Poliisi tutkii raiskausepäilyä ruotsinlaivalla

Kuva: Timo Sparf
Vikingin ruotsinlaivalla epöillään raiskausta.

Lounais-Suomen poliisi tutkii raiskausepäilyä Viking Grace -laivalla. Poliisi on ottanut kiinni kaksi miestä tapauksen vuoksi.

Tutkinnanjohtaja, komisario Joni Saarimäki Lounais-Suomen poliisista kertoo, että ilmoitus epäillystä rikoksesta oli tullut laivan henkilökunnan kautta. Viking Grace oli lähtenyt matkaan Turusta kohti Tukholmaan torstai-iltana ja se palasi Turkuun perjantai-iltana.

Poliisi ei lauantaina kertonut tapauksesta tarkempia yksityiskohtia. Epäillyn rikoksen uhria oli jo iltapäivään mennessä päästy kuulemaan.

– Ihan normi esitutkinta. Selvitellään, mitä on tapahtunut, Saarimäki sanoi.
Raiskausepäilyistä kertoivat aiemmin Iltalehti ja Ilta-Sanomat.

 

 

AVAINSANAT

Pisa-tulokset paljastavat: Suomalaiset nuoret hyviä yhteistyössä, mutta tyttöjen ja poikien väliset erot maailman suurimmat – ”Koulu ei innosta poikia näyttämään parastaan”

Oppilaita Meilahden yläasteella.

Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa.

Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.

Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.

Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.
Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.

– Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

– Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.

Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa.

Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.

Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat taidot ovat huolen aihe.

Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

– Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.

Poikien alisuoriutumista yritetäänkin nyt selättää valtioneuvoston lokakuussa aloittamalla hankkeella, jonka on määrä päättyä maaliskuussa 2018.

Karjalaisen mukaan poikien suoriutuminen paljon tyttöjä heikommin johtuu siitä, että Pisa-tutkimuksen tehtävät ovat varsin lukupainotteisia.

– Tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin, Karjalainen kertoo.

– Yksi merkittävä selittäjä tyttöjen vahvalle suoriutumiselle on se, että tytöt harrastavat lukemista selvästi enemmän kuin pojat.

Vainikaisen mielestä lukutaito ei selitä sukupuolieroa kokonaisuudessaan, vaan taustalla on muitakin muuttujia.

– Jostain syystä suomalainen koulu ei innosta poikia näyttämään parastaan, hän pohtii.

Kielenopetukseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Arvioinnissa suomenkieliset koulut menestyivät yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa ruotsinkielisten koulujen oppilaita paremmin.

Suomenkieliset koulut saivat 535 pistettä ja ruotsinkieliset 517.

Taustalla tässä voi olla se, ettei ruotsi olekaan kaikkien ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien oppilaiden vahvin kotikieli, Vainikainen kertoo.

– Vuoden 2009 Pisa-tulosten analyysi paljasti, että kun tuloksista oli karsittu pois kaikki ne, jotka eivät käyttäneet ruotsia aktiivisesti kotioloissa, tulokset olivat hyvin lähellä suomenkielisten koulujen tuloksia, Vainikainen mainitsee.

Kielitaito vaikuttaa Vainikaisen mukaan vahvasti taustalla myös maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tuloksissa, joiden vuorovaikutustaidot olivat myös suomalaistaustaisia heikommat.

– Hyvin pitkälti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ero muihin selittyi sillä, että lukutaitoa vaativien tehtävien määrä oli suuri. Niissä ei puutteellisella kielitaidolla voi pärjätä.

– Kielenopetukseen pitääkin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Se on avainasia, Vainikainen sanoo.

Harva suomalainen uskoo omistavansa sähköauton jo 2 vuoden päästä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sähköauton omistamisen uskotaan yleistyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Fortumin kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes joka viides uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden päästä. Sähköauton omistamiseen kahden vuoden päästä uskoo neljä prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmasosaa vastanneista lataisi sähköautoa mieluiten kotona, esimerkiksi omassa autotallissa tai pihalla. Hieman yli puolet vastanneista valitsisi työsuhdeautoksi mieluummin sähköauton kuin polttoaineella kulkevan auton, jos molempien kustannukset olisivat yhtä suuret.

Yli kaksi kolmasosaa vastanneista on kokonaan tai osittain sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää sähköautoja, koska liikennepäästöt ovat liian suuret.

Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä loka-marraskuussa 2017. Kyselyn toteutti Kantar TNS.

AVAINSANAT

Ei näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi, toteaa oikeus

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi. Käräjäoikeus tuomitsi tänään kaksi miestä useiden vuosien vankeuteen tapon yrityksestä. Toinen miehistä puukotti uhria toisen ojentamalla veitsellä ja aiheutti hänelle vakavia vammoja.

Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Oikeuden mukaan miehet nimittelivät uhriaan neekeriksi, mutta uhri itse ei katsonut joutuneensa rikoksen kohteeksi etnisen alkuperänsä perusteella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nyt jo viides ehdokas uudeksi arkkipiispaksi

Kuva: Jari Soini

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen on arkkipiispan vaalin viides ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys.

Auvinen on syntynyt vuonna 1966. Auvinen vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt seurakuntapappina 1988–1994, ja ollut lähetystyössä Sambiassa 2007–2010. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä virkavapaudella Suomen teologisen instituutin pääsihteerin tehtävästä, jossa on ollut vuodesta 2013.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström (1963), teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957) ja Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ovat myös ehdolla arkkipiispan vaaliin.

Vaalin ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.