Poliisin valmiusryhmään kuuluu noin 30 henkilöä, jotka on sijoitettu poliisilaitoksiin ympäri maata sekä keskusrikospoliisiin ja poliisiammattikorkeakouluun.

Uutta yksikköä valeuutisten torjuntaan ei ole perustettu, vaan valeuutisointiin puuttuminen on otettu osaksi jo olemassa olevaa kriisiviestinnän valmiusryhmän työtä. Ryhmä tukee erityisesti vaativissa tilanteissa muuta poliisitoimintaa.

Poliisin on oiottava ripeästi julkisuudessa liikkuvat väärät tiedot, Kolehmainen korostaa STT:n haastattelussa. Hänen mukaansa nopeuden merkitys on vain korostunut entisestään. Poliisiylijohtaja nostaa esiin Imatran joulukuisen ampumisen, kun mies ampui kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja kaksi paikallista toimittajaa ravintolan edustalla.

Poliisiylijohtaja myöntää, että käytännössä poliisi pystyy tarttumaan valeuutisoinnissa vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin.

– Pystymme puuttumaan vain jäävuoren huippuihin eli kaikkein räikeimpiin tapauksiin. Tietysti yhteiskunnallisesti merkittävät valeuutiset pystymme heti ampumaan alas, se olisi se minimitaso.
Valeuutisten torjuntatyö ei muuta yksittäisistä rikosjutuista tiedottamista, sillä esitutkintalain mukaan niistä tiedottaminen kuuluu aina tutkinnanjohtajalle.

Verkossa tapahtuviin ja verkkoa hyväksikäyttäviin rikoksiin on keskityttävä nyt. Poliisi tekee kyberrikostorjunnassa kansainvälistä yhteistyötä ja pitää tärkeänä, että kybersuorituskyvystä pidetään kiinni.

– Jos tässä taistelussa annetaan periksi, niin kuilun kurominen umpeen myöhemmin tulee kalliiksi.
Poliisilla on kyberosaamista Kolehmaisen mukaan, mutta ei siltikään tarpeeksi kybermaailman vauhdissa pysymiseen.

Hän sanoo, että osaamisen vahvistaminen vaatii poliisin oman koulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

– Meidän on koko ajan ostettava se sen hetkinen tietämys, joka sitten muuttuu nopeasti.

Viime syksynä Kolehmainen nosti julkisuudessa esiin vihapuheeseen puuttumisen. Siihenkään poliisilla ei ole omaa erillistä yksikköä.

– Nettipoliisitoimintaa on vahvistettu. Vihapuheen torjumiseen perustettiin oma ryhmä, jossa poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa yhdistyy muuhun poliisityöhön, Kolehmainen kertoo.

Vihapuhe ja nettikiusaaminen ovat kohdistuneet myös yksittäisiin poliiseihin. Kolehmainen näkee ilmiössä informaatiovaikuttamisen piirteitä ja kertoo, että hälytystehtävissä olleista poliiseista on muun muassa kuvattu videoita, joita on levitelty ympäri sosiaalista mediaa.

Aiemmin vastaava ylimääräinen paine liittyi Kolehmaisen mukaan yleensä järjestäytyneen rikollisuuden parissa toimivien poliisien työhön, nykyään sitä kohtaavat yhä useammat poliisit.

– Yksittäistä virkamiestä ei saa jättää yksin. Siinähän tulee valtava paine, kun puhutaan nimillä ja sanotaan, että tiedän, missä perheesi asuu.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen toistaa omien sanojensa mukaan vanhan mantransa: Turvallisuustilanne on säilynyt Suomessa kohtuullisen hyvänä, vaikka turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi.

Kolehmaisen kuva tulevaisuudesta on kuitenkin synkkä. Häntä huolettaa poliisin voimavarojen kutistuminen ja se, pystyykö poliisi vastaisuudessa hoitamaan tehtävänsä yhteiskuntarauhan säilyttäjänä.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin muutokseen Kolehmainen suhtautuu vakavasti. Hän pohtii, että pettymys poliittiseen koneistoon voi johtaa väkivaltaan.

Terrorismin uhasta kysyttäessä poliisiylijohtaja vastaa, että sitä ei voi sulkea pois.

– Emme voi tuudittautua siihen, että Suomessa ei koskaan tulisi mitään sellaista tapahtumaan. Pidän kuitenkin yksinäisen suden tekemää väkivallantekoa todennäköisempänä kuin sitä, että täällä iskisi kansainvälinen terroristiryhmä.

STT–HETA HASSINEN