x

Politiikan tutkija ”Pyhästä perheestä”: ”Olen sen verran terve ihminen, että en usko tai sitten minua on hurjasti sumutettu”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kuvassa vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Puoluetutkija Rauli Mickelsson olisi pitänyt vihreiden kansanedustajaa Outi Alanko-Kahiluotoa jopa ylivoimaisena puheenjohtajakandidaattina. Alanko-Kahiluoto ilmoitti kuitenkin, ettei ole käytettävissä. Pääsyyksi hän kertoi sen, että istuva puheenjohtaja Ville Niinistö tukee tehtävään kansanedustaja Emma Karia.

Niinistö on tämän jälkeen kiistänyt, että hänellä olisi kantaa tulevan puheenjohtajan nimeen.

– Aika monenkin mielestä oli sinänsä kyllä vähän outo veto Outi Alanko-Kahiluodolta, että hän tässä vaiheessa luopui, Rauli Mickelsson sanoo.

Politiikan tutkija ja kommentaattori Mickelsson on itse ollut vihreiden jäsen vuodesta 1984 ja vielä parisen vuotta sitten hän oli mukana laatimassa vihreiden tavoiteohjelmaa.

Tästä huolimatta Mickelsson sanoo, ettei osaa sanoa, mitä on Outi Alanko-Kahiluodon päätöksen taustalla.

– En ole mitenkään seurannut varsinkaan viime vuosina vihreiden sisäistä keskustelua. Ohjelmatyöryhmää johti Alanko-Kahiluoto ja siellä keskusteluilmapiiri oli hyvä. Mitään kovin järjestäytyneitä fraktioita puolueessa ei ainakaan tällä hetkellä ole, Mickelsson katsoo.

Saattaa vaikuttaa kunnallisvaaliehdokkaiden hankintaan.

Outi Alanko-Kahiluodon on arveltu edustavan vasemmistolaisempaa linjaa kuin Ville Niinistön. Tähän Mickelsson toteaa, että oikeisto–vasemmisto-akselilla kaikkien vihreiden kansanedustajien voidaan katsoa olevan vasemmalla, poikkeuksena ehkä Antero Vartia.

Vihreiden ex-puolusihteeri Panu Laturi syytti Alanko-Kahiluotoa ”omiin muroihin pissimisestä”.

– En osaa sanoa sitä. Joku toinen sanoo, että on ihan hyvä, että tuodaan esille ongelmia, joita puheenjohtajakamppailussa on, Mickelsson kommentoi.

Mitä viime päivien julkisuudesta vihreille seuraa?

– Se saattaa vaikuttaa välittömästi kunnallisvaaliehdokkaiden hankkimiseen, mutta ymmärtääkseni sekin on aika hyvällä tolalla. Kyllähän tällaiset kohut aika nopeasti unohtuvat.

Vihreissä puolueen puheenjohtajana voi toimia vain kolme kahden vuoden kautta eli yhteensä kuusi vuotta putkeen. Mickelsson ei luopuisi rotaatiosta.

– Varsinkin nykyisin kun informaatio on tiheää, puheenjohtaja kuluu muutamassa vuodessa, Paavo Arhinmäkikin (vas.) luopui 7 vuoden jälkeen ja demareissa puheenjohtaja on vaihtunut aika useasti ja kokoomuksessakin.

Onko Niinistö kulunut?

– En minä tiedä. Viime keväänä voivoteltiin, että hän olisi jatkossakin hyvä puheenjohtaja ja hän on saanut vihreät nousuun ja yhtenäiseksi. Nyt on ollut lehdistössä syyttelyä, että hän olisi populisti. Se on varsin luonnollista että ihmiset kuluvat julkisuudessa, kyllästytään ihmiseen, siksi rotaatiosääntö on hyvä, pakotetaan valitsemaan uusi puheenjohtaja. Max Weber puhui jo 1900-luvun alussa karisman väsymisestä, nousu ei jatku ajattomuuksiin koskaan.

”En nähnyt mitään vaikutusyritystä.”

Mickelsson itse katsoo, ettei Niinistö ole populisti. Puheenjohtaja ei tutkijan mukaan yksinkertaista monimutkaisia asioita tai ratsasta eliitinvastaisuudella tai jyrkillä vastakkainasetteluilla. Päinvastoin jossain vaiheessa Niinistön katsottiin esiintyvän monimutkaisesti ja -tulkintaisesti.


Vihreiden kannatus on tullut viime aikoina alaspäin oltuaan jonkin aikaa erittäin hyvissä lukemissa.
– Kuntohuippu on ikään kuin tässä vaiheessa saavutettu, en osaa sanoa miksi. Oleellista gallupeissa on, että niissä vain pieni osa ihmisistä sanoo kantansa.

Vihreiden niin sanotulla ”Pyhällä perheellä” arvellaan yhä olevan paljon vaikutusvaltaa. Perheen jäseniksi luetaan puolueen perustamisesta saakka vaikuttamassa olleet Pekka Haavisto, Heidi Hautala ja Osmo Soininvaara.

Mickelsson pyrkii toppuuttelemaan ajatusta Pyhän perheen vaikutusvallasta.

– Tunnen Soininvaaran, Hautalan ja Haaviston aika hyvin. Ajatus Pyhästä perheestä lähtee siitä, että he pitäisivät naruja käsissään. Kun olin mukana Alanko-Kahiluodon johtamassa ohjelmatyöryhmässä, siellä oli kyllä myös Haaviston avustaja. Hänkään ei ollut kuin parissa kokouksessa ja hän oli varmaan ihan omaa pätevyyttään, en nähnyt mitään vaikutusyritystä, Mickelsson veistelee.

– Olen sen verran terve ihminen, että en usko tällaiseen vaikuttamiseen tai sitten minua on hurjasti sumutettu. Jos Pyhä perhe vaikuttaa, se on kyllä tosi salaista vaikuttamista. Pyhä perhe on kiva tarina, se pitäisi todentaa, että se on olemassa edelleen. Minä en ole löytänyt evidenssiä, hän jatkaa.

Mickelssonin näkemys on, että Pyhällä perheellä oli aikanaan vaikutusvaltaa, kun puolue oli vielä pieni ja helsinkikeskeinen. Myös Pekka Sauri oli keskeinen vaikuttaja.

– Nyt vihreät on monta kertaa isompi porukka. Tuskin perheellä enää suurta vaikutusta on.

”Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus harrastaa”

Kuva: Tommy Yi

Demarinuoret vaatii jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta harrastukseen. Mielekkäiden harrastusten merkitys on kiistattoman suuri lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja kehitykselle ja harrastamisella tutkitusti on myös vaikutus lapsen ja nuoren tulevaisuuteen. Kunnissa tämä on otettava tosissaan ja tulevalla vaalikaudella harrastamisen edistämisen on oltava yksi tärkeimmistä teemoista.

– Harrastuksista saa paljon taitoja, joista on hyötyä myöhemmin. Lapset ja nuoret oppivat uutta, kehittävät sosiaalisia taitoja ja pääsevät kantamaan vastuuta. Harrastaminen auttaa myös jaksamaan koulussa. Tämä on oltava kaikille mahdollista eikä harrastaminen saa olla kiinni lompakon paksuudesta, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Kunnissa voidaan tukea harrastamista tarjoamalla edullisia tai jopa maksuttomia harrastustiloja. Tyhjiä tai vajaakäytössä olevia tiloja, kuten kouluja ja liikuntasaleja, on tarjottava käyttöön kulttuuri-, musiikki- ja liikuntaharrastuksia varten. Tilojen käytön kartoittaminen on tehtävä perusteellisesti heti vaalikauden alussa, jotta tilat saadaan tehokkaasti kuntalaisten käyttöön.

– Harrastusmahdollisuuksiin panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kannattavaa olisi esimerkiksi alentaa liikuntavuorojen tilamaksuja kaikille mutta varsinkin alle 18-vuotiaiden harrastusryhmille, Näkkäläjärvi huomauttaa.

Julkisten liikuntapaikkojen hinnat ja rakentaminen päätetään kunnissa, samoin tuet erilaisille seuroille. Harrastustoiminnan tukeminen ei kuitenkaan ole vain suoraa rahan antamista, vaan myös laadukkaiden harrastuspaikkojen ylläpitoa ja luomista. Tässä työssä kannattaa tehdä yhteistyötä aktiivisten seurojen ja järjestöjen kanssa. Lasten ja nuorten harrastustoiminta säilyy kuntien päätäntävallassa myös sote-uudistuksen jälkeen.

 

Keskustelua aiheesta

Keskustan Suomenmaa epäilee vihreitä JSN:n Yle-päätöksestä – ”On lupa kysyä”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Yle puhuttaa tämän aamun pääkirjoittajia.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) Ylelle antama langettava päätös pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskevassa uutisoinnissa saa sekä kritiikkiä että kiitosta muun median pääkirjoituksissa.

Keskustan äänenkannattaja Suomenmaa katsoo, että JSN:n langettava päätös ja sen syntytapa herättävät paljon kysymyksiä.

Langettava päätös syntyi äänin 6–6, jolloin puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi. Suomenmaa kiinnittää huomiota siihen, että Grundström, kuten toinenkin langettavan päätöksen takana ollut joukkoviestinnän edustaja (Juha Honkonen), ovat Vihreän Langan entisiä päätoimittajia.

Suomenmaan mukaan on lupa kysyä, vaikuttivatko Vihreän Langan entisten päätoimittajien poliittiset mieltymykset nyt tehtyyn JSN:n ratkaisuun.

Suomenmaa myös kirjoittaa, että JSN otti Yle-ratkaisussaan kantaa vain median toimintaan. Lehti tuo esiin, että pääministeri Sipilä sai jo viikkoja sitten eduskunnan oikeusasiamieheltä vapauttavan päätöksen, jonka mukaan hän ei ollut esteellinen niin kutsutussa Terrafame-päätöksessä.

HS: Koskee pääministerin toimintaa

Helsingin Sanomat sitä vastoin arvioi pääkirjoituksessaan, että JSN otti lausumassaan kantaa siihen, miten pääministerin on sopivaa toimia suhteessa ammattimediaan. Koko suomalaisen median kannalta on tärkeää, että JSN pyrki selvittämään pääministerin vaikutusyritykset toimitukseen, HS toteaa.

Luottamuksen säilyttäminen sekä viestimiin että poliitikkoihin on lehden mukaan erityisen tärkeää nyt, kun ammattimediaa vastaan hyökätään monissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. HS myös muistuttaa, että Suomi on lehdistönvapauden johtavia maita, mistä poliitikkojenkin on tärkeää pitää kiinni.

Helsingin Sanomien mukaan Julkisen sanan neuvoston langettava päätös korostaa entisestään tekeillä olevan riippumattoman Yle-selvityksen tärkeyttä. Professori Olli Mäenpään johdolla on lehden mukaan syytä selvittää perinpohjaisesti syyt Ylen toimituksessa syntyneeseen epäluottamuksen ilmapiiriin.

 

 

AVAINSANAT

LM: Raportti varoittaa Suomea Ruotsin sotesta

Kuva: Lehtikuva
- Ei Suomeen Ruotsin mallia, varoittaa ruotsalainen tutkija.

Tuore raportti varoittaa Suomea Ruotsin sote-uudistuksen seurauksista.

Sosialidemokraattisen ajatushautomon Kalevi Sorsa -säätiön tilaaman raportin mukaan Ruotsissa yksityiset terveyskeskukset ovat sijoittuneet vauraille alueille.

Ruotsissa terveydenhuollon valinnanvapauslaki tuli voimaan vuonna 2010. Raportin tehnyt ruotsalainen Mats Wingborg arvioi, että sen jälkeen terveyskeskusten jakautuminen kaupunginosien välillä on vinoutunut. Yksityisiä terveyskeskuksia on perustettu lähinnä tiheästi asutuille ja taloudellisesti vauraille alueille.

Näin valinnanvapaus lisääntyi Ruotsissa etupäässä suurissa kaupungeissa, ei muualla maassa.

Suomessa on pohdittu, johtaako sote-uudistukseen kaavailtu valinnanvapaus yksityisten palveluiden keskittämiseen hyvätuloisten asuinseuduille.

MT: Kansa synkkänä – ei pysy sote aikataulussa

Kuva: Lehtikuva

Kansa ei usko sote-uudistuksen pysyvän aikataulussa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Tuoreen kyselyn tuloksista ilmenee, että vain joka neljäs äänestysikäinen uskoo hallituksen saavan sosiaali- ja terveysuudistuksen valmiiksi kevään 2018 maakuntavaaleihin mennessä.

Aikataulua epäilevät varsinkin opposition kannattajat. Luottamusta soten valmistumiseen ajoissa on eniten hallituspuolue keskustan kannattajilla.

Luottamusta sote-aikatauluun kysyttiin toissa viikonloppuna. Gallup Elintarviketiedon nettipaneeliin vastasi hieman yli tuhat äänestysikäistä.

 

”Juha Sipilä painosti ja päätoimittaja Atte Jääskeläinen taipui” – näin Yleltä lähteneet toimittajat kommentoivat kohupäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Julkisen sanan neuvoston mukaan Yle taipui jossain määrin painostuksen alla.

Julkisen sanan neuvosto antoi tänään Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto toteaa lausumassaan, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.

JSN käsitteli jupakkaa poikkeuksellisen pitkään ja antoi seitsemän tuntia kestäneen istunnon jälkeen langettavan päätöksen Yleisradiolle. JSN katsoo, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.

Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, äänet jakautuivat tasan 6–6. Niiden mennessä tasan puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoi Ylen haastattelussa, ettei hän ole JSN-ratkaisun seurauksena aikeissa erota tehtävästään.

Toisessa ratkaisussa Yle sai vapauttavan päätöksen.

Neuvosto katsoi, että Yle oli kertonut Terrafame-juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti, mutta että jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä. Pelkästä muokkaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa yleisölle.

Päätökset puhuttavat sosiaalisessa mediassa.

Yleisradiosta kohun aikana irtisanoutuneilta toimittajilta ne kirvoittivat muutaman Twitter-kommentin.

Nykyinen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin SK:n palvelukseen. He perustelivat eroaan näkemyseroilla Ylen johdon kanssa.

Toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Yleltä helmikuun alussa. Hän siirtyi Iltalehteen.

Irtisanoutumisensa yhteydessä Päivärinta lähetti kollegoilleen sähköpostin, jossa hän kritisoi Ylen päätoimittajaa hänen toiminnastaan pääministeriin liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.