Pörssiyhtiöt jakavat 10,5 miljardia euroa osinkoja tänä vuonna – ”Yrityksen ulos jakamaa voittoa verotettava kireämmin”

Kuva: Roope Permanto
Veropolitiikkaan kaivataan kannusteita, jotka houkuttaisivat yrityksiä sijoittamaan voittojaan investointeihin ja toiminnan kehittämiseen.

– Suomen talous on kärsinyt hypotermiasta jo usean vuoden ajan, mutta pörssissä kuume nousee. Kauppalehden (20.4.2015) mukaan pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna 10,5 miljardia euroa osinkoja. Se on merkittävä osa 50 suurimman pörssiyrityksen yhteenlasketusta 18 miljardin euron viime vuoden liikevoitosta, kirjoittaa STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jukka Ihanus blogissaan järjestön verkkosivuilla.

Smolnassa käytävissä hallitusneuvotteluissa tulisi Ihanuksen mielestä etsiä malleja, joissa yrityksen ulos jakamaa voittoa verotettaisiin nykyistä kireämmin.

– Näin syntyisi kannuste jättää voitto yrityksen toiminnan kehittämiseen, hän perustelee.

Ratkaisua voisi etsiä joko yhtiön tuloverotuksen uudistamisesta tai osingonsaajan verotuksesta. Mielenkiintoinen selvitettävä kysymys olisi Ihanuksen mukaan yhtiön tuloksen verottaminen sen mukaan,  jätetäänkö voitto yhtiöön esimerkiksi investointeihin vai jaetaanko se ulos omistajille. Ulosjaetun voiton osalta vero olisi korkeampi.

–Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa tämä ei voi kuitenkaan tapahtua yritysten ja osingonsaajien verotuksen kokonaistasoa keventämällä, Ihanus näkee.

Siksi mallin tulisi olla verotulojen kannalta neutraali lyhyellä aikavälillä.

Veroale on mennyt yritysten kannattavuuden ja voitonjakokyvyn parantamiseen.

Vuoden 2014 alusta toteutettu yhteisöveron lasku ei ole Ihanuksen mukaan tuottanut sille asetettuja tuloksia.

– Lasku oli fiskaalisesti merkittävä ja suhteellisesti mitattuna maailmanlaajuisesti suurin kertapudotus. Uudistuksella pyrittiin lisäämään Suomeen suuntautuvia investointeja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksittäisiä valonpilkahduksia lukuun ottamatta investointirintamalla ei ole havaittavissa buumia. Suhdanteista johtuen dynaamiset vaikutukset ovat jääneet kauas alun toiveiden taakse.

– Veroale on mennyt yritysten kannattavuuden ja voitonjakokyvyn parantamiseen. Yhteisöverotuksen alentamisessa suurimman hyödyn näyttävät siis keränneen kansainväliset sijoittajat, joita osinkojen verotuksen kiristäminen ei koskenut, STTK:n Ihanus kirjoittaa.

ANC:n Jacob Zuman seuraaja selvillä tänään – ex-vaimoko?

Kuva: AFP PHOT/ Mujahid Safodien
Presidentti, luopuva puheenjohtaja Jacob Zuma kuunteli eilen ANC:n 54. puoluekokouksen edustajien puheita.

Etelä-Afrikassa valtapuolue ANC on aloittanut johtajavaalin ääntenlaskun. Puolue valitsee seuraajaa nykyiselle puoluejohtajalle, presidentti Jacob Zumalle. Puolue kertoo, että lähes 5 000 äänioikeutettua on äänestänyt suljetussa lippuäänestyksessä. Tulosten odotetaan olevan selvillä myöhemmin tänään.

Zuma on tukenut seuraajakseen ex-vaimoaan Nkosazana Dlamini-Zumaa. Toinen vahva ehdokas on varapresidentti Cyril Ramaphosa.

Alun perin äänestyksen piti olla jo eilen, mutta sen aloitus viivästyi, kun puolueella oli erimielisyyksiä siitä, ketkä edustajista olivat äänestyskelpoisia.

STT-AFP, Johannesburg

 

Huonekalujätti puolustautuu: ”Verotuksemme on mielestämme EU-sääntöjen mukaista”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Ruotsalainen huonekalujätti Ikea joutuu EU-komission kilpailuosaston tutkintaan. Komissio ilmoittaa selvittävänsä, onko Ikean toimintaa pyörittävän Inter IKEA -yhtiön verotus Hollannissa ollut niin lievää, että se on vääristänyt kilpailua.

Ikea ei tunnustanut mitään väärinkäytöstä.

– Verotuksemme on mielestämme ollut EU-sääntöjen mukaista. On hyvä, jos tutkinta voi selventää ja vahvistaa asian, yhtiö sanoi kannanotossaan.

Ikea otti 1980-luvun alussa käyttöön franchise-mallin. Hollannissa toimiva Inter IKEA ei omista Ikea-tavarataloja, mutta kerää niiltä maksun, joka vastaa kolmea prosenttia liikevaihdosta.

Kilpailukomissaari Margrethe Vestager totesi, etteivät unionin jäsenmaat voi sallia yritysten vähentää verotustaan siirtämällä osan voitoistaan keinotekoisesti muualle.

– Kaikkien yritysten, olivat ne suuria tai pieniä, ylikansallisia tai ei, tulee maksaa oikeudenmukainen osuutensa veroista, Vestager linjasi.

Komissio on aiemmin ottanut hampaisiinsa Applen, Amazonin ja McDonaldsin verosuunnittelun.

Tutkintaan tulee kaksi Hollannin verottajan tekemää linjausta vuosilta 2006 ja 2011. Inter IKEA sai päätösten myötä mahdollisuuden siirtää tuloja keveämmän verotuksen maihin, ensin Luxemburgiin ja myöhemmin Lichtensteiniin.

Ikean tapauksessa komissio ei arvioinut veronkierron laajuutta. EU-parlamentin vihreät julkaisi viime vuonna raportin, jossa se laski yhtiön kiertäneen noin miljardin euron edestä veroja vuosina 2009–2014.

Huonekaluyhtiön verojärjestelyt nousivat esille vuoden 2015 Lux Leaks -skandaalin yhteydessä.

Yksityisesti omistetulla Ikealla on monimutkainen omistusrakenne, jota pyöritetään säätiöiden kautta. Tällä keinolla yhtiö on kyennyt välttämään Ruotsin korkean verotuksen.

Komissio on aiemmin ottanut hampaisiinsa Applen, Amazonin ja McDonaldsin verosuunnittelun. Komissio määräsi Irlannin perimään teknologiajätiltä 13 miljardin euron lisäverot, koska yhtiön verotus oli ollut liian keveää. Irlanti vastusti päätöstä, mutta on nyt aloittamassa rästien karhuamisen Applelta.

”Seksuaaliseen häirintään on aina puututtava vakavasti” – työmarkkinakeskusjärjestöiltä viesti työpaikoille

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt antavat vakavan viestin jokaiselle työpaikoille. Ne kehottavat nollatoleranssiin seksuaalisessa häirinnässä.

– Jokainen häirintäteko on liikaa. Seksuaalista häirintää koskeva lainsäädäntö antaa jo laajat mahdollisuudet puuttua häirintään. Nyt tarvitaankin ennen kaikkea asennemuutosta, järjestöt painottavat yhteisessä kannanotossaan.

Seksuaaliseen häirintään on järjestöjen mielestä puututtava aina vakavasti.

– Kaikkien osapuolten on tunnettava vastuunsa häirinnän ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa työpaikalla.

Työmarkkinakeskusjärjestöt huomauttavat, että häirintävapaan työilmapiirin luomiseen voidaan vaikuttaa työpaikoilla monin tavoin. Esimerkiksi kyselyllä voidaan kartoittaa henkilöstön kokemuksia syrjinnästä ja häirinnästä ja laatia työpaikalle menettelytapaohjeet mahdollisten tapausten selvittämiseen.

– Häirintävapaalla työpaikalla on positiivinen vaikutus työntekijöiden ja työnantajan väliseen luottamukseen sekä yleisemmin työhyvinvointiin. Työntekijöiden työhyvinvointi näkyy muun muassa tuottavuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja työpaikan imagossa, järjestöt korostavat.

AKT saartaa kuljetusyrityksiä satamiin

Kuva: Kari Hulkko
Tietyt rekat eivät täyty satamissa, jotka ovat AKT:n saarrossa.

AKT:n hallitus on tänään päättänyt  asettaa saartoon 10 yritystä Hamina-Kotkan ja Helsingin Vuosaaren satamissa. Saartoon joutuvat seuraavat yritykset: Kuljetus Virtanen & Tenhu Oy, Trans Bros Oy, R.J.N. –Trans  Oy, Hämeen Rahtipalvelu Oy, Prozero Oy, Omega-Trans Oy, Crofin Oy, Rekkapalvelut Oy, P. Pykäläinen Ky, L T Pykäläinen

Saarron aikana kyseisiä yrityksiä ei palvella.

– On yrityksiä, jotka teettävät jatkuvasti töitä halvemmilla ehdoilla. Osa jättää haittalisiä sekä pekkasvapaita maksamatta. Nämä kymmenen yritystä kuuluvat siihen koriin, liittosihteeri Arto Sorvali AKT:stä kommentoi Ylelle.

Saarto alkaa maanantaina 18.12. kello 06.00 ja päättyy tiistaina 19.12. klo 06.00.

 

 

 

Keskustelua aiheesta

Hallitus käsittelee tietovuotoa – Sipilä: ”Pitää miettiä onko tästä syntynyt jotakin vahinkoa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus käsittelee tiistaina Helsingin Sanomille tehtyä tietovuotoa, jota Keskusrikospoliisi tutkii Puolustusvoimien pyynnöstä.  Asia tulee Sipilän mukaan tiedoksi myös tasavallan presidentillä vahvistettuun ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan eli niin sanottuun tp-utvaan.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikoelaitosta koskevan jutun, joka sisälsi lehdelle vuodettua salassa pidettävää materiaalia.

– Tämä on vakava asia. Kyllä meidän lainsäädäntö on tässä asiassa käsittääkseni hyvin selkeä. Tiedon luovuttaminen, levittäminen ja julkaiseminen on rangaistavaa ja siitä näkökulmasta nyt asiaa käsitellään ja poliisi tutkii. Hallitus käsittelee tätä huomenna ja saa tästä raportin, Sipilä sanoi.

Mahdollisia lainsäädännöllisiä muutoksia Sipilä ei halunnut arvioida ennen poliisitutkinnan valmistumista.

– Lähinnä meidän pitää nyt miettiä onko tästä syntynyt jotakin vahinkoa. Pitää arvioida mistä vuoto on syntynyt. Aina täytyy lopulta arvioida myös sitä onko lainsäädäntö ajantasalla. Uskon kyllä, että lainsäädäntö on ajantasalla.

Sipilä ei usko, että vuodolla olisi vaikutusta tiedustelulain käsittelyyn.