaa pitää muuttaa asiakkaan tahtoa kunnioittavammaksi.

Työttömällä on mahdollisuus omaehtoiseen kouluttautumiseen työttömyysturvalla ja työvoimapoliittiseen kouluttautumiseen. Filatovin mielestä samaa logiikkaa kannattaa noudattaa kuntouttavassa työtoiminnassa.

Professori Heikki Hiilamo ja tutkimusprofessori Pasi Moisio selvittivät osallistavan sosiaaliturvan malleja. Filatov kiittää professorien olevan oikeilla jäljillä, kun he esittävät, että kuntouttavan työtoiminnan sisältöä muutettaisiin laajemmaksi.

– Alkuperäinen idea positiivisesta aktiivisuudesta ja kuntoutuksesta on osin muuttunut ja leimaantunut pakkotyöksi.

Filatov listaa mahdollisia osallistumisen muotoja: vapaaehtoistyö, kansalaisjärjestöjen toiminta, ruokapiiri, vertaistukitoiminta, kansalaisopistossa opiskelu…

– Sisällön laajentaminen lisäisi myönteistä aktiivisuutta, ja samalla yhteiskunnallista hyvinvointia työttömän ja koko yhteiskunnan kannalta.

Kuntouttavaa työtoimintaa pitää muuttaa asiakkaan tahtoa kunnioittavammaksi.

Hän muistuttaa, että toiminnat eivät ole nytkään kiellettyjä, mutta niitä ei aktiivisesti edistetä pitkäaikaistyöttömien palveluissa.

– Ajatus siitä, että asiakkaat voivat ehdottaa omia tapoja osallistua tai valita listalta ja erilaisista vaihtoehdoista, aktivoisi, Filatov ehdottaa.

Hän varoittaa toiminnan avaamista yksityisiin yrityksiin.

– Siinä piilee iso hyväksikäytön riski. Työstä kuuluu aina maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Huolestuttavana Filatov pitää myös sitä, että malliin liittyy myös ajatus nykyisen työmarkkinatuen leikkaamisesta ja aktiivikorvauksen poistamisesta. Työttömyysturvan leikkausta ei voi hyväksyä, hän painottaa.

Jos työtön kieltäytyisi toimista, hänen tukensa pienenisi. Osallistumistulo olisi nykyisen työmarkkinatuen suuruinen eli keskimäärin 697 euroa kuukaudessa, mutta kieltäytyminen pudottaisi tuen toimeen­tulotuen perusosan tasolle. Se on yksin asuvalla nyt 485,50 euroa kuukaudessa.

– On tärkeää, että aktiivikorvaus tulee automaattisesti. Aktiivisella työttömällä tulee matkakuluja ja muita osallistumisesta liittyviä kuluja. Tällä on turha rasittaa ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, Filatov korostaa.

Hänen mukaansa kaikkein tärkeintä on se, että ihmisille myös tarjotaan kuntoutusta yhteiskunnan avustuksella ja ihmisen tarpeisiin räätälöitynä.

– Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät tarvitsevat yhä palveluja ja tukea. Heitä ei saa hylätä vapaaehtoisuuden varaan, Filatov muistuttaa.

Laadukkaiden aktiivitoimien järjestäminen maksaa.

– Tästä vastuusta julkinen valta ei saa laistaa valinnan vapauden ja vapaaehtoisuuden varjolla. On ehdottoman tärkeää löytää kiinteä yhteys työllistämispalvelun ja vapaaehtoisen osallistumisen välille, Filatov sanoo.

”Jos ei valiokuntaneuvoskaan tätä asiaa rekisteröinyt” – Mika Kari vastaa Niinistön väitteisiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) pysyy tiukasti kannassaan, että valiokunta pidettiin pimennossa Suomen ja Britannian välille kaavaillusta sotilasyhteistyöstä.

Kari totesi maanantaina Helsingin Sanomille, että puolustusministeriön ja ministerin pitäisi informoida valiokuntaa näin keskeisistä asioista.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) taas väittää tiistaina ilmestyneessä blogissaan, että valiokuntaa on informoitu. Hän muistuttaa kriisinhallintakatsauksista 14.4.2016 ja 30.9.2016, joissa ”todetaan yksiselitteisesti Suomen selvittävän osallistumistaan Iso-Britannian johtamaan JEF-joukkopooliin”.

Niinistön mukaan katsaus jaetaan ”ulkoministeriön toimesta ulkoasiainvaliokunnalle, joka edelleen toimittaa sen puolustusvaliokunnalle”.

– Tämän menettelyn mukaisesti varapuheenjohtaja Kari on tullut tietoiseksi Suomen suunnitelmista. Eri asia on, että onko halua rekisteröidä saatua informaatiota.

Kaikki olivat sitä mieltä, että ei ole tullut tietoa.

Mika Kari ihmettelee, mitä Niinistö tarkoittaa informoimisella. Hän kertoo kysyneensä maanantaina puolustusvaliokunnan valiokuntaneuvokselta ja keskustelleensa muutaman valiokunnan jäsenen kanssa asiasta.

– Kaikki olivat sitä mieltä, että ei ole tullut tietoa.

Kari korostaa, että valiokuntaneuvos valmistelee ja tuo asiat puolustusvaliokuntaan.

– Jos ei valiokuntaneuvos ja valiokunnan jäsenet tällaista asiaa ole rekisteröineet, minä tulen kyllä palaamaan asiaan.

Karin mukaan tämän tason, sotilasyhteistyön suunnittelu, vaatii kunnon informaatiota eikä asian mahdollista piilottamista johonkin sivulauseeseen.

Hän muistuttaa myös siitä, että sunnuntaina puolustusministeri ilmoitti mediassa sotilasyhteistyön mahdollisuudesta ”aivan kuin asia olisi jo selvä”. Tiistain blogissaan Niinistö kirjoitti, että osallistuminen JEF-joukkoihin on Suomen tavoite, mutta ”osallistumisesta ei ole päätetty”.

Muutenkin Kari kritisoi sitä tapaa, joilla puolustusvaliokunta saa tietoonsa tärkeitä suunnitelmia. Lähinnä se on ollut median varassa.

Mika Kari on tyytyväinen presidentti Sauli Niinistön kannanottoon. Niinistö vaati, että mahdollinen sotilasyhteistyö pitää selvittää tarkasti.

Juhani Sillanmäki Uudenkylän työväenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi

Juhani Sillanmäki

Uudenkylän työväenyhdistyksen 14.12.2016 pidetyn kokouksen päätöksellä kutsuttiin Juhani Sillanmäki yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Sillanmäellä on pitkäaikainen toimintahistoria SDP:n paikallisessa puolueosastossa, Nastolan alueen SDP:n kunnallisjärjestössä sekä SDP:n Hämeen piirin toiminnassa. Uudenkylän työväenyhdistyksen jäseneksi hän on liittynyt 1.1.1955, jäsenyysaikaa on kertynyt huikeat 62 vuotta. Sihteerin tehtävissä Juhani Sillanmäki on toiminut 20 vuotta (1965–1984)  ja puheenjohtajana 32 vuotta (1985–2016).

Sillanmäellä on myös pitkä toimintahistoria Nastolan kunnan luottamustoimissa ajalta 1965–2008. Kulttuurin parissa hän on osallistunut toimintaan 1998 alkaen Nastolan Säkenissä ja Nastolan Runollisissa esiintyvänä rivijäsenenä, joissa hänelle on kertynyt yli 350 esiintymistä.

Uudenkylän työväenyhdistyksen puheenjohtajuutta jatkaa vuoden 2017 alusta Juhanin poika Pekka Sillanmäki.

Paavali Kärkkäinen
Lahti 

Keskustelua aiheesta