Nyt säännökset ovat epäselvät eikä tiedetä, voidaanko pöydällepanoehdotuksia tehdä rajaton määrä. Opposition yksi keino viivästyttää lakiesityksiä eduskunnassa on ollut asioiden pöytääminen. Jatkossa mahdollisuudet olisivat rajallisemmat.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, että työjärjestyksessä on määrä tehdä pöydällepanon säännöksiä nykyistä yksiselitteisemmäksi.

– Pöydällepano voitaisiin tehdä normaalin pöydällepanon jälkeen vain kerran.

– Tällä pyritään välttämään tilanne, jossa käytettäisiin mahdollisia satunnaisia enemmistöjä ja tuotaisiin uudelleen ja uudelleen pöydällepanoesityksiä samassa asiassa kesken aamuyön istuntoa esimerkiksi, Vanhanen kuvaa ja sanoo, että tällaisen toiminnan riski pienenee.

– Aina enemmistön pitää pystyä päättämään ja pelisääntöjen on oltava avoimesti kaikilla tiedossa.

PUHEMIESNEUVOSTOSSA käydyssä keskustelussa todettiin pöytäkirjojen mukaan, että pöydällepanoa koskevat muutosehdotukset ovat esiteltävissä.

Pöytäkirjoista selviää myös, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on pitänyt ongelmallisena ehdotettua pöydällepanopykälää. Ryhmä katsoi lausuntopalautteessaan työjärjestyksen muuttamisen luonnokseen, että eduskunnan ei tule rajoittaa omaa suvereniteettiaan rajoittamalla pöytäämisten määrää.

Jos pöytäämisten määrä rajataan ehdotettuun, se rajoittaa ryhmän näkemyksen mukaan vakavasti opposition edustajien oikeutta käyttää pöytäämistä teknisenä keinona tilanteissa, joissa sillä olisi merkitystä.

Vanhanen ei lähde puhemiesneuvoston sisäisiä keskusteluja avaamaan, vaan toteaa, että perussuomalaisten lopullinen kanta nähdään eduskuntakäsittelyssä.

PUHEMIESNEUVOSTO esittää muutosta myös pääministerin vaaliin. Eduskunnan työjärjestyksen mukaan pääministerin valinnassa ei sallita keskustelua.

Jatkossa keskustelu olisi mahdollinen vaiheessa, jossa olisi ajauduttu tilanteeseen, jossa presidentin ilmoittama pääministeriehdokas ei tulisikaan valituksi. Tällöin olisi asetettava uusi pääministeriehdokas, joka voi olla myös ensimmäisellä kierroksella valitsematta jäänyt ehdokas.

– Kun nähdään, että pääministeriehdokas ei lopullisessa äänestyksessä saa enemmistöä, annetaan mahdollisuus keskusteluun ennen äänestystä. Se antaa käytännössä mahdollisuuden eri ryhmille eräänlaiseen äänestysselitykseen. Sellaisessa tilanteessahan osa saattaa antaa tukensa muodostettavalle vähemmistöhallitukselle, vaikka eivät itse osallistu siihen tai ilmoittautuvat pidättäytyvänsä äänestyksestä ja antavat sillä tavalla mahdollisuuden valintaan.

Vanhanen toteaa, että tilanteessa, jossa keskustelu sallittaisiin, olisi käytännössä tiedossa, ettei tule enemmistöhallitusta.

– Puhemiesneuvosto haluaa, että keskustelu käydään avoimesti eikä niin, että äänestyksen jälkeen jokainen ryhmä järjestää tiedotustilaisuuksia.

Keskustelu lienee hyvin spekulatiivista, sillä Suomessa on ollut viimeksi vähemmistöhallitus 1970-luvun lopulla. Tosin Sitrasta on herätelty keskustelua vähemmistöhallituksista.

MYÖS eduskunta-aloitteisiin puhemiesneuvosto puuttuu. Talousarvioaloite lisätalousarvioesityksen ja
talousarvioesitystä täydentävän esityksen johdosta on jätettävä tällä hetkellä viimeistään neljäntenä päivänä siitä, kun esitys ilmoitettiin saapuneeksi.

Nyt puhemiesneuvostossa katsotaan, että kiiretilanteita varten on tarpeen arvioida, olisiko lisätalousarvioesityksen ja talousarviota täydentävään esityksen neljän päivän aloiteaikaa mahdollista määrätä lyhyemmäksi. Tällä hetkellä valtiovarainvaliokunnan mietintö voi valmistua vasta sen jälkeen, kun aloiteaika on päättynyt ja aloitteet lähetetty valiokuntaan.

– Erityisen painavista syistä puhemiesneuvoston ehdotuksesta voidaan hyväksyä myös lyhyempi edustaja-aloitteen tekoaika, Vanhanen sanoo.

Asian ajankohtaisuus näkyi hänen mukaansa sähköyhtiöiden tarvitsemassa vakuuspäätöksenteossa, jossa Ruotsi pystyi tekemään lainatakauksista päätöksen syksyllä viikonlopun aikana ennen kuin markkinat avautuivat.

Suomi tuli oman 10 miljardin apupakettinsa kanssa perässä.

– Meillä piti mennä lisäbudjetin kautta.