Kotimaa

Poliisin voimankäyttö on kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa

Lehtikuva/Jussi Nukari
Rautatieaseman lippuhalli tyhjennPoliiseja Helsingin päärautatieaseman sisällä 6. syyskuuta 2017.ettiin ihmisistä varotoimena, koska aseman kellaritiloissa syttyi palo
Lehtikuva/Jussi Nukari
Rautatieaseman lippuhalli tyhjennPoliiseja Helsingin päärautatieaseman sisällä 6. syyskuuta 2017.ettiin ihmisistä varotoimena, koska aseman kellaritiloissa syttyi palo
Lehtikuva/Jussi Nukari
Rautatieaseman lippuhalli tyhjennPoliiseja Helsingin päärautatieaseman sisällä 6. syyskuuta 2017.ettiin ihmisistä varotoimena, koska aseman kellaritiloissa syttyi palo

Poliisiin kohdistunut väkivalta ja myös poliisin voimankäyttötilanteiden määrä on kasvanut viime vuosina tasaista tahtia. Vuoteen 1999 verrattuna poliisiin kohdistuneet väkivallanteot ja toisaalta poliisin voimakeinojen käyttö kaksinkertaistui viime vuoteen mennessä, kerrotaan Poliisiammattikorkeakoulusta.

Viime vuoden alusta poliisit ovat alkaneet antaa tehtävistään voimankäyttöselvityksiä, joita tehtiin vuonna 2016 yli tuhat. Selvitykset mahdollistavat ensimmäistä kertaa luotettavien tilastojen tekemisen poliisin voimankäytöstä.

– Poliisin kohtaama väkivalta on monimuotoistunut. Jos ennen oli lyöntiä ja painia, nyt saatetaan vahingoittamistarkoituksessa ansoittaa ja on erilaisia piilovälineitä, poliisin voimankäyttöä ja sen kehitystä tutkinut komisario Henri Rikander Polamkista kertoo.
Hänen mukaansa poliisin voimankäyttö lisääntyy samaa tahtia kuin poliisiin kohdistuva väkivalta.

Voimakeinot on mitoitettava oikein

Voimankäytöllä tarkoitetaan fyysisen voiman käyttöä vastarinnan murtamiseksi.
Tilanteessa toimiva poliisi päättää lain ja ohjeistusten mukaisesti, alkaako poliisi painia, käyttääkö etälamautinta, paprikakaasua vai patukkaa.

Tällä viikolla huomiota ovat saaneet esimerkiksi poliisin paprikasumutteen käyttö Jyväskylässä vastaanottokeskuksen mielenosoituksessa ja syyteharkintaan siirtynyt poliisin aseenkäyttö Nelostiellä viime syksynä.

Poliisin tulee aina ensisijaisesti toimia neuvoin, kehotuksin ja käskyin.

– Voimankäyttö saa oikeutuksensa siitä, että taustalla oleva virkatehtävä on laillinen. Voimakeinot ovat viimeinen mahdollinen keino ja ne on mitoitettava siten, että käytetään lievintä tehokasta keinoa laillisen päämäärän saavuttamiseksi, Rikander kertoo.
Rikander muistuttaa, että poliisi varoittaa aina ensin, jolloin kohdehenkilöllä on toisin toimimisen mahdollisuus.

– Vastuu siirtyy tietyllä tapaa kuulijalle.
Poliisin voimankäytön oikeellisuuden tutkii viime kädessä syyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan suurimmassa osassa tapauksista, poliisin voimankäyttö on ollut oikeutettua.

Olli-Pekka Paajanen, STT

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat