Pörssiyhtiöt jakavat 10,5 miljardia euroa osinkoja tänä vuonna – ”Yrityksen ulos jakamaa voittoa verotettava kireämmin”

Kuva: Roope Permanto
Veropolitiikkaan kaivataan kannusteita, jotka houkuttaisivat yrityksiä sijoittamaan voittojaan investointeihin ja toiminnan kehittämiseen.

– Suomen talous on kärsinyt hypotermiasta jo usean vuoden ajan, mutta pörssissä kuume nousee. Kauppalehden (20.4.2015) mukaan pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna 10,5 miljardia euroa osinkoja. Se on merkittävä osa 50 suurimman pörssiyrityksen yhteenlasketusta 18 miljardin euron viime vuoden liikevoitosta, kirjoittaa STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jukka Ihanus blogissaan järjestön verkkosivuilla.

Smolnassa käytävissä hallitusneuvotteluissa tulisi Ihanuksen mielestä etsiä malleja, joissa yrityksen ulos jakamaa voittoa verotettaisiin nykyistä kireämmin.

– Näin syntyisi kannuste jättää voitto yrityksen toiminnan kehittämiseen, hän perustelee.

Ratkaisua voisi etsiä joko yhtiön tuloverotuksen uudistamisesta tai osingonsaajan verotuksesta. Mielenkiintoinen selvitettävä kysymys olisi Ihanuksen mukaan yhtiön tuloksen verottaminen sen mukaan,  jätetäänkö voitto yhtiöön esimerkiksi investointeihin vai jaetaanko se ulos omistajille. Ulosjaetun voiton osalta vero olisi korkeampi.

–Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa tämä ei voi kuitenkaan tapahtua yritysten ja osingonsaajien verotuksen kokonaistasoa keventämällä, Ihanus näkee.

Siksi mallin tulisi olla verotulojen kannalta neutraali lyhyellä aikavälillä.

Veroale on mennyt yritysten kannattavuuden ja voitonjakokyvyn parantamiseen.

Vuoden 2014 alusta toteutettu yhteisöveron lasku ei ole Ihanuksen mukaan tuottanut sille asetettuja tuloksia.

– Lasku oli fiskaalisesti merkittävä ja suhteellisesti mitattuna maailmanlaajuisesti suurin kertapudotus. Uudistuksella pyrittiin lisäämään Suomeen suuntautuvia investointeja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksittäisiä valonpilkahduksia lukuun ottamatta investointirintamalla ei ole havaittavissa buumia. Suhdanteista johtuen dynaamiset vaikutukset ovat jääneet kauas alun toiveiden taakse.

– Veroale on mennyt yritysten kannattavuuden ja voitonjakokyvyn parantamiseen. Yhteisöverotuksen alentamisessa suurimman hyödyn näyttävät siis keränneen kansainväliset sijoittajat, joita osinkojen verotuksen kiristäminen ei koskenut, STTK:n Ihanus kirjoittaa.

Näyttelijöillä karmeita kokemuksia: ”Teatterinjohtaja tarttui kiinni rintoihini”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

– Muutama miespuolinen työtoveri on hipelöinyt takapuolta ja rintoja, suudellut väkisin, pitänyt fyysisesti kiinni rajoittaen liikkumista, työntänyt jotain keppiä hameen alle ja nostellut hametta.

Näin kirjoittaa noin 45-vuotias naisnäyttelijä STT:n ja Näyttelijäliiton kyselyssä seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Samankaltaisia kokemuksia jakavat kymmenet kyselyyn vastanneet näyttelijät.

Avoimeen lomakkeeseen vastasi lähes 150 näyttelijää, joista yli 120 oli kokenut jonkinlaista seksuaalista ahdistelua tai häirintää työssään. Puolet oli kokenut fyysistä häirintää, kuten takapuolen läpsimistä ja kourimista, rintojen puristelua ja käsien tunkemista housuihin.

Silmiinpistävää on, miten moni on kokenut selkeää ja karkeaa fyysistä ahdistelua, jopa päälle käymistä.

– Odotin menoa näyttämölle verhoissa, joiden takana istui lapsiyleisö. Teatterijohtaja tuli sinne ja tarttui kiinni rintoihini. En voinut reagoida mitenkään, koska yleisö oli siinä verhon takana, noin 55-vuotias nainen kertoo.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliitossa.

Moni vastaajista kertoo, että näyttelijän työhön kuuluvaa fyysistä läheisyyttä on käytetty hyväksi ja menty pidemmälle kuin kohtaus olisi vaatinut.

– Vastanäyttelijä kourii teatteriharjoituksissa oikeasti ja syvältä haaroväliäni, vaikka isolla lavalla reiden koskeminen olisi riittänyt, noin 30-vuotias nainen kertoo.

Moni kertoo lääppimisestä lavalla, kulisseissa ja harjoituksissa. Kiinni tarttumisen lisäksi on pyydetty olemaan alasti, vaikkei se liity mitenkään kohtaukseen. Sanallinen ahdistelu on ulkonäöstä huomauttelemista ja asiaankuulumattomia seksuaalissävytteisiä kommentteja, jotka on puettu vitsin muotoon. Moni on saanut myös suoria seksiehdotuksia.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliiton toiminnanjohtajaa Elina Kuusikkoa, mutta hän sanoo olevansa tulokseen pettynyt.

– Nimenomaan siitä, että se edelleenkin tuntuu olevan alalla noin yleistä. Olisi toivonut, ettei siellä olisi nuoria.

Kaikki pelkäävät mainettaan.

Ahdistelijat ovat olleet näyttelijäkollegoita, mutta myös ohjaajia ja muita esimiehiä. Moni kertoo, ettei ole osannut tai uskaltanut reagoida mitenkään.

Vaikeneminen on yleistä ja siihen vaikuttaa alan pätkätyöluonne, Kuusikko kertoo.

– Kaikki pelkäävät mainettaan. Sitä, ettei saa seuraavia keikkoja, ei saa rooleja. Silloin ohjaajalta saatetaan sallia sellaista, mitä ei normaalissa tilanteessa sallittaisi.

Keski-ikäinen naisnäyttelijä kertoo menettäneensä nuorena elokuvaroolin, koska ei tanssinut hitaita ohjaajan kanssa.

– Tämän hän itse kertoi syyksi, miksi hylkäsi minut elokuvasta.

Yllättävän iso osa tapauksista voisi täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten seksuaalisen ahdistelun, tai jotain vakavampaakin.

– Juopunut vanhempi työtoverini tunkeutui vapaapäivän iltana kotiini ”maksamaan pienen vippinsä”. Hän halusi kiittää luonnossa. Siinä sitten kiertelimme meidän ruokapöytäämme, minä karkuun ja hän perässä. Kyllä siinä oli ihan tosi kyseessä.

Nainen kertoo saaneensa miehen viimein itse ulos asunnosta, jolloin mies haukkui häntä huoraksi.

Ahdistelusta kertoo myös kuusitoista miesnäyttelijää. Kourijat ovat olleet niin naisia kuin miehiä.

– Vanhemmat miehet kourivat. En ole itse homoseksuaali. Kerran koekuvauksissa naispuolinen ohjaaja pyysi riisuutumaan. En tänä päivänä tiedä, miksi, kertoo noin 45-vuotias miesnäyttelijä.

STT–TUULI OIKARINEN

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.

Keskustaedustaja haukkuu oman ministerinsä Hämeen Sanomissa, varoittaa sotesta: ”Ei enää koskaan rakenneta takaisin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta saattaa suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa.

– Kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin.

Anttila epäilee, että lääkärit kaikkoavat julkiselta puolelta yksityisiin firmoihin. Anttilan mukaan hallituksen sote-uudistuksesta voi seurata myös maaseudun ja kaupungin epätasa-arvo, koska yritykset eivät syrjäseuduille tahdo.

– Tässä yritetään nyt kerralla niin suurta palaa ja niin monimutkaista järjestelmää, ettei tätä välttämättä senkään takia onnistuta viemään käytäntöön, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Hänen mielestään sote pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

Anttilan mielestä Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun ongelmat johtuvat poliitikoista, ei valmistelevista virkamiehistä.

Keskustan kannatusta puolestaan syö hänen mukaansa sote-uudistusten vaikeuksien kaatuminen nimenomaan keskustalaisten vastuuministerien syliin. Hän on päivittänyt samasta asiasta myös Twitterissä.

Anttila ei kavahda antaa Hämeen Sanomissa kritiikkiä myöskään puolueen omalle ministerille, perhe- ja peruspalveluministerinä kesään saakka toimineelle Juha Rehulalle.

Anttila toteaa Rehulan tehneen terveydenhuoltolain, jolla ajettiin alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminta.

– Se oli erittäin iso virhe, joka iskee keskustan vahvoille kannatusalueille.

– Pahinta oli, ettei Rehula prosessoinut sen enempää keskustan eduskuntaryhmän, aluesairaalaväen kuin niiden palvelujen käyttäjienkään kanssa sitä, mitä muutoksia on tulossa. Me emme puolueessa katso hyvällä sellaista politiikkaa, jolla ajetaan alas seutukuntien elinvoimaa. Ja Rehulan päätös oli mitä suurimmassa määrin juuri sitä, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.