Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Pääkirjoitukset

Poliisien määrä on viimeisellä rajalla

Sipilän hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Selonteossa todetaan aivan oikein, että kansalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt. Tästä on syytä olla huolissaan, vaikka yleisellä tasolla turvallisuustilanteemme on edelleen hyvällä tasolla.

Sisäisen turvallisuuden kohdalla on muistettava, että siihen vaikuttaa yhteiskuntapolitiikka kokonaisuudessaan. Turvallisuusuhat vähenevät yhteiskunnassa, jossa ketään ei jätetä. Palkkaerojen kasvu, lisääntyvä eriarvoisuus ja syrjäytyneisyys sekä peruspalvelujen leikkaukset lisäävät myös turvallisuusuhkia. Tästä näkökulmasta Sipilän hallituksen politiikka ei ansaitse kiitosta.

Selonteon mukaan turvallisuusympäristön uusia uhkatekijöitä ovat muiden muassa laajamittainen laiton maahantulo, ja hybridi- ja kyberuhat. Tilanteen haastavuutta lisää se, että vanhat uhat eivät ole hävinneet mihinkään.

Vaikka sisäisestä turvallisuudesta vastaavat monet tahot, poliisitoimi on niistä merkittävin. Selonteossa hallitus asetti tavoitteeksi, että poliisien määrä vakiinnutetaan 7 000 poliisin tasolle. Hallituksen kehyslinjausten määrärahoilla poliisien määrä laskisi kuitenkin vuoteen 2020 mennessä jopa 6 500 poliisiin. Tämä ei ole kestävä tie. Jossain kohtaa ollaan viimeisellä rajalla, jonka jälkeen poliisilta ei voida enää vaatia sellaisia tuloksia, joihin kansalaiset ovat tottuneet. Oppositiossa olevat sosialidemokraatit määrittelivät tuon ”viimeisen rajan” olevan 7 200 poliisia. Määrä on hyvin lähellä nykyistä.

Nykyisessäkin tilanteessa poliisi joutuu priorisoimaan voimakkaasti tehtäviään. Pyrkimyksenä on, että kaikissa tilanteissa kansalaisten henkeä ja terveyttä uhkaavat tilanteet ja rikokset selvitetään. Tämä onkin oikea linjaus. Mutta vääjäämättä nytkin jotkut asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi rikoksia ennalta ehkäisevään työhön jää entistä vähemmän voimavaroja. Poliisi joutuu tarpeen vaatiessa myös siirtämään resurssejaan tilanteen mukaan. Esimerkiksi viime vuoden pakolaistulvan aikana poliiseja tarvittiin hoitamaan turvapaikanhakijoiden asioita, jolloin muiden tehtävien hoito jäi vähemmälle.

Poliisien määrän ohella on luonnollisesti kiinnitettävä huomiota poliisityön laatuun. Uudet uhat edellyttävät myös erikoisosaamista. Tässä mielessä on erittäin positiivista, että haasteellinen ja korkeatasoista ammattitaitoa vaativa poliisityö kiinnostaa nuoria. Poliisiammattikorkeakouluun haki viime vuonna lähes 3 000 nuorta, lähes kymmenkertainen määrä sisäänotettaviin verrattuna.

JK. Maanantaina alkavassa Yhdysvaltojen republikaanien puoluekonventissa liikemies Donald Trumpista leivotaan presidenttiehdokas. Kiinnostavaa ei ole itse valinta vaan prosessi. Kuinka paljon se hajottaa puoluetta?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE