Politiikka

Poliitikko: Tässä on Kuu, tavoittele sitä! – Suomi tarvitsee oikean avaruushallinnon

Juhani Aro
Kuvassa on nk.Superkuu 31.7. 2015 kello 23.25.
Juhani Aro
Kuvassa on nk.Superkuu 31.7. 2015 kello 23.25.
Juhani Aro
Kuvassa on nk.Superkuu 31.7. 2015 kello 23.25.

Suomalaisten politiikkojenkin olisi nyt aika tavoitella kuuta taivaalta ja kurkottaa avaruuteen. Liikenneministeriön tuoreessa selvityksessä kuvataan avaruushallinnon organisointia verrokkimaissa, muun muassa Ruotsissa ja Norjassa, joissa se on keskitetty.

Suomessa nykyinen avaruushallinto on hajautettu: tehtäviä hoitavat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos.

– Avaruushallinnon uusi tuleminen ja sen mahdollisuudet ovat nyt edessä. Muun muassa eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän Galileon ensimmäisiä palveluja on jo käytössä. Jo vuonna 2020 sen pitäisi toimia täysmääräisenä, ja tämä avaa uusia sovellusmarkkinoita. Lisäksi viime aikoina Suomessa on virinnyt aktiivista piensatelliittitoimintaa, jossa nähdään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä on nyt herättänyt meidät pohtimaan, voitaisiinko hallintoakin tehostaa, perustelee liikenneneuvos Seija Miettinen.

Selvityksen vastaus on yksiselitteinen: tehokkaana pidetään keskitettyä avaruushallintoa, yhden luukun periaatteella.

Ruotsi paljon edellä

Ruotsissa avaruushallinto organisoitiin jo 1970-luvulla Rymdstyrelsenille (Avaruushallinto): Miettisen mukaan Ruotsi on vertailukohtana erilainen, koska siellä avaruusbisnes on ollut ja on yhä paljon Suomea laajempaa.

– Siellä on meihin verrattuna laajasti avaruusteollisuutta ja omia satelliitteja, ja sieltä myös laukaistaan satelliitteja. Mekin toivoisimme, että voisimme nyt tukea uusia avaruusinnovaatioita, ja edistää sillä tavalla suomalaisen avaruusteollisuuden käyntiinlähtöä, Miettinen perustelee.

Miettisen mukaan keskittämisen suurimmat edut olisivatkin juuri tässä: Suomella olisi yhdessä sovittuja avaruusalan kärkihankkeita ja asioihin voitaisiin vaikuttaa paremmin kansainvälisissä järjestöissä.

– Hajautetussa mallissa asiat eivät ehkä tule niin selkeästi esille, kun eri viranomaiset ovat eri järjestöissä vaikuttamassa. Meilläkin tulisi olla yhtenäinen näkemys Suomen avaruusalan kehittämisestä ja tavoitteista, Miettinen toivoo.

”Vaarana jalkoihin jäänti”

Avaruustekniikan tuntija, Aalto-yliopiston professori Jaan Praks kannattaa luonnollisesti keskittämistä.

– Se on välttämätöntä, muuten jäämme kehityksen jalkoihin, Praks napauttaa.

– Keskittämällä saamme koko aihealueelle selkeän omistajan, joka ymmärtää päämäärän ja näkee ne osa-alueet, jotka toimivat yhdessä isomman päämärän tavoittelussa. Tällä hetkellä esimerkiksi koulutuksen puolella ei ole panostettu avaruusjuttuihin riittävästi, Praks perustelee.

Liikenneministeriö järjesti selvityksestä kuulemistilaisuuden keskiviikkona. Sen perusteella tehdään vielä selvitys, joka toimitetaan hallitukselle. Tämän jälkeen jatkosta päättävät poliitikot.

Hannu Aaltonen, STT

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat