Demariristeily27.-20.8.2016

Poliisi: Palvelunestohyökkäyksiä tehneet tunnustivat tekonsa

Poliisi epäilee kolmea miestä palvelunestohyökkäyksistä viranomaisten verkkosivuille. Poliisin mukaan alle 20-vuotiaat miehet ovat tunnustaneet tekonsa.

Eri viranomaisten palvelimille on hyökätty viime ja tässä kuussa. Kohteeksi ovat joutuneet muun muassa eduskunta, Kela, Opetushallitus ja useat ministeriöt, kuten puolustus-, valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Hyökkäykset ovat kestäneet tunneista vuorokausiin. Järjestelmiin ei ole tunkeuduttu, eikä niistä ole saatu poliisin mukaan tietoja.

Rikoskomisario Ossi Kaario kertoi tiistaina, että epäillyt ovat tehneet yhteistyötä, mutta hyökkäysten takana ei ole nimettyä ryhmää. Miehiä epäillään törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä.

Miehistä kaksi on vangittu ja yksi pidätetty. Kaksi on pirkanmaalaisia ja yksi uusmaalainen.

Poliisi ei ole vielä saanut selville selkeää motiivia hyökkäyksille. Kaarion mukaan epäillyt ovat ilmoittaneet eri yhteyksissä, että ovat huolissaan valtiohallinnon kyberturvallisuudesta ja että hyökkäyksillä haluttiin paikata tilannetta.

– Usein tällaisissa hyökkäyksissä on taustalla jokin jalo ajatus, mutta meidän silmissä kyse on ilkivallasta. Kiristyksestä ei ole kyse, Kaario sanoo.

Törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä voi saada vähintään neljä kuukautta ja enintään viisi vuotta vankeutta.

Palvelunestohyökkäyksiä vaikea estää

Viestintäviraston erityisasiantuntija Jussi Erosen mukaan vastaavanlaisissa palvelunestohyökkäyksissä saadaan harvoin turvallisuuden kannalta vakavaa vahinkoa aikaan.

– Olisi eri asia, jos hyökkäyksessä päästäisiin käsiksi esimerkiksi palvelun käyttäjien tietoihin, tai jos kyseessä olisi esimerkiksi hätäpuheluiden ruuhkauttaminen, Eronen sanoo.

Eronen uskoo, että palvelunestohyökkäyksen saisi tehtyä mihin tahansa palveluun, jos käytettävissä olisi tarpeeksi resursseja.

– Jonkin rajan jälkeen suojausmekanismien kasvattaminen alkaa maksaa suhteessa niin paljon, ettei lisäsuojautuminen ole välttämättä enää järkevää, Eronen sanoo.

Metrovaunut törmäsivät Helsingissä — idässä korvaavia busseja

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin metroliikenne Vuosaaren ja Itäkeskuksen välillä on poikki tänään koko päivän. Syynä on tyhjien metrovaunujen törmäyksestä aiheutunut ratavaurio.

Pelastuslaitoksen mukaan harjoitusajossa ja koeajossa olleet metrojunat törmäsivät aamuyöllä toisiinsa Itäkeskuksen metroaseman läheisyydessä. Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä.

Metroliikennettä korvaamaan järjestetään HSL:n mukaan bussikuljetuksia Vuosaaresta, Rastilasta ja Puotilasta Itäkeskuksen metroasemalle. Korvaavat bussit lähtevät noin 15 minuutin välein, joskin matkustajien on HSL:n mukaan syytä varautua epäsäännölliseen vuoroväliin.

Korvaavat bussit tunnuksella 99V lähtevät asemien läheisyydestä pysäkeiltä, jotka on merkitty oranssilla kilvellä.

Pidentyneisiin matka-aikoihin kannattaa HSL:n mukaan varautua myös Mellunmäen suunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Työväen musiikkitapahtumassa perjantaina: Suora lähetys Demokraatin Suuresta markkinatalouskeskustelusta

Kuva: Kari Hulkko
Työväen Musiikkitapahtuma yön yhteislaulut pidetään taas Kirjaslammella.

Työväen Musiikkitapahtuma käynnistyy torstaina Valkeakoskella. Myös Demokraatti on vahvasti mukana festivaaleilla.

Suuren markkinatalouskeskustelussa keskustelevat ja ottavat yhteen kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.) ja Ville Skinnari (sd.), Turvan toimitusjohtaja Minna Metsälä sekä Sitran vanhempi neuvonantaja, vihreiden ex-kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Iltapäivällä kello 15 alkavan keskustelun vetävät Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi ja politiikan toimittaja Simo Alastalo.

Demokraatti näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä verkkosivuillaan.

Nelipäiväinen tapahtuma järjestetään tuttuun tapaan UPM:n Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla, Valkeakosken sydämessä. Tapahtumaan odotetaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Kaupunkifestivaalin tähtiesiintyjiin lukeutuvat tänä vuonna muun muassa Antti TuiskuOlavi UusivirtaKaija Koo ja Paula Vesala.

Tapahtuman perinteiden mukaisesti ohjelmistoa värittävät myös työväen sävelet. Aatetta ja tunteen paloa musiikin muodossa tarjoavat Punainen Lanka solisteinaan Eija Ahvo ja Harri Saksala sekä Jacques Brelin lauluja tulkitseva Timo Tuominen. Työväen- ja rauhanlaulujen helmiä kuullaan myös Reino Bäckströmin 50-vuotisjuhlakonsertissa.

Festivaalin kruunaavat lauantain päätteeksi järjestettävät Yöyhteislaulut, joissa päästään laulamaan tuttuja työväenlauluja Kirjaslammen rauhaisassa tunnelmassa.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset tutkijat tekivät valokuvista aurinkokennoja mustesuihkutulostimella

Kuva: Aalto-yliopisto
tulostettava aurinkokenno
Mustesuihkutulostimella valmistetun väriaineaurinkokennon takana oleva Aallon tutkimustiimi: Vasemmalta oikealle: Janne Halme, Ghufran Hashmi, Alpi Rimppi, Merve Özkan.

Aalto-yliopistossa kehitetty menetelmä avaa uusia mahdollisuuksia tuotteisiin ja rakennuksiin integroitujen aurinkokennojen kehittämiselle.

Aurinkokennoja on jo pitkään valmistettu edullisista materiaaleista erilaisilla painotekniikoilla. Painamiseen soveltuvat erityisesti orgaaniset aurinkokennot ja väriaineaurinkokennot.

– Halusimme viedä painettujen aurinkokennojen idean vielä pidemmälle ja kokeilla, voisiko niiden materiaaleilla tulostaa kuvia ja tekstejä mustesuihkutulostimen avulla, perinteisten painomusteiden tapaan, kertoo yliopistonlehtori Janne Halme.

Värillisen kuvioidun aurinkokennon idea on yhdistää samalle pinnalle myös muita valoa hyödyntäviä ominaisuuksia, kuten visuaalista informaatiota tai grafiikkaa.

Normaaliin painomusteeseen absorboituvan valon energia muuttuu lämmöksi. Aurinkokennomuste sen sijaan muuttaa osan tästä energiasta sähköksi. Mitä tummempi väri, sitä enemmän sähköä syntyy, sillä ihmissilmä on herkin juuri sille auringon valon spektrialueelle, jonka energiatiheys on suurin. Tehokkain mahdollinen aurinkokenno on tästä syystä pikimusta.

Värillisen kuvioidun aurinkokennon idea on yhdistää samalle pinnalle myös muita valoa hyödyntäviä ominaisuuksia, kuten visuaalista informaatiota tai grafiikkaa.

– Esimerkiksi riittävän virtapihiin sähkölaitteeseen asennettuna tällainen aurinkokenno voisi olla osa tuotteen muotoilua ja samalla kuin huomaamatta tuottaa energiaa sen tarpeisiin, pohtii Halme.

Mustesuihkutulostimella aurinkokennon sähköä tuottava väriaine voitiin tulostaa valitun kuvatiedoston määräämään muotoon ja eri kuva-alueiden tummuus ja valonläpäisevyys voitiin säätää tarkasti.

– Mustesuihkulla värjätyt aurinkokennot olivat yhtä tehokkaita ja kestäviä kuin perinteiselläkin tavalla valmistetut vastaavat kennot. Ne kestivät yli tuhat tuntia jatkuneet valo- ja lämpörasituskokeet ilman merkkiäkään hyötysuhteen laskusta, sanoo tutkijatohtori Ghufran Hashmi.

Tutkimuksessa parhaiten toiminut väriaine ja elektrolyytti saatiin sveitsiläiseltä Ecole Polytechnique Fédérale de Lausanne -yliopiston tutkimusryhmältä, jossa Hashmi työskenteli vierailevana tutkijana.

– Haastavinta oli löytää väriaineelle sopiva liuotin ja tulostusparametrit, joilla painojäljestä saatiin tarkkaa ja tasaista, kertoo tohtorikoulutettava Merve Özkan.

Tutkimustulos avaa uusia mahdollisuuksia koristeellisten, tuotteisiin ja rakennuksiin integroitujen aurinkokennojen, kehittämiselle. Tulokset julkaistiin energiatutkimusalan maineikkaammassa julkaisusarjassa Energy & Environmental Science.

Tutkimuksen pääasiallisia rahoittajia olivat Suomen Akatemia ja Euroopan Unionin SELECT+ Erasmus Mundus -tohtorikoulutusohjelma.

 

Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia alkuvuonna – väkiluku kasvaa silti

vauvats
Suomessa syntyneet käyvät yhä harvinaisemmiksi.

Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia alkuvuonna, kertoo Tilastokeskus. Ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi noin 27 000 lasta tammi-kesäkuussa, mikä on itsenäisyyden ajan pienin luku.

Syntyneiden määrän laskusta huolimatta maan väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana runsaalla 6 000 ihmisellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli 7 000 enemmän kuin maastamuuttoja.

Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa noin 5,5 miljoonaa.

Yle: Harva harkitsee eroa ammattiliitosta

Kuva: Getty Images

Vain joka toinen alle 25-vuotias nuori on ammattijärjestön jäsen, kertoo Ylen kysely. Mitä vanhempaa ikäluokkaa vastaaja edusti, sitä enemmän löytyi liittoon kuuluvia. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 22 prosenttia 50–64-vuotiaista ilmoitti, että ei kuulu ammattiliittoon.

Suomessa ammattijärjestöjen jäsenyys on Ylen mukaan vakiintunut noin 70 prosenttiin.

Kyselyssä noin 30 prosenttia ilmoitti kuuluvansa liittoon tavan vuoksi tai kertoi saaneensa liitosta apua tarvittaessa. Eroa harkitsi harva.

Taloustutkimus haastatteli tutkimukseen hieman yli tuhatta henkilöä heinäkuun alkupuolella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta