reijo_frank

Poliitikkolegenda Miina Sillanpää oli myös historiallinen ay-pomo — ”Silloin vastassa oli kivikatto”

Kuva: Ulla Rohunen

Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella järjestetään perjantaina seminaari Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Seminaari ammentaa Sillanpään historiasta, mutta katsoo tätä päivää tuoden näkökulmia naisten asemaan ja sen kehittämiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Puhujina ovat muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajina toimivia naisia Pamin Ann Selinistä Superin Silja Paavolaan.

– Ajatus on katsoa naisten tilannetta ay-johtajina Suomessa tänään ja pohtia, miksei liittojen saati keskusjärjestöjen puheenjohtajina ole naisia juuri näkynyt. Kun rakenteelliset syyt ja esteet tunnistetaan, voidaan esteitä ryhtyä raivaamaan, Miina Sillanpään seuran hallituksen jäsen Rauli Warto pohjustaa.

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa on esillä näyttely Miina Sillanpäästä. Kuva Ulla Rohunen.

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa on esillä näyttely Miina Sillanpäästä. Kuva Ulla Rohunen.

Sillanpää on ollut tärkeä edelläkävijä naisille ay-liikkeessä. Hän oli ensimmäinen naispuolinen ammattiliittojohtaja Suomessa luotsatessaan Palvelijataryhdistystä vuosina 1901–1952. Silloin ei puhuttu lasikatoista.

– Silloin vastassa oli kivikatto. Sillanpään puheenjohtajuus oli täysin poikkeuksellista, mutta hän oli omassa ajassaan ja työssään muutoinkin täysin poikkeuksellinen. Hän näki, että ilman yhdistymistä ja edunvalvontaa ei saada mitään aikaiseksi, Warto kertaa.

Seminaarin aluksi esitetään lyhytdokumentti Miina Sillanpäästä. Se on katseltavissa myös Miina Sillanpään seuran verkkosivuilta.

Naiset ammattiyhdistysjohtajina -seminaari 30.9. Työväenmuseo Werstas kello 12-15. Seminaari on kaikille avoin. Ilmoittautumisia toivotaan tarjoilun takia osoitteeseen seminaari@tyovaenmuseo.fi. Werstaan Komuutti-galleriassa on nähtävillä näyttely Miina Sillanpäästä 30.10. saakka. Lisää tietoa Miina Sillanpään juhlavuoden tapahtumista löytyy täältä.

Tampereen tekeillä olevasta pormestariohjelmasta muiden puolueen palaute ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Lyly saa ensi viikolla valtuustoryhmien vastaukset koskien pormestariohjelmaa.

Tampereen kaupungin uuden ja vanhan valtuuston strategiaseminaarissa Vapun jälkeen eli 2. toukokuuta 2017  SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly esittelee 11 kohdan pormestariohjelman peruslinjaukset.

Tämän jälkeen linjauksista tiedotetaan julkisuuteen näillä näkymin valtuustossa tapahtuneen esittelyn tai koko strategiaseminaarin jälkeen. Tiedotus saatetaan hoitaa tiedotteella eikä varsinaisessa tiedotustilaisuudessa.

Pormestarin linjaukset ovat syntyneet ryhmien tapaamisten pohjalta. Näihin linjauksiin pyydetään kaikilta valtuustoryhmiltä vastaukset keskiviikon 3. toukokuuta aikana.

Valtuustoryhmät, jotka hyväksyvät esitetyt päälinjaukset, jatkavat neuvotteluja pormestariohjelmasta kolmessa valmistelutyöryhmässä. Ensimmäinen luonnos ohjelmasta on tarkoitus saada tehdyksi 15. toukokuuta 2017 mennessä.

Kaupunginvaltuuston työskentelyynkin suunnitellaan muutoksia. Yksi merkittävimmstä linee ajatus, että valtuustoryhmien puheenjohtajien ja apulaispormestarien tehtävät erotettaisiin toisistaan.

Näin saataisiin nykyistä enemmän aikaa niin valtuustoryhmien johtamiseen kuin apulaispormestarienkin työhön.

Keskustelua aiheesta

Aleksovski demarien valtuustoryhmän puheenjohtajaksi

Johanna Loukaskorpi (vas), Atanas Aleksovski ja Kirsi Kaivonen johtavat demarien uutta valtuustoryhmää Tampereella.

Tampereen sosialidemokraattinen  valtuustoryhmä järjestäytyi tiistai-iltana ja valitsi uuden johdon valtuustoryhmälle.

Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Atanas Aleksovski ja 1. varapuheenjohtajaksi Johanna Loukaskorpi sekä 2. varapuheenjohtajaksi Kirsi Kaivonen. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.

Aleksovski on tällä hetkellä myös Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

Kautensa loppusuoralla olevassa valtuustossa demarien valtuustoryhmää on johtanut Pekka Salmi. Hän on työskennellyt myös apulaispormestarina.

Neuvottelut Tampereen kaupunginvaltuuston valtakoalition rakentamiseksi ovat parhaillaan menossa. Niitä vetää valtuuston suurimmaksi puolueeksi nousseen SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly.

Uusi valtuusto aloittaa työnsä kesäkuussa.

Keskustelua aiheesta

Jenni Jokinen ehdolle kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi

Jenni Jokinen on vahvoilla Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Sastamalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto valitsi yksimielisesti 34-vuotiaan hallintotieteiden kandidaatti Jenni Jokisen (sd) ehdokkaakseen Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on sovittu sosialidemokraateille. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tekninen vaaliliitto on valtuuston suurin ryhmittymä, joten vaaliliiton suurimpana ryhmänä sosialidemokraatit saavat puheenjohtajuuden.

Sosialidemokraatit olivat Sastamalassa suurin vaalivoittaja 6,4 prosentin kannatuksen kasvulla. Ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) 1287 äänellä. Jokinen ylsi 238 äänellään demarien kolmanneksi.

Jenni Jokinen on nykyisen kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja ja toiminut kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varajäsenenä yhden kauden ja sen jälkeen vuodesta 2008 kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Keskustelua aiheesta

Kukitettu Viitanen tarjosi kahvit jo ennen vaaleja

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous aloitettiin maanantaina 24. huhtikuuta kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Pia Viitasen kukituksella. Syy kukkakimppuun oli se, että Viitanen oli päässyt ”miehen” ikään. Täyttänyt 50 vuotta.

Viitanen oli jo aikaisemmin viettänyt synttäreitään muun muassa tarjoamalla kaikelle kansalle kahvit niin Tammelan torilla kuin Hervannassakin.

Tampereen nykyinen valtuusto teki maanantaina viimeisiä päätöksiään. Valtuuston kokous kului pääasiassa siihen, että se käsitteli sopimuksia, jotka koskivat Tampereen seudun kuntien yhteisiä toimintoja.

Hyväsytyt sopimukset koskevat toimielimiä, jotka hoitavat joukkoliikennettä, ammatillista koulutusta ja jätehuoltoa. Valtuusto sai toimintansa loppumetreillä myös vastauksia valtuutettujen tekemiin aloitteisiin.

Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja uudistusten mukainen virkamiesorganisaatio on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Uudet poliittiset toimielimet starttaavat 1. kesäkuuta.

Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä.

Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain vastuukuntana.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimukset. Voimaan tultakseen sopumusten on saatava myös niissä mukana olevien muiden kuntien valtuustojen hyväksyntä.

Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa

Tampereen kaupunginvaltuusto aloittaa uudessa kokoonpanossaan 1. kesäkuuta 2017. Ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 12. kesäkuuta, jolloin valtuusto valitsee keskuudestaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, pormestarin, kolme apulaispormestaria sekä kaupunginhallituksen jäsenet.

Samassa kokouksessa valitaan myös lautakuntien jäsenet lukuun ottamatta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa, jonka jäsenet valitaan 19. kesäkuuta. Lisäksi valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan jäsenet.

Kesäkuun 19. päivänä valtuusto valitsee kokouksessaan myös kaupungin liikelaitosten, Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokunnat, käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimituksen uskotut miehet sekä edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon.

Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa kolmella palvelualueella toimii seitsemän lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelualueella sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella elinvoima- ja osaamislautakunta ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä kaupunkiympäristön palvelualueella yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Kolme apulaispormestaria toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Pormestari johtaa kaupunginhallitusta.

Keskusvaalilautakunta vahvisti kuntavaalien tuloksen 12. huhtikuuta. Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä. Suomen Sosialidemokrattisella puolueella on 16 valtuutettua, Kansallisella Kokoomuksella 15 ja Vihreällä liitolla 14.

Vasemmistoliitto sai valtuustoon seitsemän paikkaa ja Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta molemmat neljä paikkaa. Tampereen Puolesta ry:llä on kolme valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraateilla kaksi, Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella yksi ja VaihtoehtoTampere ry:llä yksi valtuutettu.

Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP ovat muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän.

Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston keski-ikä on 47 vuotta ja valtuutetuista 43 prosenttia on naisia.

Keskustelua aiheesta

Kansa tuomitsi kunnallisvaaleissa Sipilän hallituksen politiikan

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman analysoi kuntavaalien tulosta Pirkanmaan demarien piirikokouksessa Valkeakoskella. Pöydän takana Harri Sandell ja Pekka Järvinen.

Pirkanmaan sosialidemokraattien kevätpiirikokouksessa Valkeakoskella viikonvaihteessa alustaneen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan kuntavaalien tulos merkitsi hallitukselle ja sen politiikalle kansan tuomiota. Siitäkin huolimatta, ettei se kanavoitunut yksinomaan demarien vaaleissa saaman kannatuksen kautta.

Lindtmanin mukaan kuntavaalien tulos oli selkeä viesti pääministeri Juha Sipilän hallitukselle. Kaikki hallituspuolueet hävisivät vaaleissa. Perussuomalaiset selkeimmin.

– Mutta myös Keskusta, vaikka keskustalaiset ovatkin onnistuneet vaikenemaan asiasta. Mielenkiintoinen, joskin vähälle huomiolle jäänyt, on Keskustan kokeneen parlamentaarikon Seppo Kääriäisen toteamus, että pääministeri Juha Sipilästä on kaikki ammennettu.

Lindtmanin mukaan Kokoomus selvisi ilman suurempaa vaalitappiota Helsingin pormestariehdokkaana olleen Jan Vapaavuoren suuren äänipotin avulla. Hänen mukaansa tämäkään ei silti peitä sitä tosiasiaa, että myös Kokoomus kärsi vaalitappion.

– Kokoomus on ollut pientä paussia lukuunottamatta vastuussa maan hallituksen politiikasta viimeiset 30 vuotta. On syytä huomata, että Kokoomuksella on suuri vastuu Suomen heikosta talouskehityksestä.

Oppositio voitti

Kun kuntavaalien tulos oli tappio ja siten selkeä viesti maan hallitukselle, se tarkoittaa, että oppositio voitti vaalit.

– Tyytymättömyys hallituksen politiikkaan ei kuitenkaan kanavoitinut SDP:n kautta. Ei vaikka SDP on vaalien mukaan maan kakkospuolue. Puolueen absoluuttinen äänimäärä kuntavaaleissa oli sama kuin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa ja 2015 eduskuntavaaleissa. Suhteellisen äänimäärän ratkaisee se, kuinka hyvin puolueet saavat äänestäjät, etenkin liikkuvat sellaiset, liikkeelle. Muut oppositiopuolueet onnistuivat meitä paremmin.

Vaalien tulos oli Lindtmanin mukaan hallituksen vastainen antijytky, joka kanavoitui erityisesti kaupungeissa pääasiassa vihreiden kautta.

SDP pärjäsi hyvin alueilla, joissa äänestäjien joukossa oli useammin eläkeläisiä, työttömiä ja yleensä vähävaraisia ihmisiä. Vihreät taas olivat vahvoilla varakkaan väestön asustamilla alueilla.

Valinnanvapaus Kokoomuksen laariin

Lindtman arvioi, että Kokoomus saattoi hyötyä Sote-keskustelusta vaaleissa. Puheet valinnanvapaudesta upposivat ihmisiin, vaikka Kokoomuksen lupaukset ovatkin rakennettu hiekalle.

– Tämä osoittaa, että politiikkaa tehdään mielikuvilla

Lindtmanin mukaan SDP ei onnistunut tavoittamaan nuoria aikuisia eikä liikkuvia äänestäjiä. Jatkossa asiaan kiinnitetään huomiota.

Lindtman kannusti nyt valituksi tulleita kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja osallistumaan myös mahdollisiin maakuntavaaleihin. Varsinkin johtaviin kunnalisiin tehtäviin valittavia valtuutettuja tarvitaan vetureiksi maakuntavaaleihin. Hän huomautti myös siitä, että kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat vaalikelpoisia. Siten se koskee myös muitakin kuntien virkamiehiä.

Lindtmanin sanoi, että kun SDP nousi Pirkanmaan suurimmaksi puolueeksi, se antaa hyvät lähtökohdat paitsi tulevan maakuntahallinnon suunnitteluun myös hyviin asemiin mahdollisissa maakuntavaaleissa.

– Tarvitsemme toki uusia ehdokkaita myös vanhojen tekijöiden rinnalle.

Hallitus ei pääse tavoitteisiinsa

Kehysriihestä Lindtman totesi, ettei hallitus pääse tärkeimpiin tavoitteisiinsa eli työllisyysasteen kohottamiseen ja maan talouden kohentamiseen.

– Näin siksi, että hallitus niisti työllistämiseen tarkoitettuja määrärahoja muiden leikkausten lisäksi ja teki verokevennyksiä, joista ei ole ollut eikä ole mitään hyötyä talouskasvulle. Nyt tarvittaisiin toisenlaisia toimenpiteitä, jotta työllisyys saataisiin nousuun. Lisäksi koulutuksesta leikkaaminen olisi lopetettava ja lisättävä panoksia osaamiseen, Lindtman sanoi.

Keskustelua aiheesta