Poliisi: Palvelunestohyökkäyksiä tehneet tunnustivat tekonsa

Poliisi epäilee kolmea miestä palvelunestohyökkäyksistä viranomaisten verkkosivuille. Poliisin mukaan alle 20-vuotiaat miehet ovat tunnustaneet tekonsa.

Eri viranomaisten palvelimille on hyökätty viime ja tässä kuussa. Kohteeksi ovat joutuneet muun muassa eduskunta, Kela, Opetushallitus ja useat ministeriöt, kuten puolustus-, valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Hyökkäykset ovat kestäneet tunneista vuorokausiin. Järjestelmiin ei ole tunkeuduttu, eikä niistä ole saatu poliisin mukaan tietoja.

Rikoskomisario Ossi Kaario kertoi tiistaina, että epäillyt ovat tehneet yhteistyötä, mutta hyökkäysten takana ei ole nimettyä ryhmää. Miehiä epäillään törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä.

Miehistä kaksi on vangittu ja yksi pidätetty. Kaksi on pirkanmaalaisia ja yksi uusmaalainen.

Poliisi ei ole vielä saanut selville selkeää motiivia hyökkäyksille. Kaarion mukaan epäillyt ovat ilmoittaneet eri yhteyksissä, että ovat huolissaan valtiohallinnon kyberturvallisuudesta ja että hyökkäyksillä haluttiin paikata tilannetta.

– Usein tällaisissa hyökkäyksissä on taustalla jokin jalo ajatus, mutta meidän silmissä kyse on ilkivallasta. Kiristyksestä ei ole kyse, Kaario sanoo.

Törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä voi saada vähintään neljä kuukautta ja enintään viisi vuotta vankeutta.

Palvelunestohyökkäyksiä vaikea estää

Viestintäviraston erityisasiantuntija Jussi Erosen mukaan vastaavanlaisissa palvelunestohyökkäyksissä saadaan harvoin turvallisuuden kannalta vakavaa vahinkoa aikaan.

– Olisi eri asia, jos hyökkäyksessä päästäisiin käsiksi esimerkiksi palvelun käyttäjien tietoihin, tai jos kyseessä olisi esimerkiksi hätäpuheluiden ruuhkauttaminen, Eronen sanoo.

Eronen uskoo, että palvelunestohyökkäyksen saisi tehtyä mihin tahansa palveluun, jos käytettävissä olisi tarpeeksi resursseja.

– Jonkin rajan jälkeen suojausmekanismien kasvattaminen alkaa maksaa suhteessa niin paljon, ettei lisäsuojautuminen ole välttämättä enää järkevää, Eronen sanoo.

Suomen pisin silta Helsinkiin murskatuloksella

Kuva: Lehtikuva

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen hankesuunnitelman kokouksessaan keskiviikkoiltana. Suunnitelma hyväksyttiin äänin 63–6.

Kolmesta sillasta muodostuva kokonaisuus yhdistää tulevaisuudessa uuden Itä-Helsingin asuinalueen Kruunuvuorenrannan Kalasatamaan ja lopulta myös Helsingin keskustaan.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään lähes 260 miljoonaa euroa. Liikenne silloilla alkaa vuonna 2026.

Kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen osaltaan viime viikolla äänin 13–2.

Kolmen sillan joukkoliikenneyhteyttä pitkin voi matkustaa raitiovaunulla, pyörällä tai jalan. Pisin silta on 1,2 kilometriä, joten siitä tulee Suomen pisin silta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

PAMin Selin näkee Guggenheimissa potentiaalia – “Olisi tarvittava elvytystoimenpide”

Kuva: Lehtikuva
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin edellyttää matkailuelinkeinon kasvun ja työllisyyden tukemista. Yhtenä esimerkkinä Selin nostaa esille Guggenheimin museon, jonka arvioidaan tukevan Suomen tunnettuutta matkailukohteena.

Selvitysten mukaan Guggenheim lisää Helsingin ja koko Suomen vetovoimaa matkailukohteena. Museon avulla voitaneen vauhdittaa myös stop over -matkailun kehitystä ja Guggenheimilla on arvioitu olevan positiivinen vaikutus myös Helsingin museotarjontaan.

– Matkailuelinkeinon kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä on Suomessa edistettävä. Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta, Selin korostaa.

– Onneksi yksityisen sektorin toimijat ovat innostuneet hankkeesta ja museon kaksikymmenvuotinen lisenssimaksu on jo lähes kasassa. Yksityisesti rahoitetun lisenssimaksun lisäksi odotamme kuitenkin panostuksia myös rakennusaikaisiin investointikuluihin, koska kyseessä on tunnettu brändi ja kansainvälinen toimija, hän toteaa.

Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta.

Selin huomauttaa, että Guggenheimin rakennusajan työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin tuhat henkilötyövuotta.

– Laskelmien perusteella museon rakentaminen olisi tarvittava elvytystoimenpide, joiden merkitystä talouskasvun pohjana useat asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet. Jos valtio ja Helsingin kaupunki omistaisivat rakennuksen, heillä olisi myös tarvittaessa mahdollisuus pohtia rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailutilaston mukaan matkailun kokonaiskysyntä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja se muodostaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Matkailuala on lisäksi työvoimavaltainen ala, Selin muistuttaa, ja työllisten määrä on kysynnän vaihteluista huolimatta jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2014 matkailualan työllisten lukumäärä on noin 139 200 henkilöä, vuokratyövoima pois lukien.

– Vaikka matkailu on parhaimmillaan teollisuuteen verrattava toimiala, sitä ei edelleenkään mielletä sellaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomeen on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja matkailutulon kasvattaminen on tähän yksi vastaus, Selin sanoo.

SSO aloittaa 100 työpaikkaa koskevat yt-neuvottelut

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Ne voivat johtaa enimmillään sadan henkilötyövuoden vähenemiseen.

SSO toimii kahdeksassa kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueella.

Toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen sanoo, että yt-neuvottelut voivat johtaa myös kokonaisten kauppojen lakkauttamiseen.

Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen lokakuun loppuun mennessä, SSO kertoo.

Keskustelua aiheesta

Helsingissä kokeillaan pulpetitonta, oppikirjatonta ja koulutonta koulua

lehtiö

Opetus ja oppiminen mullistuvat Helsingin kaupungin kouluissa, Helsingin kaupungin opetusvirasto tiedottaa. Uusissa koulutiloissa ei ole erillisiä luokkahuoneita. Oppimiseen otetaan käyttöön koulun kaikki tilat, ja koko kaupunkia hyödynnetään oppimisessa.

Kaupungin peruskoulujen ja lukioiden opettajista on koottu asiantuntijaopettajaverkosto viemään muutosta eteenpäin yhdessä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Kuuteen tiimin on koottu yhteensä 39 opettajaa kehittämään ja jakamaan käytäntöjä.

Uudenlaisia tapoja oppia kehitetään myös 61 kokeilukoulun verkostossa. Yli 70 hankkeessa kokeillaan ilmiöpohjaista koulua, pulpetitonta koulua, oppikirjatonta koulua, ePortfoliokoulua sekä koulutonta koulua.

– Verkostojen kautta viedään systemaattisesti eteenpäin uudenlaista pedagogista ajattelua. Tavoitteena on taata jokaiselle helsinkiläiselle mahdollisimman hyvät tulevaisuuden taidot, sanoo opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen.

Yksi asiantuntijaopettajien tiimeistä kehittää ilmiöpohjaista opetusta. Kaikki helsinkiläiset peruskoululaiset opiskelevat tänä lukuvuonna kaksi ilmiötä.

– Uuden opetussuunnitelman myötä opiskeltavia kokonaisuuksia käsitellään useamman kuin yhden oppiaineen tunnilla, jolloin oppilaalle muodostuu selkeämpi kuva aihepiiristä, kertoo tiimissä mukana oleva teknisen työn lehtori Jesse Jarva Vuosaaren peruskoulusta.

Asiantuntijaopettajien tiimeissä kehitetään myös portfolio-oppimista, erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, teknologiakasvatusta ja algoritmista ajattelua sekä kielen, vuorovaikutuksen ja kriittisen ajattelun opetusta ja oppimista.

Helsingissä opetuksen muutosta vauhdittaa nelivuotinen opetuksen digitalisaatio-ohjelma, johon kaupunginhallitus myönsi kesäkuussa rahoitusta. Se tuo kouluihin nopeammat tietoliikenneverkot, uutta tietotekniikkaa ja uudenlaisia sähköisiä oppimisympäristöjä.

– Tietoteknologia on apuna muutoksessa. Tärkeintä on se, miten oppiminen ja opiskelu muuttuvat, ja miten asioita jatkossa tehdään, painottaa vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Helsingin opetusviraston perusopetuslinjalta.

Myös kodit ovat tärkeä yhteistyökumppani muutoksessa.

1

AVAINSANAT

Mielipiteet työterveyshuollon roolista jakaantuvat voimakkaasti

verkkoon työterveys

Työterveyslaitos julkaisi kolme skenaariota työterveyshuollon roolista uudessa sote-järjestelmässä viime toukokuussa. Skenaariot jakavat työterveyshuollon ammattilaisten mielipiteitä vahvasti, osoittaa nettikysely.

Osa työterveyshuollon edustajista kannattaa työterveyshuollon keskittämistä ennaltaehkäisevään toimintaan ja vain työhön liittyvien sairauksien hoitoon (45%).

Toisten mielestä työterveyshuollon tulisi huolehtia myös työssäkäyvien sairaanhoidosta kokonaan (35%). Osa taasen katsoo, että työterveyshuollon pitäisi pysyä ennallaan (19%).

Sote-uudistuksessa on linjattu, että työterveyshuollon rahoitus ja järjestämistapa pidetään toistaiseksi ennallaan. Työterveyshuolto ei kuuluisi laajan valinnanvapauden piiriin.

Mats Brommelsin työryhmä ehdotti 31.5.2016 kuitenkin työterveyshuollon sisällön kehittämistä. Työterveyshuollon korvausten painopiste tulisi siirtää ennaltaehkäisevään toimintaan.

Lisäksi työterveyshuollon sairaanhoidon korvausperusteita ehdotetaan kehitettävän niin, että sairaanhoitopalvelut tukisivat nykyistä paremmin työhön liittyvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä.

Työterveyslaitoksen nettikyselyyn vastasi 29.8.2016 mennessä 465 henkilöä, joista yli puolet (52 %) on työterveyshuollon ammattilaisia.

Muita vastaajaryhmiä ovat työntekijät (21 %), työnantajat (9 %), viranomaiset/asiantuntijat (8 %), työmarkkinajärjestöjen edustajat (2 %) ja muut (7 %). Kaikkien vastaajien keskuudessa eniten kannatusta sai skenaario, jonka mukaan työterveyshuolto erikoistuisi ehkäisevään toimintaan ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon.

Kyselyyn voi vastata edelleen.

Tutustu kyselyyn täällä