Fair Transport – Reilujen kuljetusten Eurooppa

Pormestarimallia käsitellään Helsingissä jähmeästi – ehdotus jäi pöydälle toistamiseen

Kuva: Kari Hulkko
helsinki
Helsingissä pohditaan pormestarimalliin siirtymistä.

Helsingin kaupunginhallitus jätti jo toisen kerran pöydälle ehdotuksen, jonka mukaan kaupungin johtamisessa siirryttäisiin pormestarimalliin vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Seuraavan kerran kaupunginhallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina, kaupungin viestintäpäällikkö tiedotti.

Pormestarimallissa kaupunginvaltuusto valitsisi pormestarin ja apulaispormestarit aina vaalikaudeksi kerrallaan. Valittu pormestari toimisi kaupunginhallituksen puheenjohtajana, apulaispormestarit kaupunginhallituksen jäseninä ja toimialalautakuntien puheenjohtajina.

Esitykseen sisältyvässä toimialamallissa Helsingin yli 30 virastoa ja laitosta koottaisiin keskushallintoon, tekniseen toimialaan, sosiaali- ja terveystoimeen, opetus- ja varhaiskasvatustoimeen sekä kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntatoimeen.

“Enemmän potkua paikalliseen sopimiseen” – kokoomuksessa muhii halua kiky-revanssiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kansanedustaja Elina Lepomäki osallistui kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Turussa.

Kokoomus aloitti eduskuntaryhmänsä kaksipäiväisen kesäkokouksen Turussa tiistaina.

Kuin yhdestä suusta kansanedustajat kehuivat avauskokouksen hyvää henkeä.

Toritapahtuman yhteydessä Demokraatti kuulosteli kolmen kansanedustajan tuntoja suhtautumisessa paikalliseen sopimiseen, sunnuntailisiin ja kilpailukykysopimukseen (“kiky”). Kaikki kolme teemoja, joissa on ollut havaittavissa hallituksen sisäistä rakoilua. Myös kokoomuksen sisäisiä painotuseroja.

Puolueen edellisen puheenjohtajan Alexander Stubbin näyttävästi keväällä haastanut Elina Lepomäki korosti Turussa olevansa nyt yksi riviedustaja muiden joukossa.

– Ryhmän kokouksessa ruodittiin hyvässä hengessä keinoja, joilla tällä kaudella saataisiin vielä paitsi budjettiriihessä myös pidemmällä tähtäimellä Suomen suuntaa käännettyä.

– Suomen tilanne tiedetään erittäin haastavaksi, erityisesti taloustilanne.

Olet arvostellut kilpailukykysopimuksen sisältöä ainakin paikallisen sopimisen vesittämisestä. Pitäisikö paikallisessa sopimisessa päästä rivakammin eteenpäin?

– Olen riviedustaja nyt. Tuen puoluekokouksessa valittua johtoa. Samalla päätin, että autan niissä asioissa joissa pystyn nykyistä johtoa, myös hallitustyössä – ja näin toimin.

Työllisyyskehityksen trendiä Lepomäki pitää hälyttävänä.

Hän peräänkuuluttaa kannustinloukkujen purkamista, työn kysyntää ja työn tarjontaa lisääviä toimenpiteitä.

Tarkoittaako tämä myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan puuttumista?

– Suomen työttömyysturvamenot ovat reippaasti yli viisi miljardia euroa. Trendi on nouseva ja ansiosidonnaiset etuudet ovat siitä valtaosa. Se on paitsi fiskaalinen myös keskeisesti työmarkkinoiden toimintaan vaikuttava kysymys, mutta meillä ryhmän johto ja valtiovarainministeri linjaavat nämä asiat.

Harkimo: Kokoomuksen tavoite on päästä jossain vaiheessa eteenpäin paikallisessa sopimisessa.

Kansanedustaja Harry Harkimo sanoi kaartelematta toivovansa paikallisessa sopimisessa uutta vaihdetta silmään.

– Kun liittokohtaiset sopimukset alkavat, meidän pitää saada silloin enemmän potkua paikalliseen sopimiseen.

– Jokainen yritys on erilainen. Jokaisen yrityksen omistaja tai johtaja haluaa pitää huolta omista työntekijöistään ja neuvotella palkat ja työajat, hän perusteli.

Harkimon mielestä on vanhanaikaista, että “ylhäältä määrättäisiin kaikki nämä asiat”.

– Meidän on pakko päästä siihen paikalliseen sopimiseen, hän painotti.

Jäikö tämä asia puolitiehen kiky-sopimuksessa?

– Ei kannata itkeä niitä menneitä, vaan itkeä sitä, miten me tulevaisuudessa päästään siihen.

Harkimon mukaan kokoomuksen tavoite on päästä “jossain vaiheessa” eteenpäin paikallisessa sopimisessa.

Vartiainen: Eihän me haluta mitään orjatyötä tai riistohommia. Vähimmäispalkat pitää olla.

Kansanedustaja Juhana Vartiainen muistutti, että kannustinloukkujen purkamisessakin kaikki lähtee hallituksen yhteisistä kannanotoista.

– Yritämme muistuttaa kansakuntaa ja hallituskumppaneita siitä, että hyvin todennäköisesti nykyisillä virityksillä valtiontalouden alijäämä ei pienene, ainakaan riittävästi eikä työllisyys kasva, ainakaan riittävästi. Lisää tarvitaan.

Vartiainen kuitenkin arvioi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan puuttumisen kilpailukykysopimuksen vuoksi nyt vaikeaksi.

– Hallitus on tässä sitonut vähän käsiään, mikä on minusta valitettavaa.

Vartiainen näkee, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus on joka tapauksessa edessä.

– Sitä ei ole missään vaiheessa järkevästi mietitty, että mikä olisi sen sopiva mitoitus ja aikaprofiili. Että se olisi hyvä vakuutus työttömälle, mutta myös pitäisi työn hakemisen kannustimet aika napakoina.

Kesällä kokoomuksesta tuli julkisuuteen esitys lakisääteisten sunnuntailisien poistamisesta. Tämä kiistelty avaus profiloitui Juhana Vartiaiseen.

– Se oli eduskuntaryhmän asettama työryhmä, jota minä en edes johtanut. Sitä johti Kai Mykkänen. Sen perusteella tehtiin pamfletti.

– Se profiloitui minuun, koska satuin sen esittelemään siksi, että olin Suomi-areenassa.

Vartiainen puolustaa ehdotusta yhä. Kyse ei hänen mukaansa ollut sunnuntailisien poistamisesta keneltäkään.

–  Tekisimme mahdolliseksi niistä sopimisen paikallisesti tai työehtosopimuksissa ilman, että laki sitä rajoittaa.

Paikallisen sopimisen osalta Vartiainen ei ole tyytyväinen kiky-sopimukseen.

– Ei, koska pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä tässä ei tapahtunut mitään muutosta. Ne ovat edelleen yleissitovien työehtossopimusten sitomia.

Vartiainen rajaisi yleissitovuuden vähimmäispalkkoihin.

– Eihän me haluta mitään orjatyötä tai riistohommia. Mielestäni vähimmäispalkat pitää olla. Olivat ne sitten laissa tai työehtosopimuksissa.

– Kun ollaan vähimmäispalkan yläpuolella, pitäisi palkat ja työehdot voida sopia vapaasti yrityksissä.

Tähän suuntaan on Vartiaisen mukaan muissa Pohjoismaissa menty.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kokous jatkuu keskiviikkona Salossa.

Ansiosidonnainen palkkatueksi? – Neuvottelut torstaina

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
LKS 20160823 Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo toivoo, että neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa onnistuvat torstaina.

Keskusta ja kokoomus käyttäisivät ansiosidonnaista työttömyysturvaa laajemmin palkkatukena.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetosi tiistaina suoraan työmarkkinajärjestöihin, jotta ansiosidonnaista voitaisiin käyttää laajemmin. Asia on hänestä enemmän kiinni työnantaja- kuin työntekijäpuolesta.

Hallituksen suunnittelema työllisyyspaketti vei ison osan huomiosta, kun keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmät olivat tahoillaan koolla. Viimeistään kuun vaihteen budjettiriihessä hallituksen pitäisi päästä sopuun toimista, joilla työllisyyttä parannetaan merkittävästi.

Elinkeinoelämän keskusliitosta ei haluttu tiistaina kommentoida ajatusta ansiosidonnaisen käytön laajentamisesta, vaan asiaan luvattiin palata torstaina hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tapaamisen jälkeen.

Jo nyt valmistelussa on malli, jossa valtion rahoittamaa työttömyysturvaa voisi käyttää väliaikaisesti palkkatukeen, starttirahaan ja ehkä koulutukseen. Ansiosidonnaisen osalta tarkoitukseen voisi käyttää tähänastisten kaavailujen mukaan vain valtion rahoittamaa työttömyysturvan perusosaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoi, että hallitus löytää järjestöjen kanssa yhteisen mallin.

– Nyt haetaan sitä, että myös ansiosidonnaista osuutta voisi käyttää. Se ei ole tällä hetkellä mahdollista.

Palkkatuki madaltaisi työnantajan kynnystä mahdollisesti lisäkoulutusta tarvitsevan työntekijän palkkaamiseen.

Hallitus harkitsee myös esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Keskusteluissa on ollut malli, jossa tuki olisi työttömyyden alussa suurempi.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on jo päätetty leikata sadalla päivällä. Ansiosidonnaisen kesto lyhenee vuoden alusta 400 päivään tai alle kolmen vuoden työhistorialla 300 päivään.

Sipilän mukaan nyt käsillä olevassa työllisyyspaketissa ei olla puuttumassa ansiosidonnaisen kestoon.

– Varmaan kestoon ei ainakaan puututa, siitä on yhdessä sovittu. Tehtiinpä mitä tahansa, niin ne sovitaan yhdessä kolmikannassa, Sipilä sanoi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa tiistaina.
Hallitus on työllissyystoimissaan ahtaassa raossa, sillä työllisyystavoitteeseen pääseminen vaatisi reippaita toimia, mutta samalla sen pitää tasapainoilla muun muassa työmarkkinakentän pitämiseksi rauhallisena.

Keskusta eduskuntaryhmä on koolla Oulussa keskiviikkoon asti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä puolestaan aloitti tiistaina oman kesäkokouksena Turussa. Molempien puolueiden kesäkokouksissa on keskiössä myös ensi viikolla koittava hallituksen budjettiriihi.

Hallituspuolueiden välillä on viime päivinä ollut nokkapokkaa budjetin painostuksista.
Kokoomus ajaa yhä päivähoitomaksujen korotusten perumista. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen mukaan päivähoitomaksuja arvioidaan osana työllisyystoimia.

– Kaikki mikä työssäkäynnille muodostaa esteitä, kannustinloukkuja, pitää käydä läpi. Siltä pohjalta kokoomus haluaa keskustella.

Perussuomalaisten asettama ehto, pääomatuloveron ylemmän kannan nostamisesta prosenttiyksiköllä, ei kokoomukselle käy. Jokisen mukaan kokoomus ei hyväksy enää veronkorotuksia – tai ainakaan kokonaisveroasteen nousua.

– Verojen sisällä voidaan katsoa kohdistamista, Jokinen täsmensi.

Olli Kuivaniemi, Anniina Luotonen

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Mitäs pirua se Soini oikein kirjoittikaan?

Kuva: Lehtikuva
Mitä puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini (ps.) onkaan päättänyt?

– Ei helkkari. Taidan jatkaa näissä hommissa, ainakin ministerinä, vaalikauden loppuun.

Ei. Nämä eivät olleet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanoja. Pääministerinhän on oltava hallituksen sitko, hän, joka sammuttaa viimeisenä valot, ja tsekkaa, ettei kukaan jäänyt savuaviin raunioihin. Ainakaan elävänä.

Sanoja, tai tässä tapauksessa kirjoittaja, on ulkoministeri Timo Soini (ps.) plokissaan 20.8. Hän on ihan varmasti miettinyt jatkoaan kertaan jos toiseenkin. Soini on joutunut persujen puheenjohtajana kokemaan niin monta liskojen yötä, että mieli on tehnyt lyödä hanskat tiskiin usein, aivan varmasti.

Ei ole kauaa siitä, kun Soini vielä perusteli jatkohalujaan sillä, että vain hän pystyy pitämään rivijäsenensä kurissa. Mutta silloin Soini ei vielä istunut mustan auton takapenkillä, eikä matkustanut yksityisjetillä maailmalla virvokkeita ja asianomaisia ruokajuomia nautiskellen.

Nyt hän saa sitä tehdä niin paljon kuin lystää aina vaalikauden loppuun saakka. Sitten taitaa tulla äänestäjä noutajana, joka poimii mädät hedelmät puusta ja istuttaa tilalle kokonaan uuden puun.

Mutta luitteko tarkkaan Soinin tekstin tuosta kommentin alusta? Sehän pitää sisällään uutisen, jonka mukaan Soini taitaa olla luopumassa puheenjohtajan pestistään, mutta haluaa jatkaa ilmastoidun ministeriautonsa takapenkillä vaalikauden loppuun.

Ja tässä onkin Soinin jutun juoni. Hän voi luovuttaa pestinsä vaikka raitistuneelle sahurille Teuvo Hakkaraiselle. Eikä väliä, vaikka puolue hajoaisi Soinin lähdön myötä tuhannen päreiksi ja useaan eduskuntaryhmään. Vaalikauden alussa säädetty “Lex-Soini” kun takaa, että persuilla pysyy sama puoluetuki puolueen hajotessakin kuin vaalikauden alussa. Näin vaikka jäljelle jäisi vain yksi kansanedustaja, Soini itse. Hänhän ei puolueestaan lähde. Kukas sitä lapsensa hylkäisi?

Mutta kuka pitäisi toiseksi suurimman hallituspuolueen kasassa, jos Soini lähtee? Mustan auton takapenkiltä sen paremmin kuin Cobacabanan rannoilta ei sitä hommaa hoideta, se on jo nähty.

Sipilä ei anna tuumaakaan periksi koulutuksen lisäleikkauksista – “Tämä on ollut idea koko ajan”

Kuva: Lehtikuva/Timo Heikkala
LKS 20160823 Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen yleisötapahtumassa kävelykatu Rotuaarilla Oulussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA
Pääministeri Juha Sipilä keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa tänään.

Valtion määrärahat korkeakouluille ovat näillä näkymin pienenemässä kilpailukykysopimuksen takia. Yliopistot ja muut opinahjot eivät siis saa itselleen hyötyä henkilöstösäästöistä, joita sopimus toi mukanaan.

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti, että kilpailukykysopimuksella on haluttu parantaa juuri yksityisen sektorin kilpailukykyä kasvun vauhdittamiseksi. Sipilän mukaan hyöty otetaan pois kaikilta julkisesti rahoitetuilta toimijoilta.

– Tämä on ollut homman idea koko ajan. Jos me tässä lähdemme lipsumaan, niin tästä tulee Pandoran lipas, tämä koko rakennelma kaatuu, Sipilä sanoi tiistaina Oulussa.
Sipilän mukaan julkisen sektorin asema paranee kilpailukykysopimuksella vain välillisesti kasvun ja työllisyyden kautta.

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat olleet erimielisiä siitä, pysyvätkö korkeakoulujen määrärahat ennallaan, vaikka niiden henkilöstökulut pienenevät kilpailukykysopimuksen myötä. Valtiovarainministeriö katsoo, että korkeakoulujen määrärahaa voidaan pienentää niille koituvien säästöjen takia, kun taas opetusministeriö soisi rahan pysyvän ennallaan. Kiistan taustalla on ollut erimielisyys siitä, ovatko yliopistot yksityisoikeudellisia vai julkisia toimijoita.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen arvioi omassa kokouksessaan Turussa, että linjaus on kilpailukykysopimuksen hengen mukainen. Hallitus tulkitsee näin korkeakoulut julkisen sektorin toimijoiksi.

– Näin pääministeri on asian tänään linjannut, Jokinen kertoi.

Anniina Luotonen, Olli Kuivaniemi

UM:n henkilöstö kiittelee – “Hyvä, että johto tulee meidän linjalle kiusaamisessa”

Kuva: Lehtikuva
Suurlähettiläs Jarmo Viinanen harkitsee oikeustoimia työnantajaansa vastaan.

Suomen suurlähetystöjen henkilöstön edustajat kiittävät johdon puuttumista epäasialliseen johtamiseen. Henkilöstön etujärjestön Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen puheenjohtaja Juha Parikka pitää ulkoministeri Timo Soinin (ps.) ja valtiosihteeri Peter Stenlundin kommentteja merkittävinä.

– Ollaan todettu tyytyväisyydellä, että talon johto on tulossa samoille linjoille meidän kanssa. Nollatoleranssi on merkittävä uusi ote työpaikkahäirinnän ja -kiusaamisen kitkemisessä, Parikka arvioi.

Stenlund sanoi maanantaina suurlähettiläspäivillä, että suurlähettiläät tarvitsevat tukea johtamiseen ja alaisten toimintaan liittyvien tilanteiden selvittämiseen. Ulkoministeri Soini puolestaan sanoi, että jokaisen työntekijän pitää saada asiallista kohtelua eikä “herroja pidä suojella”.

Parikan mielestä ministeriön johto toimi ripeästi Tukholman lähetystön tapauksessa. Soini kertoi viime viikolla kotiuttavansa suurlähettiläs Jarmo Viinasen. Taustalla oli sisäinen tarkastus, jossa selvitettiin muun muassa mahdollista epäasiallista käytöstä.

Parikan mukaan vuosittain edustustoissa tehtävä työtyytyväisyysbarometri paljastaa, että ongelmia on muuallakin.

– Siellä on aina vähintään muutama edustusto punaisella, eli on ongelmia tai vakavia ongelmia työhyvinvoinnissa ja työilmapiirissä.

Ulkoasiainhallinnon pääluottamusmies Leo Olasvirta ei pidä tilannetta hälyttävänä, kun ottaa huomioon, että työntekijöitä on noin 1 500.

Hänen mukaansa tärkeää olisi aina ottaa epäkohdat heti puheeksi. Olasvirta muistutti, että myös epäasiallisuutta kohdanneella työntekijällä on vastuunsa.

– Kyllä meidän jokaisen virkamiehenkin täytyy pikkuisen alaistaitoja osata ja ottaa puheeksi rohkeasti eikä jäädä luimistelemaan.

 

Sampo Sivula, Jaana Vaahto