tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Pörssiyhtiöt jakavat 10,5 miljardia euroa osinkoja tänä vuonna – ”Yrityksen ulos jakamaa voittoa verotettava kireämmin”

Kuva: Roope Permanto
Veropolitiikkaan kaivataan kannusteita, jotka houkuttaisivat yrityksiä sijoittamaan voittojaan investointeihin ja toiminnan kehittämiseen.

– Suomen talous on kärsinyt hypotermiasta jo usean vuoden ajan, mutta pörssissä kuume nousee. Kauppalehden (20.4.2015) mukaan pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna 10,5 miljardia euroa osinkoja. Se on merkittävä osa 50 suurimman pörssiyrityksen yhteenlasketusta 18 miljardin euron viime vuoden liikevoitosta, kirjoittaa STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jukka Ihanus blogissaan järjestön verkkosivuilla.

Smolnassa käytävissä hallitusneuvotteluissa tulisi Ihanuksen mielestä etsiä malleja, joissa yrityksen ulos jakamaa voittoa verotettaisiin nykyistä kireämmin.

– Näin syntyisi kannuste jättää voitto yrityksen toiminnan kehittämiseen, hän perustelee.

Ratkaisua voisi etsiä joko yhtiön tuloverotuksen uudistamisesta tai osingonsaajan verotuksesta. Mielenkiintoinen selvitettävä kysymys olisi Ihanuksen mukaan yhtiön tuloksen verottaminen sen mukaan,  jätetäänkö voitto yhtiöön esimerkiksi investointeihin vai jaetaanko se ulos omistajille. Ulosjaetun voiton osalta vero olisi korkeampi.

–Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa tämä ei voi kuitenkaan tapahtua yritysten ja osingonsaajien verotuksen kokonaistasoa keventämällä, Ihanus näkee.

Siksi mallin tulisi olla verotulojen kannalta neutraali lyhyellä aikavälillä.

Veroale on mennyt yritysten kannattavuuden ja voitonjakokyvyn parantamiseen.

Vuoden 2014 alusta toteutettu yhteisöveron lasku ei ole Ihanuksen mukaan tuottanut sille asetettuja tuloksia.

– Lasku oli fiskaalisesti merkittävä ja suhteellisesti mitattuna maailmanlaajuisesti suurin kertapudotus. Uudistuksella pyrittiin lisäämään Suomeen suuntautuvia investointeja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksittäisiä valonpilkahduksia lukuun ottamatta investointirintamalla ei ole havaittavissa buumia. Suhdanteista johtuen dynaamiset vaikutukset ovat jääneet kauas alun toiveiden taakse.

– Veroale on mennyt yritysten kannattavuuden ja voitonjakokyvyn parantamiseen. Yhteisöverotuksen alentamisessa suurimman hyödyn näyttävät siis keränneen kansainväliset sijoittajat, joita osinkojen verotuksen kiristäminen ei koskenut, STTK:n Ihanus kirjoittaa.

SDP vaatii maailmanlaajuisia toimia terrorismin kitkemiseksi ja Suomeen 100 miljoonaa lisää kehitysrahoihin

Kuva: Tommi Matinlassi
SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät ryhmäkuvassa. Vas. Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta.

– Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat maailmalla lisääntyneet viime vuosina, ja Eurooppakin on saanut tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa ja terrori-iskujen myötä.  Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä sekä radikalisoitumista niiden juurisyistä lähtien. Köyhyys, eriarvoisuus, näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen luovat kasvualustaa radikalisoitumiselle. Vastuullisten poliittisten liikkeiden on pureuduttava näihin juurisyihin, jotta ääriliikkeet ja terroristit eivät pääsisi hyväksikäyttämään niitä. Näin toteavat SDP:n presidenttiehdokkaat yhteisessä julkilausumassaan.

– Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauas tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen saavutetusta tasosta. Valtiovarainministeriön vuoden 2018 budjettiesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 536,8 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vuonna 2015 taso oli yli 920 miljoonaa.

– BKT:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan tänä vuonna olevan vain noin 0,39 %. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sitoutuneet nostamaan määrän YK-tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittävät yhdessä, että vuoden 2018 budjettiin tehdään valtiovarainministeriön nyt olemassa olevan budjetin pohjaesitykseen 100 miljoonan euron lisäys.

 

 

CNN: Texas varautuu hurrikaaniin

Yhdysvalloissa Texasin osavaltiossa varaudutaan etelästä saapuvaan myrskyyn, joka saattaa yltyä hurrikaaniksi, kertoo CNN. Trooppinen myrsky Harvey voimistuu Meksikonlahden länsiosissa.

Yhdysvaltain hurrikaanikeskus on määrännyt hurrikaanivalmiuden osaan Texasin rannikkoa. Tämä tarkoittaa, että hirmumyrskyn isku alueelle on mahdollinen seuraavan kahden vuorokauden aikana.

Naapuriosavaltiossa Louisianassa sijaitsee myrskytuhoille altis New Orleansin kaupunki. Myös tuolle seudulle saattaa yltää voimakkaita sateita.

STT, Houston

 

 

 

AVAINSANAT

Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

Helsingissä vaaditaan lauantaina rajojen sulkemista ja hallituksen eroa sekä osoitetaan mieltä fasismia vastaan

Helsingissä järjestetään launtaina kaksi mielenilmausta. Helsingin Narinkkatorilla kello 15 alkaen järjestettävään terrorismin vastainen mielenilmaisu -mielenosoitukseen on ilmoittautunut tapahtuman Facebook-sivulla jo yli tuhat osallistujaa.

Järjestäjän mukaan tilaisuudessa vaaditaan muun muassa rajojen sulkemista, hallituksen eroa ja laittomasti maassa oleskelevien poistamista.

Samaan aikaan Narinkkatorilla järjestetään antifasistinen Solidaarinen Helsinki – Yhdessä fasismia ja fundamentalismia vastaan -vastamielenosoitus.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

IL-kysely: 44 % vastanneista arvioi Suomen varautumisen terrorismiin huonoksi, maahanmuuttoasenteet jyrkentyneet

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun joukkopuukotuksen jälkeen suomalaisten asenteet maahanmuuttopolitiikassa ovat jyrkentyneet, kertoo Iltalehti.

Taloustutkimuksella teetetystä verkkokyselystä käy ilmi, että 58 prosenttia vastaajista kannattaa kovaa linjaa maahanmuuttoasioissa, eli viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.

Pehmeitä keinoja, kuten kotouttamista ja kehitysapua suosivien osuus on pienentynyt 33 prosenttiin. Ylen huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa vielä puolet vastaajista kannatti pehmeitä keinoja, kun taas kovien keinojen puolella oli noin 40 prosenttia.

Iltalehden kyselystä käy ilmi, että noin puolet suomalaisista uskoo Suomen varautuneen erittäin tai melko hyvin terrorismin uhkaan. Vastaavasti 44 prosenttia arvioi varautumisen olevan huonoa.

Lisäksi suurin osa suomalaisista olisi valmis lisäämään viranomaisten määrää. Lehden mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa poliisien määrän lisäämistä sekä tiedustelulain nopeaa hyväksymistä eduskunnassa.

Verkkopaneelina toteutettuun kyselyyn vastasi 1 177 ihmistä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708232200346985_u0.shtml
http://yle.fi/uutiset/3-9580867