Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Poliitikot juhlavuoden koulukiertueella: “Älkää kyynistykö!”

Susanna Huovinen (sd.) osallistuu kansanedustajien koulukiertueelle Keski-Suomessa.

Jyväskylän norssin auditorio täyttyy varttia vaille yksi iloisesti hälisevistä yläkoululaisista ja lukiolaisista. He ovat tulossa kuuntelemaan poliitikkopaneelia, johon on saatu paikalle kaksi kansanedustajaa ja yksi puolueen puheenjohtaja: itsekin Norssista aikanaan kirjoittanut kaksinkertainen ministeri Susanna Huovinen (sd.), ensimmäisen kauden saarijärveläiskansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) ja Piraattipuoluetta luotsaava Jonna Purojärvi.

Panelistien esittelypuheenvuoroissa tulee esiin Huovisen lisäksi myös Honkosen henkilökohtainen suhde Norssiin siellä opetusharjoittelunsa aikanaan suorittaneena. Selkeästi käydään läpi Keskustan asema hallituspuolueena ja SDP:n rooli oppositiossa, sekä näkemyserot: Huovinen moittii hallitusta koulutusleikkauksista ja suurituloisten verohelpotuksista, opettajataustainen Honkonen pahoittelee leikkauksia, mutta vetoaa tarpeeseen tasapainottaa valtion taloutta.

Piraattien Purojärvi keskittyy kertomaan puolueestaan, joka on hänen mukaansa ainoa eduskunnan ulkopuolinen puolue jonka kannatus ja jäsenmäärä kasvaa. Puheenjohtaja nimeää kuntavaalit Piraattien ”näytönpaikaksi” ja näpäyttää kevyesti siitä, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita ei läheskään aina kouluvierailuille kutsuta.

Vilkasta keskustelua laajoista aiheista

Aiheiksi on oppilaiden itse suunnittelemien kysymysten myötä valikoitunut koulunkäyntiin liittyviä asioita, valmistelussa oleva tiedustelulaki ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ennen varsinaisia kysymyksiä käydään äänestys siitä, tulisiko äänioikeusikäraja kuntavaaleissa laskea 16 ikävuoteen. Hivenen yllättäenkin enemmistö yleisöstä tuntuu vastustavan ajatusta. Poliitikoista ajatus kuitenkin saa vastakaikua Keskustasta ja Piraateista, jotka olisivat valmiit laskemaan jopa yleistä äänioikeusikärajaa.

Susanna Huovinen perustelee sosialidemokraattien kannaksi sen, että täysi-ikäisyyden raja on perusteltua pitää kokonaisuutena yhdessä paikassa: valta ja vastuu kytkeytyvät näin mielekkäästi yhteen.

Koulujen arjesta politiikkaa

Muita koulutuskysymyksiä olivat muun muassa koululiikunnan sukupuolijaon poistaminen, joka keräsi lähes yksituumaisen tuen sekä opiskelijoilta että poliitikoilta, kännyköiden käyttö tunnilla ja sen kieltäminen. Tässä yhteydessä pohdittiin, onko isompi ongelma puhelimen käytöstä opiskelijalle aiheutuva oppimishaitta vai kieltämisestä herkästi seuraava, koko opetustilanteen keskeyttävä häiriö. Myös pakkoruotsi, syrjäytyminen ja oppilaiden masennus puhuttivat yleisöä.

Myös mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen yhteyttä kouluammuskeluihin pohdittiin. Norssinkin osalta uhkatilanne oli tullut ajankohtaiseksi: vain päivää ennen paneelia oli annettu varoitus koulun alueella mahdollisesti liikkuvasta ulkopuolisesta, mahdollisesti teräaseella varustautuneesta henkilöstä.

– Mielenterveysongelmiin liittyvästä häpeästä ja peloista olisi päästävä eroon, Susanna Huovinen painotti.

– Pitäisi luoda ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat hakea apua ja kokevat tulevansa hyväksytyksi. Erityisesti matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä.

Piraattipuolueen Purojärvi tuki näitä ajatuksia.

– Monet masennukseen liittyvät ajatukset ovat sinänsä ihan normaaleja, tämä pitäisi kertoa nuorille, hän painotti.

– Ihmisillä saa olla näitä ajatuksia ja se on ihan ok!

Koulutusleikkaukset tapetilla

Oppilaita ihmetytti myös se, miksi koulutukseen ei panosteta vaan sieltä leikataan vaikka hoetaan nuorissa olevan tulevaisuus. Petri Honkoselle jäi epäkiitollinen tehtävä puolustaa hallituksen epäsuosittuja ratkaisuita.

– Valtion velkaantumistahti on kestämätön, se on pysäytettävä, vaikka se olisi henkilökohtaisesti vaikeaa, hän perusteli.

Täysin rinnoin Honkonen ei kuitenkaan tuntunut seisovan hallituksen politiikan takana.

– Leikkausten tie on kuljettu loppuun, kansanedustaja lupaili ja myönsi, että asiantuntija-arvioiden mukaan koulutuksesta leikkaaminen heikentää talouskasvua ja lisää syrjäytyvien määrää.

Huovinen ja Purojärvi tarttuivat tiukasti Honkosen puheisiin.

– Sellaisen esittäminen, ettei muka olisi vaihtoehtoja on täysin pötypuhetta! Huovinen julisti ja listasi hallituksen tekemiä suurituloisten veronkevennyksiä.

– Hallituksen keinot eivät kaiken lisäksi tuo talouden tasapainoa lainkaan lähemmäs, velkaantuminen kasvaa koko ajan, Huovinen muistutti ja nosti esiin SDP:n tekemän vaihtoehtobudjetin, jossa koulutuksesta ei leikattu ja silti velkaantuminen oli pienempää kuin hallituksen paperissa.

Myös Jonna Purojärvi epäili koulutusleikkausten todellista tarvetta ja nosti esiin muun muassa puolustusmateriaalihankinnat, joiden rahoittamista budjetin ulkopuolelta on esitetty. Tähän kuitenkin toinen oppositiopoliitikko Huovinen opponoi tiukasti ja piti vastuuttomana ajatusta, että julkisia menoja puljattaisiin budjetin ulkopuolelle.

Tiedustelulaki tuo ratkaisuja ja haasteita: ”Raaka, iso vastuu”

Valmistelussa oleva esitys tiedustelulaiksi huolettaa sekä opettajia että opiskelijoita, koska se pitäisi sisällään opettajan ilmoitusvelvollisuuden opiskelijoidensa äärimielipiteistä. On kuitenkin vaikea sanoa, milloin kyse on nuoruuteen kuuluvasta kokeilusta ja kärkkäydestä, mikä todellisesta uhasta.

– Ilmiantojen pelko voi rikkoa oppilaiden ja opettajien väliset luottamussuhteet, huomauttaa eräs yleisöstä.

Huolen tunnustavat kaikki poliitikot, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei ole kenelläkään.

– Tiedustelulaki kuitenkin tarvitaan, Huovinen painottaa.

– Nykytila on villi kenttä, pitää olla selkeät pelisäännöt sille mitä saa tehdä ja mitä ei. Kenelle vastuu kuuluu. Se pitää määrittää.

Paneelin lopuksi käytiin vielä pohdiskelua yleisen asevelvollisuuden tarpeesta ja yhdelle sukupuolelle määrätyn palvelusvelvollisuuden oikeudenmukaisuudesta. Opiskelijoiden mielipide oli vahvasti sekä asevelvollisuuden säilyttämisen että sukupuolineutraalin palveluksen kannalla, poliitikoille kysymyksessä tulivat vastaan realiteetit ja Piraattien tapauksessa halu siirtyä vapaaehtoiselle pohjalle.

Yhteinen näkemys syntyi kuitenkin debatin lopuksi, sillä kaikkien panelistien viesti norssilaisille oli, että demokratiaan pitää uskoa ja edistää asioita kansalaiskeskustelun kautta, vaikka se olisikin vaikeaa.

– Älkää kyynistykö! Purojärvi summasi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE