ehdokasmainos

“Politiikassa ihmiset käyttäytyvät huonosti toisiaan kohtaan” – Osku Pajamäki on kyllästynyt ikävään kulttuuriin

Kuva: Jari Soini

Helsingin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki sanoo, ettei pidä termeistä vasemmisto- tai oikeistodemari. Eikä väitteestä, ettei ammattiyhdistysliike ymmärrä moderneja työmarkkinoita.

Hän on tällä hetkellä uudelleen utelias sosialidemokratian suhteen. Hän pitää itseään liberaalina, vaikka onkin ymmärtänyt demarikonservatiivisuutta tiettyyn pisteeseen asti.

Pajamäki toivoisi demareilta enemmän keskustelua turvapaikanhakijoista, rasismista ja ympäristökysymyksistä. Sekasortoisina aikoina hän korostaa demareiden pitkäjänteisyyttä ja osaamista.

Helsingin kunnallispolitiikkaan Pajamäellä on yli 20-vuotinen on–off-suhde.

– Kun on motivoitunut ja omaa riittävässä määrin kunnianhimoa, on kunnallispolitiikka palkitsevaa ja kivaa.

Helsingin kaupunkipolitiikka on suurta budjetista alkaen, myös työntekijöitä on kymmeniä tuhansia. Hän toivoisikin lisää resursseja, jotta ihmiset voisivat hoitaa kunnan asioita vielä ammattimaisemmin.

– Myönnän, että politiikan kutsuminen harrastukseksi on hienoista vastuun pakoilua.

Kun Pajamäki meni uusiin naimisiin, parisuhteessa puhuttiin omista poliittisista peruskivistä. Hän joutui käymään läpi suhdettaan ideologioihin ja miettimään, miksi ajattelee niin. Prosessi on vieläkin kesken.

Pajamäki sanoo jatkavansa politiikassa niin kauan kuin hänellä säilyy huumorintaju mukana. Hänelle on tärkeää, että politiikkaan tulisi sama työkulttuuri kuin hänellä on töissä.

– Politiikassa ihmiset käyttäytyvät huonosti toisiaan kohtaan. Se on ikävä kulttuuri, jonka on vain annettu olla. Ihmisten pitäisi olla kohteliaita toisilleen, julistaa Pajamäki ehdottomana.

Lue Osku Pajamäen koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä 11.2.

Ellinoora Sandell

AVAINSANAT

Rinne Buk-kohusta: Kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan vakavien rikosten tutkinnassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää selvänä, että Suomi antoi virka-apua  Ukrainan yllä alasammutun MH17-lennon kansainvälisessä rikostutkinnassa. Rinne kommentoi asiaa Yle TV 1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Rinteen mukaan Suomen toiminnassa oli kyse tasapainoilusta kauppasopimuksista johtuvien rajoitteiden ja kansainvälisten sopimusten välillä.

– Kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan vakavien rikosten tutkinnassa, siitä on minun mielestäni lähtökohtaisesti kysymys.

Rinne ei näe virka-avun antamisessa mitään erityistä dramatiikkaa. Hänen mukaansa asiasta syntyneen kohun taustalla on hollantilaisten viranomaisten toiminta. Tutkintaa liittyvien yksityiskohtien piti tulla julki vasta mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä.

–  Ehkä tämä tuli vähän yllättäen julkisuuteen tässä viime viikkojen aikana ja se on sitten aiheuttanut hämmennystä.

Rinteen mukaan Suomella on kauppasopimuksista johtuvia rajoitteita tietojen käyttämiseen riippumatta siitä mistä päin aseita ostetaan.

– Kun presidentti puhuu rohkeudesta päätöksissä, ymmärrän, että kyse on tämän asian tulkinnasta. Jos välimiesoikeus istuu Venäjällä, niin onko silloin tukea muilta mailta siihen, että Suomi on antanut virka-apua ja sitten luovuttanut tietoja Venäjän kanssa tehdyn kaupan kohteeseen liittyvistä asioista.

Hän ei halunnut arvioida millaisia mahdollisia poliittisia vaikutuksia Suomen toiminnalla voisi olla.

– Pitäisi tarkalleen tietää mitä kauppasopimuksissa on, jää nähtäväksi.

Malaysia Airlinesin lento MH-17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin syöksyi maahan Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014. Kone ammuttiin alas Buk-tyyppisellä ohjuksella. Suomi on avustanut tapaukseen liittyvää rikostutkintaa tekemällä Neuvostoliitosta ostetun Buk-ohjuksen koeräjäytyksen ja toimittamalla tiedot hollantilaiselle syyttäjäviranomaiselle.

D-studio: Kuntavaaleissa suuri sekaannusvaara – “Tilanne hullunkurinen”

D-Studion lauantaivieras, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen arvelee sote-kysymysten nousevan kuntavaalien teemaksi siitäkin huolimatta, että hallituksen kaavailema maakuntauudistus siirtäisi toteutuessaan niitä koskevan päätöksenteon kunnilta pois.

Eli kuntalaiset saattavat keväällä äänestää edustajia huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka kuntapäättäjillä ei ole siihen enää valtuuksia.

Paananen myöntää, että tilanne on hullunkurinen. SDP yritti Paanasen mukaan tarjota hallitukselle oppia, että uudistuksia pitäisi tehdä yksi kerrallaan.

– Tästä opista ei haluttu viisastua. Nyt hallitus tekee sekä maakuntauudistusta että sote-uudistusta yhtäaikaa. Tähän mennessä tästä ei ole tullut yhtään mitään, kun on yritetty haukata liian suuri pala kerrallaan.

D-Studio on Demokraatin poliittinen ajankohtaisohjelma verkossa.

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Keliaakiot voivat syödä vain gluteenitonta leipää.

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta