ehdokasmainos

Poliisi: Palvelunestohyökkäyksiä tehneet tunnustivat tekonsa

Poliisi epäilee kolmea miestä palvelunestohyökkäyksistä viranomaisten verkkosivuille. Poliisin mukaan alle 20-vuotiaat miehet ovat tunnustaneet tekonsa.

Eri viranomaisten palvelimille on hyökätty viime ja tässä kuussa. Kohteeksi ovat joutuneet muun muassa eduskunta, Kela, Opetushallitus ja useat ministeriöt, kuten puolustus-, valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Hyökkäykset ovat kestäneet tunneista vuorokausiin. Järjestelmiin ei ole tunkeuduttu, eikä niistä ole saatu poliisin mukaan tietoja.

Rikoskomisario Ossi Kaario kertoi tiistaina, että epäillyt ovat tehneet yhteistyötä, mutta hyökkäysten takana ei ole nimettyä ryhmää. Miehiä epäillään törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä.

Miehistä kaksi on vangittu ja yksi pidätetty. Kaksi on pirkanmaalaisia ja yksi uusmaalainen.

Poliisi ei ole vielä saanut selville selkeää motiivia hyökkäyksille. Kaarion mukaan epäillyt ovat ilmoittaneet eri yhteyksissä, että ovat huolissaan valtiohallinnon kyberturvallisuudesta ja että hyökkäyksillä haluttiin paikata tilannetta.

– Usein tällaisissa hyökkäyksissä on taustalla jokin jalo ajatus, mutta meidän silmissä kyse on ilkivallasta. Kiristyksestä ei ole kyse, Kaario sanoo.

Törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä voi saada vähintään neljä kuukautta ja enintään viisi vuotta vankeutta.

Palvelunestohyökkäyksiä vaikea estää

Viestintäviraston erityisasiantuntija Jussi Erosen mukaan vastaavanlaisissa palvelunestohyökkäyksissä saadaan harvoin turvallisuuden kannalta vakavaa vahinkoa aikaan.

– Olisi eri asia, jos hyökkäyksessä päästäisiin käsiksi esimerkiksi palvelun käyttäjien tietoihin, tai jos kyseessä olisi esimerkiksi hätäpuheluiden ruuhkauttaminen, Eronen sanoo.

Eronen uskoo, että palvelunestohyökkäyksen saisi tehtyä mihin tahansa palveluun, jos käytettävissä olisi tarpeeksi resursseja.

– Jonkin rajan jälkeen suojausmekanismien kasvattaminen alkaa maksaa suhteessa niin paljon, ettei lisäsuojautuminen ole välttämättä enää järkevää, Eronen sanoo.

Suomenlinna ruuhkautuu Pokemon Go-pelaajista – nyt tarvitaan jo lisälauttojakin

Kuva: AFP Photo/Sophia Kembowski
LKS 20160713 kes021; A woman plays the Pokemon Go mobile game on her smart phone in a car in Berlin on July 13, 2016. The Pokemon Go mobile gaming craze reached European fans with players in Germany the first to get their hands on the augmented reality sensation. / AFP / dpa / Sophia Kembowski - LEHTIKUVA / AFP
Suomenlinnalaisia hermostuttaa sunnuntainen Pokemon Go-tapahtuma - vaikka peli saakin nuoret liikkeelle.

Ken ei välitä ruuhkaisesta Suomenlinnasta, pysytelkööt sieltä pois koko sunnuntaipäivän. Saari nimittäin täyttyy ilmeisesti ääriään myöten Pokemon Go-tapahtuman pelaajista heti aamusta, koska etsittäväksi on koodattu kaikkein suosituimmat ja eniten pisteitä tuovat hahmot.

HSL järjestää lisälähtöjä Suomenlinnan liikenteeseen sunnuntaina 2.10. Pokémon Go -tapahtuman vuoksi.

Ms Suokki ajaa Kauppatorilta lisälähdön klo 10.40 ja Suomenlinnasta klo 11.20.

Suomenlinna II ajaa Kauppatorilta lisälähdöt klo 17.20 ja 18.20 ja Suomenlinnasta 18.00 ja 18.40.

Pokémon Go -tapahtuma alkaa n. klo 11 ja päättyy noin klo 18, ja lautalle on odotettavissa runsaasti matkustajia, HSL kertoo.

Saarelaiset itse suhtautuvat tapahtumaan pelosekaisin tuntein, koska tähän mennessä jo on tapahtunut onnettomuuksia.

AVAINSANAT

Yle hankkii lisää draamaa yhtiön ulkopuolelta — Uusi päivä saa 2 tuotantokautta lisää

Kuva: Lehtikuva
yle

Yle lisää kotimaisen draaman hankintaa yhtiön ulkopuolelta. Vuosina 2017–2020 Yle aikoo kohdentaa 20 miljoonaa lisäeuroa uuden kotimaisen draaman kehittämiseen ja hankintaan.

Linjaus perustuu kesäkuussa raporttinsa jättäneen parlamentaarisen työryhmän asettamaan velvoitteeseen. Sillä tulee olemaan henkilöstövaikutuksia Yleisradion omassa tuotannossa sen vähentyessä.

— Ylellä on hyvä yleisösuhde ja Yleen luotetaan. Haluamme pitää tästä kiinni. Siksi aiomme uudistaa toimintaa siirtämällä 15–20 prosenttia Ylen resursseista uusille alueille seuraavien neljän vuoden kuluessa. Perkaamme yhtiön kustannusrakenteet ja pidämme talouden tasapainossa, vaikka Yle-veroa ei nosteta ja kulut kasvavat. Lisäämme draaman ohella myös muita ulkopuolisia hankintoja, kuten on linjattu. Tällä tulee olemaan erilaisia henkilöstövaikutuksia, ne selviävät suunnittelun edetessä, sanoo Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Yle suunnittelee nykyistä monipuolisempaa draamaohjelmistoa, joka sisältää myös säännöllisesti tehtävää lasten ja nuorten draamaa sekä kansainvälisiä yhteistuotantoja.

Yle sanoo käynnistävänsä myös uudenlaista katselua paremmin palvelevan draaman suunnittelun ja vastaavansa näin mediankäytön muutokseen.

Uusi päivä -draama jatkaa ohjelmistossa vielä kahden tuotantokauden ajan. Päivittäisdraama Uusi päivä käynnistyi lokakuussa 2010 ja pitkän tuotannon viimeiset jaksot nähdään syksyllä 2018. Yhtiö pitää kiinni myös omasta draamatuotannosta ja se keskitetään Helsinkiin.

— Televisiodraama elää maailmalla kultakautta ja suomalainen sisältö on päässyt hyvin kyytiin mukaan. Haluamme kehittää yhdessä kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa lisää menestystuotteita myös kansainvälisille markkinoille. Tästä hyötyvät kaikki, sanoo Ylen luova johtaja Ville Vilén.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Olkiluoto-sotkussa: TVO vie ranskalaisen ydinvoimayhtiön oikeuteen

Kuva: hannu-huovila tvo

Teollisuuden Voima (TVO) on käynnistänyt oikeustoimet ranskalaista ydinvoimayhtiötä Arevaa vastaan Ranskassa, kertoo talouslehti Les Echos.

Oikeustoimilla TVO pyrkii varmistamaan, että talousvaikeuksissa oleva Areva pystyy viemään myöhästyneen Olkiluodon voimalahankkeen loppuun asti.

Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Taloussanomat.

AVAINSANAT

Kirurgin raju ennustus lehdessä: Näistä sairaaloista lähtevät ensin lääkärit ja sitten hoitajat

Hallitus on linjannut osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta, että vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen hoito keskitetään 12 yliopistosairaalaan ja keskussairaalaan. Niissä olisi noin kymmenen lääketieteen erikoisalan henkilökunta valmiudessa ympäri vuorokauden.

Laajan päivystyksen sairaalat ovat Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistosairaalat sekä keskussairaalat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Lääkärilehti kertoo hallituksen kaavailujen vaikutuksista. Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja, gastrokirurgi Antti Tamminen arvioi, että suunnitellut muutokset päivystyksissä ja operatiivisessa toiminnassa tarkoittavat suurinta muutosta sitten keskussairaaloiden rakentamisen. Hänen mukaansa suurena vaarana on, että supistettavat sairaalat menettävät houkuttelevuutensa työpaikkoina.

Tällä olisi merkittäviä seurauksia. Luvassa olisi lääkäri- ja hoitajakato, kun suuri osa lähtisi. Ensin lääkärit ja perässä hoitajat.

— Sen jälkeen niissä ei pystyttäisi toteuttamaan niitäkään toimintoja, jotka nyt on suunniteltu säästettäviksi.

Tammisen mukaan myös suunniteltu parin vuoden siirtymäaika on liian lyhyt.

Päivystyksen keskittämisen johdosta päivystys poistuu pienimmistä, entisistä aluesairaaloista, joita on yhteensä noin 30.

Keskustelua aiheesta

Kello käy, esitystä ei vielä näy — Häkämies kertoo, mikä hiertää

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus hiertää työllisyyspaketissa eniten, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Häkämiehen mukaan työtä on vielä edessä. Hänen mukaansa työllisyyskeinojen keksiminen ja löytäminen on kuitenkin tärkeää.

Työmarkkinajohtajat tapaavat tänään hallituksen edustajia valtioneuvoston linnassa.

Hallitus on antanut kolmikantaiselle työryhmälle tehtäväksi keksiä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Aikaa on kuun loppuun.