x

Poliisi tutkii raiskausepäilyä ruotsinlaivalla

Kuva: Timo Sparf
Vikingin ruotsinlaivalla epöillään raiskausta.

Lounais-Suomen poliisi tutkii raiskausepäilyä Viking Grace -laivalla. Poliisi on ottanut kiinni kaksi miestä tapauksen vuoksi.

Tutkinnanjohtaja, komisario Joni Saarimäki Lounais-Suomen poliisista kertoo, että ilmoitus epäillystä rikoksesta oli tullut laivan henkilökunnan kautta. Viking Grace oli lähtenyt matkaan Turusta kohti Tukholmaan torstai-iltana ja se palasi Turkuun perjantai-iltana.

Poliisi ei lauantaina kertonut tapauksesta tarkempia yksityiskohtia. Epäillyn rikoksen uhria oli jo iltapäivään mennessä päästy kuulemaan.

– Ihan normi esitutkinta. Selvitellään, mitä on tapahtunut, Saarimäki sanoi.
Raiskausepäilyistä kertoivat aiemmin Iltalehti ja Ilta-Sanomat.

 

 

AVAINSANAT

WWF: Earth Hour oli muistutus

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Alexander Utkin
Earth Houria vietettiin muun muassa Moskovassa.

Maailman suurinta ilmastotapahtumaa, WWF:n Earth Houria, vietettiin eilen jo yhdettätoista kertaa.

Yksityiset ihmiset, yhteisöt, yritykset ja monet tunnetut maamerkit ympäri maailmaa näyttivät valomerkin ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot tunniksi.

Suomessa tapahtumaa juhlittiin erityisesti ravintoloissa ilmastoystävällisen ruoan äärellä. Mukana oli yli 120 ravintolaa ja kahvilaa ympäri Suomen.

WWF:n Earth Houriin osallistui ennätykselliset 187 maata ja maantieteellistä aluetta, WWF tiedottaa. Valomerkin ilmaston puolesta näytti yli 3 000 maamerkkiä, kuten Sydneyn oopperatalo, Eiffel-torni ja Empire State Building.

WWF:n Earth Hourin avulla on vuosien saatossa edistetty uusiutuvaa energiaa, autettu ilmastonmuutokselle herkillä alueilla asuvia sopeutumaan muuttuviin oloihin ja kannustettu ihmisiä ilmastotekoihin omassa arjessaan.

Valtiot, kaupungit, yritykset ja yksityiset ihmiset ovat tehneet kymmenen vuoden aikana merkittäviä ilmastotekoja, mutta kampanja muistutti, ettei ilmastonmuutoksen torjunnan tarve ole kuitenkaan kadonnut.

– Maailman ilmatieteen järjestö julkaisi vastikään pysäyttäviä lukuja ilmastonmuutoksen tilasta: maapallo on jo lämmennyt 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Pariisin ilmastosopimuksessa sovimme pysyvämme 1,5 asteen rajoissa. Kiire ilmastonmuutoksen torjunnassa on ilmeinen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Earth Houriin osallistui Suomessa lukuisia maamerkkejä, kuten Oopperatalo, Kansallisteatteri ja Pasilan linkkitorni Helsingissä, Merikeskus Vellamo Kotkassa ja Puijon Torni Kuopiossa.

Tapahtumaan ilmoittautui nelisenkymmentä kaupunkia ja kuntaa, noin 70 koulua ja oppilaitosta sekä yli 200 yritystä ja yhteisöä.

Keskustelua aiheesta

Professori teki Sipilälle kiusallisen tunnustuksen – ”Emme enää häpeä, kuten nuorina teimme”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Pääministeri Juha Sipilä.

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä sanoo blogissaan tekevänsä pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) kiusallisen tunnustuksen.

– Itkin aamulenkillä. Kerron myöhemmin miksi. Me vanhat miehet liikutumme helposti, emme enää häpeä sitä, kuten nuorina teimme.

Uusikylä jatkaa lukeneensa netistä, että hallitus jatkaa norminpurkutalkoitaan tulevassa puoliväliriihessä. Tämän jälkeen ryöppyää kritiikkiä monia hallituksen toimia kohtaan.

– Pääministeri Sipilä! Perustelitte äskettäin takinkääntöänne näin: Ryhmä päätti, että vahva olut ja limuviina vapautetaan kaikkien suomalaisten nautittavaksi. Se tapahtuu vastoin alkoholihaittojen parhaiden asiantuntijoiden neuvoja. Seuraukset nähdään tulevaisuudessa: alkoholisairauksia, juoppoutta, mielenterveysongelmia ja lasten hätää. Jokainen ajatteleva ihminen kyllä tajuaa miksi, ja kenen hyväksi, takkinne kääntyi.

– Ei saa sanoa ääneen, että Suomessa tehdään eriarvostavaa, uusliberalistista politiikkaa, yksityistetään ja yhtiöitetään. Jos kaltaiseni isänmaallinen, kirkossa käyvä suomalainen tämän sanoo, hänet leimataan kateelliseksi puolikommunistiksi.

”Lasten tuska liikuttaa minua aina.”

Uusikylä palaa itkuunsa, jonka syyksi hän kertoo vierailun suuressa koulussa, ”jossa oli ns. ongelmalapsia”.

– Opettajien tinkimätön työmoraali teki minuun vaikutuksen. Oppilaista pidettiin huolta tiukan rakastavalla otteella. Opettajat kertoivat, että moni oppilas toivoo, että koulua olisi iltaan asti, tai että kesälomaa ei olisi lainkaan. Kotona on ahdistavaa ja pelottavaa. Koulu ja opettaja antavat turvaa. Lasten tuska liikuttaa minua aina.

– Suomi on varakas maa. Koulujen talouden kurjistamista ei voi puolustella millään tekosyyllä eikä muita syyttelemällä, Uusikylä sanoo.

Uusikylän kirjoituksesta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Keskustelua aiheesta

Poliisin reagoitava nopeasti valeuutisiin – ”Pystymme puuttumaan vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisilla on valeuutisten torjumiseen ympärivuorokautinen valmius seitsemänä päivänä viikossa, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisin valmiusryhmään kuuluu noin 30 henkilöä, jotka on sijoitettu poliisilaitoksiin ympäri maata sekä keskusrikospoliisiin ja poliisiammattikorkeakouluun.

Uutta yksikköä valeuutisten torjuntaan ei ole perustettu, vaan valeuutisointiin puuttuminen on otettu osaksi jo olemassa olevaa kriisiviestinnän valmiusryhmän työtä. Ryhmä tukee erityisesti vaativissa tilanteissa muuta poliisitoimintaa.

Poliisin on oiottava ripeästi julkisuudessa liikkuvat väärät tiedot, Kolehmainen korostaa STT:n haastattelussa. Hänen mukaansa nopeuden merkitys on vain korostunut entisestään. Poliisiylijohtaja nostaa esiin Imatran joulukuisen ampumisen, kun mies ampui kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja kaksi paikallista toimittajaa ravintolan edustalla.

– Tapahtuman jälkeen oli parissa tunnissa netissä väärä väite, että suomalainen 23-vuotias kapteeni olisi surmannut kolme venäläistä naista. Tämä tuo viranomaistoimintaan hirvittävän paineen, joka selviää mielestäni vain sillä, että viranomaiset oikaisevat asian heti oikeilla tiedoilla.

Poliisiylijohtaja myöntää, että käytännössä poliisi pystyy tarttumaan valeuutisoinnissa vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin.

– Pystymme puuttumaan vain jäävuoren huippuihin eli kaikkein räikeimpiin tapauksiin. Tietysti yhteiskunnallisesti merkittävät valeuutiset pystymme heti ampumaan alas, se olisi se minimitaso.
Valeuutisten torjuntatyö ei muuta yksittäisistä rikosjutuista tiedottamista, sillä esitutkintalain mukaan niistä tiedottaminen kuuluu aina tutkinnanjohtajalle.

Kyberosaamisessa puutteita.

Verkossa tapahtuviin ja verkkoa hyväksikäyttäviin rikoksiin on keskityttävä nyt. Poliisi tekee kyberrikostorjunnassa kansainvälistä yhteistyötä ja pitää tärkeänä, että kybersuorituskyvystä pidetään kiinni.

– Jos tässä taistelussa annetaan periksi, niin kuilun kurominen umpeen myöhemmin tulee kalliiksi.
Poliisilla on kyberosaamista Kolehmaisen mukaan, mutta ei siltikään tarpeeksi kybermaailman vauhdissa pysymiseen.

Hän sanoo, että osaamisen vahvistaminen vaatii poliisin oman koulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

– Meidän on koko ajan ostettava se sen hetkinen tietämys, joka sitten muuttuu nopeasti.

Nettikiusaaminen iskee myös poliisiin.

Viime syksynä Kolehmainen nosti julkisuudessa esiin vihapuheeseen puuttumisen. Siihenkään poliisilla ei ole omaa erillistä yksikköä.

– Nettipoliisitoimintaa on vahvistettu. Vihapuheen torjumiseen perustettiin oma ryhmä, jossa poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa yhdistyy muuhun poliisityöhön, Kolehmainen kertoo.

Vihapuhe ja nettikiusaaminen ovat kohdistuneet myös yksittäisiin poliiseihin. Kolehmainen näkee ilmiössä informaatiovaikuttamisen piirteitä ja kertoo, että hälytystehtävissä olleista poliiseista on muun muassa kuvattu videoita, joita on levitelty ympäri sosiaalista mediaa.

Aiemmin vastaava ylimääräinen paine liittyi Kolehmaisen mukaan yleensä järjestäytyneen rikollisuuden parissa toimivien poliisien työhön, nykyään sitä kohtaavat yhä useammat poliisit.

– Yksittäistä virkamiestä ei saa jättää yksin. Siinähän tulee valtava paine, kun puhutaan nimillä ja sanotaan, että tiedän, missä perheesi asuu.

Poliisin voimavarojen kutistuminen huolettaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen toistaa omien sanojensa mukaan vanhan mantransa: Turvallisuustilanne on säilynyt Suomessa kohtuullisen hyvänä, vaikka turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi.

Kolehmaisen kuva tulevaisuudesta on kuitenkin synkkä. Häntä huolettaa poliisin voimavarojen kutistuminen ja se, pystyykö poliisi vastaisuudessa hoitamaan tehtävänsä yhteiskuntarauhan säilyttäjänä.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin muutokseen Kolehmainen suhtautuu vakavasti. Hän pohtii, että pettymys poliittiseen koneistoon voi johtaa väkivaltaan.

Terrorismin uhasta kysyttäessä poliisiylijohtaja vastaa, että sitä ei voi sulkea pois.

– Emme voi tuudittautua siihen, että Suomessa ei koskaan tulisi mitään sellaista tapahtumaan. Pidän kuitenkin yksinäisen suden tekemää väkivallantekoa todennäköisempänä kuin sitä, että täällä iskisi kansainvälinen terroristiryhmä.

STT–HETA HASSINEN

Keskustelua aiheesta

Vain 6 300 sai siedätyshoitoa viime vuonna

Kuva: Getty Images

Allergiseen nuhaan käytettävä siedätyshoito on yleistynyt Suomessa verkkaisesti. Arviolta jopa noin neljännes väestöstä kärsii esimerkiksi siitepölyn aiheuttamasta allergisesta nuhasta.

Silti vain 6 300 oli viime vuonna siedätyshoidossa, kerrotaan Kansallisesta allergiaohjelmasta.

Neljä vuotta sitten siedätyshoitoa sai noin 5 000 suomalaista. Eniten hoidetaan heinä- ja koivuallergioita.

Kansallisen allergiaohjelman projektivastaava Erja Tommila uskoo, että siedätyshoidon yleistymistä hidastavat monet eri tekijät.

– Terveydenhuollossa lähdetään siitä, että allergisessa nuhassa kokeillaan ensin erilaiset lääkevaihtoehdot, missä kuluu helposti vuosia.

Hän arvelee, että siedätyshoitojen järjestäminen nähdään hankalana. Pistoshoito myös sitoo henkilökunnan työaikaa aika lailla.

Toisaalta potilaat eivät välttämättä pidä sairautensa hoitamista riittävän tärkeänä.

– Ihmiset tottuvat oireisiinsa, Tommila sanoo.

Hoidon yleisyys vaihtelee maantieteellisesti suuresti. Länsi-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa siedätyshoito on paljon yleisempää kuin Itä-Suomessa. Syytä eroihin ei Tommilan mukaan tiedetä.

Muissa Pohjoismaissa siedätyshoito on yleisempää kuin Suomessa.

Oireet helpottavat usein pysyvästi.

Siedätyshoito ei vie oireita loppuelämäksi pois, mutta oireet usein helpottavat pysyvästi. Sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Timo Helinin mukaan joillakin siitepölyallergiasta kärsivillä hoidon teho kestää vain pari vuotta, toisilla pidempään.

– Aika harvoin kuitenkaan joudutaan uusimaan hoitoa, vaikka allergiaoireet uusivat, sillä ne tulevat lievempinä. Lääketarve siitepölyaikana vähenee selkeästi, sanoo sekä Hyksin Iho- ja allergiasairaalassa että Mehiläisessä työskentelevä Helin.

Pistoshoito on Suomessa yleisin hoitomuoto, ja se kestää kolme vuotta. Ensimmäisen 7–15 viikon ajan pistoksia annetaan viikon kahden välein, jonka jälkeen pistosväli on 4–6 viikkoa.

Esimerkiksi tyypillisimmän allergian eli koivuallergian hoidossa julkisella puolella potilaalle jää Helinin arvion mukaan maksettavaksi noin 200–300 euroa. Mehiläisessä vastaava siedätyshoito maksaa kolmessa vuodessa 2600–2800 euroa.

Toistaiseksi suun kautta annettava siedätyshoito on harvinaisempaa kuin pistoshoito. Kokonaishinta kolmen vuoden hoidosta esimerkiksi heinänuhaan on sekä yksityisellä että julkisella puolella Kela-korvausten jälkeen 1800–2000 euroa.

Keskustelua aiheesta

Suomessa on nyt kesäaika

Suomessa on siirrytty viime yönä kesäaikaan. Kelloja käännettiin aamuyöllä kello kolme tunnilla eteenpäin.

Sama muutos on tehty myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Tänään hukattu tunti saadaan takaisin lokakuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin kelloja siirretään tunti taaksepäin.

Keskustelua aiheesta