Politiikan tutkija ”Pyhästä perheestä”: ”Olen sen verran terve ihminen, että en usko tai sitten minua on hurjasti sumutettu”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kuvassa vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Puoluetutkija Rauli Mickelsson olisi pitänyt vihreiden kansanedustajaa Outi Alanko-Kahiluotoa jopa ylivoimaisena puheenjohtajakandidaattina. Alanko-Kahiluoto ilmoitti kuitenkin, ettei ole käytettävissä. Pääsyyksi hän kertoi sen, että istuva puheenjohtaja Ville Niinistö tukee tehtävään kansanedustaja Emma Karia.

Niinistö on tämän jälkeen kiistänyt, että hänellä olisi kantaa tulevan puheenjohtajan nimeen.

– Aika monenkin mielestä oli sinänsä kyllä vähän outo veto Outi Alanko-Kahiluodolta, että hän tässä vaiheessa luopui, Rauli Mickelsson sanoo.

Politiikan tutkija ja kommentaattori Mickelsson on itse ollut vihreiden jäsen vuodesta 1984 ja vielä parisen vuotta sitten hän oli mukana laatimassa vihreiden tavoiteohjelmaa.

Tästä huolimatta Mickelsson sanoo, ettei osaa sanoa, mitä on Outi Alanko-Kahiluodon päätöksen taustalla.

– En ole mitenkään seurannut varsinkaan viime vuosina vihreiden sisäistä keskustelua. Ohjelmatyöryhmää johti Alanko-Kahiluoto ja siellä keskusteluilmapiiri oli hyvä. Mitään kovin järjestäytyneitä fraktioita puolueessa ei ainakaan tällä hetkellä ole, Mickelsson katsoo.

Saattaa vaikuttaa kunnallisvaaliehdokkaiden hankintaan.

Outi Alanko-Kahiluodon on arveltu edustavan vasemmistolaisempaa linjaa kuin Ville Niinistön. Tähän Mickelsson toteaa, että oikeisto–vasemmisto-akselilla kaikkien vihreiden kansanedustajien voidaan katsoa olevan vasemmalla, poikkeuksena ehkä Antero Vartia.

Vihreiden ex-puolusihteeri Panu Laturi syytti Alanko-Kahiluotoa ”omiin muroihin pissimisestä”.

– En osaa sanoa sitä. Joku toinen sanoo, että on ihan hyvä, että tuodaan esille ongelmia, joita puheenjohtajakamppailussa on, Mickelsson kommentoi.

Mitä viime päivien julkisuudesta vihreille seuraa?

– Se saattaa vaikuttaa välittömästi kunnallisvaaliehdokkaiden hankkimiseen, mutta ymmärtääkseni sekin on aika hyvällä tolalla. Kyllähän tällaiset kohut aika nopeasti unohtuvat.

Vihreissä puolueen puheenjohtajana voi toimia vain kolme kahden vuoden kautta eli yhteensä kuusi vuotta putkeen. Mickelsson ei luopuisi rotaatiosta.

– Varsinkin nykyisin kun informaatio on tiheää, puheenjohtaja kuluu muutamassa vuodessa, Paavo Arhinmäkikin (vas.) luopui 7 vuoden jälkeen ja demareissa puheenjohtaja on vaihtunut aika useasti ja kokoomuksessakin.

Onko Niinistö kulunut?

– En minä tiedä. Viime keväänä voivoteltiin, että hän olisi jatkossakin hyvä puheenjohtaja ja hän on saanut vihreät nousuun ja yhtenäiseksi. Nyt on ollut lehdistössä syyttelyä, että hän olisi populisti. Se on varsin luonnollista että ihmiset kuluvat julkisuudessa, kyllästytään ihmiseen, siksi rotaatiosääntö on hyvä, pakotetaan valitsemaan uusi puheenjohtaja. Max Weber puhui jo 1900-luvun alussa karisman väsymisestä, nousu ei jatku ajattomuuksiin koskaan.

”En nähnyt mitään vaikutusyritystä.”

Mickelsson itse katsoo, ettei Niinistö ole populisti. Puheenjohtaja ei tutkijan mukaan yksinkertaista monimutkaisia asioita tai ratsasta eliitinvastaisuudella tai jyrkillä vastakkainasetteluilla. Päinvastoin jossain vaiheessa Niinistön katsottiin esiintyvän monimutkaisesti ja -tulkintaisesti.


Vihreiden kannatus on tullut viime aikoina alaspäin oltuaan jonkin aikaa erittäin hyvissä lukemissa.
– Kuntohuippu on ikään kuin tässä vaiheessa saavutettu, en osaa sanoa miksi. Oleellista gallupeissa on, että niissä vain pieni osa ihmisistä sanoo kantansa.

Vihreiden niin sanotulla ”Pyhällä perheellä” arvellaan yhä olevan paljon vaikutusvaltaa. Perheen jäseniksi luetaan puolueen perustamisesta saakka vaikuttamassa olleet Pekka Haavisto, Heidi Hautala ja Osmo Soininvaara.

Mickelsson pyrkii toppuuttelemaan ajatusta Pyhän perheen vaikutusvallasta.

– Tunnen Soininvaaran, Hautalan ja Haaviston aika hyvin. Ajatus Pyhästä perheestä lähtee siitä, että he pitäisivät naruja käsissään. Kun olin mukana Alanko-Kahiluodon johtamassa ohjelmatyöryhmässä, siellä oli kyllä myös Haaviston avustaja. Hänkään ei ollut kuin parissa kokouksessa ja hän oli varmaan ihan omaa pätevyyttään, en nähnyt mitään vaikutusyritystä, Mickelsson veistelee.

– Olen sen verran terve ihminen, että en usko tällaiseen vaikuttamiseen tai sitten minua on hurjasti sumutettu. Jos Pyhä perhe vaikuttaa, se on kyllä tosi salaista vaikuttamista. Pyhä perhe on kiva tarina, se pitäisi todentaa, että se on olemassa edelleen. Minä en ole löytänyt evidenssiä, hän jatkaa.

Mickelssonin näkemys on, että Pyhällä perheellä oli aikanaan vaikutusvaltaa, kun puolue oli vielä pieni ja helsinkikeskeinen. Myös Pekka Sauri oli keskeinen vaikuttaja.

– Nyt vihreät on monta kertaa isompi porukka. Tuskin perheellä enää suurta vaikutusta on.

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Orpolta reaktio Mayn Brexit-puheeseen: ”Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Twitterissä kantaa Britannian pääministerin Theresa Mayn brexit-puheeseen.

Orpo twiittaa, että Britannia on nyt esitellyt brexit-suunnitelmansa, ja muiden EU-jäsenmaiden on seuraavaksi löydettävä yhteinen brexit-kanta.

– Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme, Orpo kirjoittaa Twitterissä.

May otti puheessaan kovan linjan maansa EU-eroon ja sanoi, että Britannia vetäytyy täysin EU:n sisämarkkinoilta brexitin jälkeen.

Keskustelua aiheesta

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Elinkeinoministeri perussuomalaisten puheenjohtaja-asetelmista: ”Ei kannata sekaantua”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että pyrkii todennäköisesti perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Muun muassa istuva puheenjohtaja Timo Soini ei ole vielä kertonut kantaansa, se kuullaan ”kevään korvalla”.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Halla-aho saattaisi olla jopa vahva ehdokas. Jos puheenjohtaja vaihtuu, miten se vaikuttaisi hallitukseen?

– Minä tiedän sen, että naapuripuolueiden ei kannata sekaantua toisen puolueen puheenjohtajavalintoihin. Antaa heidän tehdä omat valintansa, elinkeinoministeri Mika Lintilä vastaa Demokraatille.

Ei mitään väliä?

– Taisi olla pääministeri Sipilä, joka totesi, että ei tule mitään välihallitusneuvotteluja, vaikka puheenjohtaja vaihtuisikin, mutta annetaan heidän pitää oma puheenjohtajavaalinsa, Lintilä jatkaa.

Hän muistaa tiettävästi Sipilän nimen tässä yhteydessä väärin, sillä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on todennut, että puheenjohtajan vaihdos ei edellyttäisi minihallitusneuvotteluja.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö reagoi Kaikkosen kommentteihin Twitterissä todeten, että ”kokoomuksella ja keskustalla ei ole mitään ongelmaa hyväksyä ulkoministeriksi Halla-ahoa”.

”Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.”

Lännen Median mukaan Halla-aho haluaisi, jos tulisi valituksi, hallituspuolueiden kanssa neuvottelut maahanmuuton tiukentamisesta. Kaikkonen puolestaan on katsonut, ettei voi olla niin, että hallitusohjelma radikaalisti muuttuisi, jos jokin puolue vaihtaisi puheenjohtajaa.

Lintilän mukaan hallituksessa ei ole käyty mitään linjakeskusteluja puheenjohtajavaalin seurauksista.

– Edelleen sanoisin, että minä olen yleensäkin hyvin varovainen sekaantumaan toisten puolueitten asioihin. Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.

Lintilä tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Samak haluaa kehittää pohjoismaista mallia ja varoittaa oikeistopopulismista — ”Ratkaisevan tärkeää”

Pohjoismaiden sosialidemokraattiset puolueet ja SAK-/LO-keskusjärjestöt sanovat yhteisessä julkilausumassaan haluavansa kehittää pohjoismaista mallia sen purkamisen sijaan.

”Haluamme turvata kaikille työllisyyden sekä kunnolliset ja yhtäläiset elinehdot, vahvistaa tasa-arvoa ja puolustaa hyvää ja ihmisarvoista työelämää Pohjoismaissa.”

Yhteistyöjärjestö Samak on ollut koolla alkuviikon Oslossa, Norjassa. Järjestö ottaa kantaa myös ajankohtaisiin kansainvälisen politiikan kysymyksiin.

”Brexit ilmensi luottamuskriisiä, turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Ison-Britannian oikeistovoimat ovat onnistuneet 1980-luvun alusta lähtien heikentämään ay-liikettä ja supistamaan yksityistämisen avulla julkista vastuuta.”

Yhdysvaltain presidentinvaalien seuraukset ilmenevät Samakin mukaan ajan myötä.

”Pohjoismaat haluavat jatkaa tiivistä yhteistyötä USA:n kanssa yhteistyön perustana olevien perusarvojen mukaisesti.”

Eurooppaa koettelee oikeistopopulismi.

”Ranskan toukokuussa ja Saksan syyskuussa järjestettävät vaalit ovat tulevaisuuden epävarmuustekijöitä. Euroopan yhteiskunnalliselle kehitykselle on ratkaisevan tärkeää, ettei oikeistopopulismi pääse niskan päälle.”

Samakin mukaan on tehtävä entistä enemmän sen eteen, että yhdenvertaisuuden, tehokkuuden, tasa-arvon ja luottamuksen ainutlaatuinen yhdistelmä säilyisi Pohjoismaissa.

”Turvallisuuden ja luottamuksen ylläpitäminen pohjoismaisissa yhteiskunnissa edellyttää, että onnistumme pohjoismaisen mallin mukaisesti täystyöllisyyden, yhtäläisten elinehtojen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa.”

Samakin mukaan pohjoismaiseen malliin kohdistuu paineita, ja sen tuleva menestys on meistä kiinni.

”Se edellyttää vahvaa ay-liikettä – ja vahvaa sosiaalidemokratiaa. Työnantajajärjestöt ovat pohjoismaisen mallin keskeinen toimija, ja työelämän osapuolten todellinen yhteistyö on yhteiskuntamme arvokas voimavara. Näin taataan parhaalla tavalla oikeudenmukainen tulonjako ja kaikkien yhtäläiset oikeudet.”

Samak käynnistää Työelämän tulevaisuutta luotaavan NordMod 2.0-projektin, joka perustuu aiempiin raportteihin sosiaalisesta polkumyynnistä, Pohjolan työelämästä sekä työmarkkinoille pääsystä.

Tukea Baltian maille

Samak ilmaisi myös tukensa Baltian maille.

”Pohjolan ja Baltian maiden välillä on kautta aikojen ollut kiinteät kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset siteet. Sama koskee myös työväenliikkeen järjestöjen yhteyksiä.”

Tästä syystä Samak seuraa tarkasti Baltian ja Itämeren alueen kiristyvää turvallisuus- ja energiapoliittista tilannetta.

”Alueelle tarvitaan liennytystä ja vakautta luovia toimia.”

Baltian maiden kohtaama turvallisuus- ja energiapoliittinen tilanne edellyttää Samakin mielestä yhteistä pohjoismaista ja eurooppalaista tukea ja solidaarisuutta.

AVAINSANAT