Rutiköyhän maan poliittinen kaaos on seurausta vuosisatojen kehityksestä. Tavallisten haitilaisten elämää leimaavat puute monista perustarvikkeista, terveydenhuollosta ja yhä enemmän myös pelko omasta turvallisuudesta.

Haitissa 15 vuotta asunut antropologian professori Greg Beckett Länsi-Ontarion yliopistosta Kanadasta sanoo, että elinolot maassa ovat nyt jopa huonommat kuin vuoden 2010 yli 250  000 ihmishenkeä vaatineen maanjäristyksen jälkeen.

–  Viimeisten kolmen vuoden aikana on ollut usein pulaa polttoaineesta, mikä on laittanut talouden polvilleen viikoiksi tai kuukausiksi kerrallaan, Beckett kertoo STT:lle.

Haitin ongelmien syitä voidaan tarkastella sekä pitkällä että lyhyellä aikajänteellä. Humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä viime vuosina Beckett vierittää paljon vastuuta salamurhatun presidentti Moisen harteille. Moisen toimet presidenttinä pahensivat sekä poliittista epävakautta että Haitin taloustilannetta.

Juurisyy maan köyhyyteen löytyy kuitenkin kauempaa, sillä Haitin historia on täynnä poliittista epävakautta ja hirmuhallitsijoita. Ulkovaltojen toistuva puuttuminen Haitin asioihin on vaikeuttanut maan kehitystä pitkään senkin jälkeen, kun entisestä Ranskan siirtomaasta tuli 1800-luvun alussa orjakapinan seurauksena maailman ensimmäinen mustien johtama tasavalta.

–  Suurimmat syyt ovat poliittisia ja taloudellisia instituutioita hallitsevan petomaisen eliitin harjoittama poliittinen sorto sekä vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja jatkunut ulkomaisten hallitusten, etenkin Yhdysvaltojen neokolonialismi ja neoimperialismi.

Köyhyyden lisäksi haitilaisia piinaa nyt myös surkea turvallisuustilanne.

–  Tänä vuonna jengiväkivalta on saanut kymmenettuhannet ihmiset pääkaupunki Port-au-Princessä jättämään kotinsa. Moisen murhaa edeltäneinä viikkoina tapettiin useita huomattavia ihmisoikeusaktivisteja, demokratia-aktivisteja ja journalisteja.

Vaikka Moise oli erittäin epäsuosittu, hänen murhansa voi johtaa entistä pahempaan epävakauteen.

–  Port-au-Princen kadut olivat tyhjiä ja hiljaisia Moisen surman jälkeisinä päivinä. Somessa ja paikallismediassa liikkuvat huhut ja salamurhaa ympäröivä epävarmuus ovat pahentaneet turvattomuuden ilmapiiriä.

Moise oli toiminut Haitin presidenttinä vuodesta 2017. Pari viime vuotta hän hallitsi maata itsevaltiaan ottein lykättyään parlamenttivaaleja.

Vaalit on tarkoitus pitää vihdoin syyskuussa, jolloin valitaan myös uusi presidentti. Siihen asti maata johtaa pääministerinä tiistaina aloittanut Ariel Henry, joka pyrkii säilyttämään jonkinlaisen vakauden vaaleihin asti.

Beckettin mielestä kansainvälinen interventio tässä tilanteessa olisi katastrofi, sillä ne ovat ennenkin vain huonontaneet tilannetta.

–  Kansainvälisellä yhteisöllä on kuitenkin tärkeä rooli siinä, että he tunnustavat väliaikaishallituksen ja tukevat sitä uusien vaalien järjestämisessä.

Yhdysvallat on jo ilmaissut tukensa Henryn hallitukselle.