Lähes kaikki Suomessa kasvatettavat broilerit elävät noin 35 vuorokauden mittaisen elämänsä niin, että lintuja on mahdutettu eläinoikeusjärjestö Animalian arvion mukaan jopa 16 kappaletta neliömetrille. Luomutiloilla käytänteet ovat erilaisia.

Suomessa syödään noin neliömetri kanaa (15 broileria) vuodessa henkeä kohden. Eläinten hyvinvointikeskuksen mukaan yhden suomalaisen henkilön vuosittaisten kana-aterioiden tuottamiseen, kun huomioidaan lintujen kasvatuksen aikainen kuolleisuus ja teurastuksen yhteydessä hylätyt yksilöt, tarvitaan yksi kana enemmän eli 16 kanaa.

Lihana 15 broileria on 28,3 kiloa. Siipikarja dominoi sianlihan kanssa suomalaisten vuosittaisessa 77,4 kilon lihankulutuksessa. Siipikarjan trendi on pitkään ollut nouseva. Kokonaisuudessaan Suomessa teurastetaan Animalian mukaan 81 miljoona broileria vuodessa. Luvussa eivät ilmeisesti ole mukana jo tipuina tai kasvatuksen aikana eri syistä karsitut eli tapetut yksilöt.

Eläinoikeusjärjestö Animalian mukaan EU:n sallima broilereiden maksimitiheys neliömetriä kohden on 39-42 kg, ja Suomessa mennään pääosin maksimilla. Kun painoa yliarvioivaa laskentakaavaa ehdotetaan asetuksessa muutettavaksi, voidaan suomalaisilla broileritiloilla lisätä 0,2-0,3 lintua neliömetrille. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on suositellut, ettei kilomäärä ylittäisi 11 kg per neliömetri.

EUROOPAN UNIONIN perussopimuksen mukaan eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi tulee huomioida ihmisen toiminnassa. Suomen uuden, vuoden alusta voimaan tulleen, eläinten hyvinvointilain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen, eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa.

Nyt eläinlajikohtaisia asetuksia aletaan pikku hiljaa päivittää viime hallituskaudella uudistetun eläinten hyvinvointilain vuoksi. Kansanedustaja, entinen Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä (vas.) ei pidä hyvinvointilakia erityisen onnistuneena, mutta katsoo sen sisältävän joitakin parannuksia. Broileriasetusta Kivelä ei voi hyväksyä.

– Logiikka on, että ensin tehdään laki, sen jälkeen avataan asetukset. Kun lain nimi on eläinten hyvinvointilaki ja ajatuksena on, että ihmisillä on velvollisuus edistää eläinten hyvinvointia eikä vain estää kärsimystä, niin lain hengen pitäisi näkyä asetuksissa.

– Ymmärrän, että edistysaskeleita on joskus vaikea ottaa, mutta minimivaatimus on, ettei valmiiksi kauheaa tilannetta huononneta, Kivelä sanoo.

Kivelän puhetta kuunnellessa syntyy vaikutelma, että broilereiden tapauksessa voisi todeta, että hyvinvointilain nojalla ollaan antamassa pahoinvointiasetusta. Kivelän mukaan tehotuotettua broileria pidetään kasvualustana, jonka tehtävänä on kasvattaa lyhyessä ajassa mahdollisimman suuret rintalihakset.

– Jos lähtisimme oikeasti siitä, että eläimillä pitää olla mahdollisuus elämisen arvoiseen elämään, broilerin tuotantoa ei pitäisi nykyisen kaltaisena olla edes olemassa. Tehotuotanto on niin äärimmilleen vietyä, että pienet parannukset normimeininkiin ovat eläinoikeusnäkökulmasta riittämättömiä.

KIVELÄN mukaan normaalioloissa kana elää vuosia ja näyttää täysin erilaiselta ”kuin sairaaksi jalostettu”, nopealla, yli 50 gramman vuorokausitahdilla kasvava broileri. Broileri ei ole oma lintulajinsa.

– Taloudellinen intressi ohittaa kaikki eläinten tarpeet. Koko kasvatuksen prosessia pitää kritisoida, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että kasvatukseen voitaisiin tehdä heikennyksiä.

Broilerin kasvatus on järjestetty siinä mielessä Suomea paremmin muun muassa Itävallassa, Kreikassa, Latviassa ja Portugalissa, että kasvatustiheys on Animalian mukaan näissä maissa korkeintaan 33 kiloa neliömetriä kohden.

– On turha pitää yllä mielikuvaa, että Suomi olisi tässä muita eläinystävällisempi. Miksi meillä on tarve entisestään nostaa kasvatustiheyttä?

Suomessa kasvatettavien broilereiden emolinnut tuotetaan muun muassa Skotlannista. Suo­mes­sa on kas­va­tuk­ses­sa Avia­ge­nin Ross 308-hy­bri­diä sekä Hub­bar­din hi­das­kas­vuis­ta hy­bri­diä.

KIVELÄN mukaan hyvinvointilaki ei velvoita arvioimaan broileriyksilöiden hyvinvointia. Tarkastelun kohde on parvi.

– Arvioidaan esimerkiksi kuolleisuutta parvessa. Jos kuolleisuus nousee isoksi, parvessa on ongelmia. Jos se pysyy pienenä, tilanne on tarpeeksi hyvä. Tämä on täydessä ristiriidassa nykyisen eläinten hyvinvointiajattelun kanssa. Broilerit ovat hyvinvoinnin näkökulmasta monia muita tuotantoeläimiä heikommassa asemassa. Esimerkiksi nautoja pitää hoitaa yksilöinä.

– On ehkä helpompaa tuntea empatiaa lehmää tai sikaa kohtaan. Eläimen arvo on helpompi nähdä, kun se on nisäkäs, mutta mikään ei poista sitä, että jokainen broileri on yksilö, jolla on omat tarpeensa ja tunteensa. Ne pitäisi ottaa huomioon, jos haluamme olla itsellemme rehellisiä.

Kivelän mukaan Suomessa on tehty paljon laadukasta tutkimusta broilereiden hyvinvoinnista, mutta tuloksia ei ole huomioitu valtioneuvoston asetusluonnoksessa.

– Ongelma on sama kuin koko eläintenhyvinvointilaissa. Lainsäädäntö ei vastaa sitä mitä tiedämme.

VIHREÄT jätti hallituksella torstaina (25.1.) broileriasetuksesta kirjallisen kysymyksen. Kansanedustaja Tiina Elo (vihr.) muistuttaa tiedotteessaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) viime vuonna julkaisemasta tieteellisestä kannanotosta, jonka mukaan eläimiä ei pitäisi kasvattaa yli 11 kg neliöllä.

– Hallitus ei millään tavalla huomioi EFSA:n suosituksia eikä eläinten hyvinvointilain henkeä. Eläinten hyvinvointilaissa turvataan tuotantoeläimillekin oikeus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten liikkuminen, leikki, lepo, kehonhuolto, syöminen, ravinnon etsintä, ympäristön tutkiminen ja sosiaaliset suhteet. Broilereilla ei nykyisissä olosuhteissa ole näihin riittäviä mahdollisuuksia, Elo toteaa.

Broileriasetuksen luonnoksesta sai antaa lausuntoja 19. tammikuuta asti. Esimerkiksi Suomen siipikarjaliitto puoltaa lyhyessä lausunnossaan esitettyjä muutoksia. Samoilla linjoilla on myös esimerkiksi elintarvikekonserni HKScan Finland Oy:n lausunto.

– Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n tekemän tieteellisen arvion mukaan nykyisin käytössä olevat korkeat eläintiheydet heikentävät broilereiden hyvinvointia, huomauttaa puolestaan Eläinten hyvinvointikeskus.

Oikeutta eläimille ry katsoo, että ehdotettujen muutosten jälkeen asetus on ristiriidassa vuodenvaihteessa voimaan tulleen lain eläinten hyvinvoinnista kanssa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan kanssa, jossa eläimet tunnustetaan tunteviksi olennoiksi. Yhdistyksen mukaan broileriasetus tulisi nopealla aikataululla uudistaa kokonaan.

ERITYISASIANTUNTIJA Susanna Ahlström maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että uuden eläinten hyvinvointilain tultua vuoden alusta voimaan, nyt on uusittava useita eläinlajikohtaisia asetuksia. Tämä prosessi vie vuosia aikaa.

Hän kertoo, että broileriasetukselle tehdään nyt vain kiireellinen muutos elopainon epätarkan laskumenetelmän korjaamiseksi, ei vielä kokonaisuudistusta. Eläinlajikohtaisten asetusten muutos sen sijaan aloitetaan naudoista tänä keväänä.

Ahlström summaa, että broileriasetuksessa päivitetään teuraspainosta laskettavan elopainon laskentakaavaan liittyvää kerrointa.

Laskentakaava tuli asetukseen reilut kymmenen vuotta sitten, jotta teurastamot pystyisivät mittaamaan paremmin broilereiden painoa, jotta niiden elopaino voitaisiin arvioida mahdollisimman oikein.

– Nyt on kulunut niin pitkä aika, että kasvatuksessa käytettävät hybridit, linnut ovat muuttuneet. Kaava ei Luonnonvarakeskuksen mukaan enää kuvaa niiden todellista elopainoa.

Ahlström kertoo, että elinkeinonharjoittajat ovat jo parisen vuotta toivoneet, että laskentakaava muutettaisiin.

– Kaava yliarvioi tällä hetkellä käytännössä linnun elopainoa.

– Teurastamot toimittivat dataa, jossa on otos lintujen elopainoista sekä teuraspainoista. Luonnonvarakeskuksessa laskettiin uusi kaava, jonka pohjalta asetusehdotus on tehty. Kasvatustiheysrajat pysyvät ennallaan, mutta kaava on päivitetty vastaamaan tätä päivää.

ASETUSEHDOTUKSEEN on myös lisätty säännös siitä, että on mahdollista käyttää myös suoraan broilereiden elopainopunnitusta ja se olisi ensisijainen menettely.

– Minun tietojeni mukaan se olisi mahdollista tällä hetkellä yhdellä teurastamolla.

Ahlström nostaa esiin myös asetusluonnoksen perustelumuistiosta sen, että ehdotettu muuntokertoimien muutos mahdollistaisi 0,2-0,3 linnun lisäämisen kasvatusosastoon neliömetriä kohden nykyiseen nähden eli käytännössä kasvatustiheys nousisi. Hän näkee kuitenkin, että muutos on teknisluonteinen.

Esimerkiksi Animalian ja vihreiden kritiikkiin Ahlström toteaa, että ministeriö ei ole kuitenkaan nostamassa broilereiden kasvatuksen suurimpia sallittuja tiheyksiä.

Toisaalta siis sanotaan, että ehdotettu muuntokertoimen muutos mahdollistaisi 0,2-0,3:n linnun lisäämisen kasvatusosastoon neliömetriä kohden ja käytännössä kasvatustiheys nousisi. Toisaalta taasen että ministeriö ei ole kuitenkaan nostamassa broilereiden kasvatuksen suurimpia sallittuja tiheyksiä. Miten nämä kaksi kantaa sopivat yhteen?

– Sallitut enimmäistiheydet 39kg/2 ja 42kg/m2 eivät tässä yhteydessä muutu, vaan tässä täsmennetään tapaa, jolla linnun teuraspainosta määritetään sen elopaino. Linnun elopainon punnitsemalla tilanne ei siis muutu miksikään, mutta jos on käytetty teuraspainoa eläintiheyden määrityksessä lintuja voi jatkossa lisätä noin 0,2-0,3 neliömetrille, Ahlström vastaa.

Lisäksi hän sanoo, että Suomessa mittauksessa arvioidaan maksimaalinen broilerin paino, koska broilerit punnitaan teuraaksi mennessään.

– Suurimman osan broilereiden kasvatuksen aikana on paljon tilaa, koska linnut menevät sinne untuvikkoina ja ovat samassa tilassa ja kasvavat teuraspainoonsa suurin piirtein viiden viikon aikana.

MYÖS Suomen Eläinlääkäriliitto on lausunut ministeriölle asetusluonnoksesta. Liiton puheenjohtaja Mikko Turku kommentoi Demokraatille, tulisiko broilereiden kasvattamisesta Suomessa aiempaa ahtaampaa.

– Ihan pieni muutos siinä on. Muutoskertoimen muutos mahdollista 0,2-0,3 linnun lisäämisen kasvatusosastoon neliömetriä kohden nykyiseen nähden niin kuin ministeriö on vaikutuksen arviointiin kirjannut, hän vastaa.

Suomen Eläinlääkäriliiton mielestä broilerien suojelussa olisi tärkeätä arvioida valtioneuvoston asetus kokonaisuudessaan eli miten uuden eläinten hyvinvointilain vaatimukset otetaan huomioon broilereiden kohdalla.

– Meidän mielestämme, kuten lausunnossamme sanoimme, tällaiset vain pienet tarkennukset jättävät riskin, että edelleen jatketaan vuoden 2011 tilannetta, jolloin alkuperäinen broilerien suojelusta annettu asetus on tullut voimaan.

Mitä broilereille seuraa, jos kasvatustiheys entisestään kasvaa?

– Tiheys vaikuttaa paljon broilereiden pito-olosuhteisiin. Lausunnossamme viittaamme Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) yhteenvetoon tieteellisistä artikkeleista. Niissä nousee esille, että kasvatustiheys vaikuttaa olosuhteisiin – ilmanlaatu, lämpötila, kuivikkeen puhtaus – sekä mahdollisuuteen liikkua ja toteuttaa käyttäytymistarpeita. Kun kasvatustiheys on suuri, näitä mahdollisuuksia rajataan. Pitäisi varmistaa, että eläimet voisivat mahdollisimman hyvin.

Eläinlääkäriliitossa ymmärretään kasvatustiheyden arvo keskeisenä muuttujana.

– Mutta sen rinnalle pitäisi ottaa myös muita nykymuotoisen broilerinkasvatuksen hyvinvointiongelmia eli esimerkiksi se, miten linnut kasvavat ja kuinka nopeasti ne kasvavat. On tärkeää arvioida, miten myös nopean kasvun vaikutukset broilereiden hyvinvointiin voidaan ottaa huomioon.

Eläinlääkäriliitolla ei ole suoraa kantaa kasvatustiheyslukuihin.

MIKKO Turku muistuttaa, että kasvatustiheyden vertailu esimerkiksi EU-jäsenmaissa ei ole yksiselitteistä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa käytetään broilereiden kertatäyttösysteemiä eikä harvennusta, jota käytetään monessa EU-maassa. Tätä Suomen linjaa uusi asetus ei ole muuttamassa.

Harvennus tarkoittaa siis sitä, että broilerierän kasvatuksen aikana kerätään teurastettavaksi osa parvesta ja sen jälkeen jatketaan muiden osalta kasvatusta. Tällöin kasvatustiheyden summa jää pienemmäksi kuin Suomessa, jossa kasvatetaan koko kertatäytetty broilerierä loppuun asti ja kasvatuserästä kerätään eläimiä teurastettavaksi vain kerran.

– On tärkeää, että Suomessa edelleen ylläpidetään kertatäyttö- ja tyhjennyssysteeemiä. Se on eläinten hyvinvoinnin ja myös eläintautien osalta ehdottomasti parempi ratkaisu kuin se, että tautisulku puretaan ja eläimiä paastotetaan, että vain osa erästä voitaisiin teurastaa. Eläinten keräämisessä parvesta on myös traumavaara. Suomen kertatäyttötapa tuo eläinten hyvinvoinnin ja ihmisen leviävin eläintautien estämisen kannalta myös kansanterveydellistä etua.

– Keski-Euroopassa tai muissa EU-maissa on paljon pienempiä kasvatustiheyksiä. Se johtuu ensisijaisesti siitä, että siellä kerätään osa broilereista teurastettavaksi välissä. Ei voida ajatella, että määrittelemällä näissä maissa käytössä oleva pieni kasvatustiheyden arvo vaatimukseksi, se automaattisesti tarkoittaisi enemmän tilaa. Se todennäköisesti muuttaisi broilereiden kasvatusta muutoinkin. Muutoksesta seuraisi eläinten hyvinvointiin, eläintauteihin ja kuluttajaturvallisuuteen liittyviä riskejä, joita Suomessa ei ole haluttu ottaa. Eri maiden kasvatustiheyksien arvioinnissa pitää ymmärtää, mitä lukumäärien tai numeroiden takana oikeasti on.

Eläinlääkäriliitto haluaa kuitenkin broileriasetukseen 42 kilon kasvatustieheyden ylärajan neliömetriä kohden.

– Olisi yhdenmukaisempaa, että se olisi mainittu asetuksessakin eläinten hyvinvointilain tapaan.

SUOMEN siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä sanoo, että asetuksen muutoksissa ei ole kyse siitä, että broilereita kasvatettaisiin jatkossa entistä ahtaammin. Hän sanoo, että kyse on kasvatustiheyden laskentakaavan korjaamisesta.

– Laissa määritetään kasvatustiheys ja miten kasvatustiheys lasketaan. Jaloste on muuttunut, jolloin käytetty laskentatapa ei vastaa enää todellisuutta. Muutoksessa huolehditaan, että määritelty laskentatapa antaa totuudenmukaisen tiedon ja laskentatapa on oikeudenmukainen.

Lehtilä painottaa, että Luonnonvarakeskus eikä elinkeino itse on tehnyt laajaan aineistoon perustuvat laskelmat.

– Laskelmissa on huomioitu, että jalosteet ovat muuttuneet sekä käytännöt kehittyneet. Ei tässä ole todellakaan kysymys siitä, että Suomessa yritetään kasvattaa kasvatustiheyttä.

– Olisi aika surullinenkin ajatus, jos ei millään tavalla huomioitaisi alalla tapahtuvaa kehitystä.

Broilerikasvatukselle tulevasta kritiikistä Lehtilä sanoo, että alkutuotannon tietämys ja ymmärrys ei välttämättä ole kriitikoilla aivan viimeisintä tasoa.

– Alkutuotannossa ei koskaan voi mennä yksi kärki edellä. On mietittävä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, eläinten hyvinvointia ja terveyttä sekä ympäristön hyvinvointia ja terveyttä. Sen lisäksi toiminnan pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa, jotta se on terveellä pohjalla. Me emme voi mennä yksi kärki edellä, koska silloin uhrataan aina jotakin.

KUN kansanedustaja Mai Kivelä sanoo, että broilerin tuotantoa ei pitäisi nykyisen kaltaisena olla edes olemassa, Lehtilä näkee näin kovan vaateen kertovan tausta-agendoista. Hän myös epäilee, että näin ajattelevalle broilerintuotanto tuskin kelpaisi, toteutettaisiinpa sitä miten hyvin tahansa.

– Me emme näe tilannetta noin, hän summaa.

– Ala kehittää toimintatapojaan aktiivisesti ja on mukana esimerkiksi eurooppalaisessa Broilernet-hankkeessa, jossa haetaan hyviä käytänteitä broilerin tuotantoon.

– Suomihan on broilerin hyvinvoinnin kannalta ihan kärkimaita, aika monessa asiassa esimerkkinä. Suomessa esimerkiksi elintarviketurvallisuus on erittäin korkeaa laatua. Kyllä se perustuu siihen, että eläimet hoidetaan hyvin. Myös suomalainen kuluttaja arvostaa suomalaista broileria, mikä näkyy broilerin suosiossa ruokalautasilla.

Kasvatustiheyksiä eri maiden välillä verrattaessa on Lehtilänkin mukaan iso merkitys, harvennetaanko kasvatuksessa olevaa broilerierää kesken kasvatuskauden vai ei. Suomessa parvia ei harvenneta.

– Monessa tapauksessa, kun harvennetaan kesken kasvatuskauden, todelliset kasvatustiheydet eivät ole sen pienempiä kuin meillä Suomessakaan, mutta siinä on paljon isompi tautipaine ja myös stressi eläimelle.

– Suomessa broilereilla on tavoitepaino, kasvatuksessa ei haeta maksimaalista kokoa, vaan meillä on hyvin tiukat raamit, miten broileri pitää kasvattaa. Sen takia meillä usein rehustuksella ihan himmataan kasvua esimerkiksi lisäämällä kokoviljaa.

Uutiseen oli jäänyt tuplasti kaksi kappaletta, joista toisessa oli erilainen muotoilu. Tuplakappaleet poistettu 6.2.2024 kello 9.49.