Presidentti Ahtisaari vastaa Demokraatille: Kannatitteko todellakin pakkolakeja?

Kuva: Johannes Ijäs
FullSizeRender5
Jaakko Iloniemi, Martti Ahtisaari ja Tapani Ruokanen julkaisivat tänään keskustelukirjan. Ulkopolitiikka on kirjan keskiössä, mutta myös kotimaan politiikkaa sivutaan.

Rauhannobelisti ja presidentti Martti Ahtisaari suomii ankarasti SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä kirjassa Miten tästä eteenpäin (Docendo).

Kyseessä on keskustelukirja. Keskustelijoina ovat Ahtisaaren lisäksi diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemi sekä journalisti, teologi Tapani Ruokanen. Vapaamuotoista pohdintaa on käyty syksystä 2015 aina kesään 2016.

Tuona aikana on puhuttu muun muassa yhteiskuntasopimuksesta ja Sipilän (kesk.) hallitus on uhannut pakkolaeilla. Kirjassa on hivenin vaikeasti avautuva katkelma, josta syntyy kuva, että Ahtisaari olisi kannattanut pakkolakeja.

– Mistä löytyy hallitus, joka lähtee ajamaan alas etuuksia, joihin ei ole varaa?, Ahtisaari kysyy kirjan mukaan.

Jaakko Iloniemi toteaa tähän, että seurauksena on lakkoaalto läpi Suomen ja AKT sulkee satamat.

–  Juuri tämän hallituksen oli määrä toteuttaa sellainen ohjelma, josta puhumme, Ruokanen jatkaa.

– Sitten on otettava käyttöön pakkolait, Martti Ahtisaari lisää.

Iloniemen mukaan hallituksella meni ”vesi sukkaan” heti, kun sitä piti ryhtyä tekemään – ja se alkoi purkaa päätöksiään.

– Pakkolakeja käytettiin yhtenä painostuskeinona ratkaisun saamiseksi, Ahtisaari sanoo.

– Kun sitä ei säilytetty mukana, ei ollut enää painostuskeinoakaan. Ei tästä hallituksesta ole näiden kysymysten ratkaisijaksi, Iloniemi toteaa.

”Totta ihmeessä ilman pakkolakeja.”

Demokraatti kysyi Ahtisaaren kantaa pakkolakeihin Helsingissä tänään kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

– Totta ihmeessä pitäisi saada ilman pakkolakeja kaikki asiat hoidettua, kuuluu Ahtisaaren vastaus.

Hän viittaa samalla onnistunutta työtä tehneeseen vuoden 1994 työllisyystyöryhmäänsä esimerkkinä siitä, mihin Suomi kykenee.

– En minä vaan nämä ihmiset ja järjestöt, hän lisää.

Ahtisaari kritisoi kirjassaan voimakkaasti ammattiyhdistysliikettä ja myös sosialidemokraattista puoluetta, sen verran reippaasti, että moni saattaa nipistää itseään ja kysyä, mistä puolueesta Ahtisaari nousikaan aikanaan tasavallan presidentiksi. Nyt hän muun muassa lausuu demarien ja ay-liikkeen olevan romuttamassa hyvinvointivaltiota.

”Jos pannaan tienestit puoliksi”

Eikä kaikki vielä tässä. Kirjassa on myös puhetta kaupankäynnin muuttumisesta globalisaation seurauksena. Tällä kohtaa Ahtisaaren syyttävä sormi osoittaa työmarkkinajärjestöihin.

– Olimme sidottuja Neuvostoliiton kauppaan ja jouduimme sitten kansainvälisen kilpailun piiriin. Tätä ei ole vieläkään täysin tajuttu. Sitä osoittavat työntekijä- ja antajajärjestöjen neuvottelut. Jos ymmärrystä olisi, neuvottelut olisivat olleet kokonaan toisenlaiset – tiedettäisiin, ettemme pärjää, jos ylihinnoittelemme itsemme, hän sanoo.

– Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, hän lisää kirjan mukaan.

Kirjan julkistamistilaisuudessa Ahtisaarella oli hivenen toinen ääni kellossa, kun hän vastaili median kysymyksiin.

Hän totesi olevansa hyvin tietoinen siitä, että Suomessa täytyy pystyä maksamaan säädylliset palkat ja pitämään huolta siitä, että maassa on sellaista teknillistä osaamista, jolla pystytään tekemään kaupaksi meneviä tuotteita.

– Ei tässä voi lähteä vakavasti miettiä, että ruvettaisiin (palkkoja) dumppaamaan.

Ahtisaari totesi nyt, että tekisi kaiken muun ennen palkkojen laskemista.

– Sitten täytyy käydä ne palkkaneuvottelut sillä tavalla, että kun tarkistuksia tehdään, ne tehdään vastuullisesti ja kyllä se on näkynyt, hän pehmenteli.

Niinistö kertoi lisää Trumpin puhelusta: Vaikutti aidosti siltä, että haluaa tavata

Kuva: Lehtikuva
trumppi

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump esitti toiveen tapaamisesta presidentti Sauli Niinistölle eilisessä puhelinkeskustelussa. Niinistö kertoo Trumpin vaikuttaneen aidosti siltä, että haluaa tavata.

Niinistö kuitenkin toppuuttelee toiveita pikaisesta tapaamisesta, sillä kyse oli hänen mukaansa varmasti myös kohteliaisuudesta.

Presidentin kanslia tiedotti puhelusta jo eilen, ja tänään Niinistö kommentoi sitä tarkemmin toimittajille.

Kaksikko keskusteli muun muassa Suomen ja Yhdysvaltain suhteista, Venäjästä sekä Arktisesta neuvostosta, jonka puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle keväällä.

Trump pyysi presidentti Niinistöä välittämään suomalaisille terveiset, että suomalaiset ovat hienoa kansaa.

Sipilä ja Medvedev: Pöydällä uusia isoja investointeja

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Pääministerit Dmitri Medvedev (vasemmalla) ja Juha Sipilä keskustelevat taloudesta ja turvallisuudesta.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaaminen Oulussa alkoi yhden jälkeen iltapäivällä.

Tapaamisen annista kerrotaan tiedotustilaisuudessa myöhemmin iltapäivällä. Kyseessä on pääministerien toinen kahdenvälinen tapaaminen.

Sipilän mukaan tapaamisessa Medvedevin kanssa keskustellaan taloudesta ja turvallisuudesta. Tarkoitus on käydä läpi muun muassa Syyrian ja Itämeren tilannetta, mutta myös taloutta.

– Olemme nyt rohkeasti ottaneet agendalle myöskin näitä uusia isoja investointeja, Sipilä sanoi torstaina.

Viime kuussa luovutetussa selvityksessä sanottiin, että Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa.

Selvityksen teki Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa.

– Me aiomme määrätietoisesti edetä nyt asian kanssa, jos saamme korkeammalla tasolla myöskin vihreätä valoa kaikilta mailta, Sipilä sanoi tietoliikennekaapelista.

Sipilän mukaan tavoitteena on, että vauhtiin päästäisiin jo tämän hallituskauden aikana.

Esille mahdollisesti nousevien aiheiden kirjo tämän päivän tapaamisessa on laaja. Yksi esillä ollut asia on arktinen yhteistyö, sillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle ensi keväänä.

Kaasuputkiasiat nousivat pintaan tällä viikolla, kun venäläinen uutistoimisto Tass kertoi alkuviikosta Venäjän odottavan poliittista tukea Suomelta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

Suuren valiokunnan sd-ryhmä: EU-jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa jäädytettävä

Kuva: Thinkstock
Turkish flag flying in the air

Eduskunnan suuren valiokunnan sosialidemokraatit tiedottavat tuomitsevansa jyrkästi Turkin ihmisoikeusloukkaukset ja ilmaisevat syvän huolensa maan tulevaisuudesta ja liberaalin demokratian kehityksestä.

– Viime keväänä voimaan tulleen EU-Turkki-sopimuksen myötä muuttoliike Turkin kautta EU-jäsenvaltioihin on hidastunut, mutta sopimuksen yhteensopivuus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden kanssa on kyseenalainen, he toteavat.

– Turkissa oppositioon kohdistuvat vainot ovat kiihtyneet viime viikkoina. Kurdien tärkeimmän poliittisen puolueen HDP:n johtajia ja kansanedustajia sekä kaupunginjohtajia on ollut pidätettynä marraskuun alusta lähtien. Terrorismin vastainen laki tuli Turkissa voimaan heinäkuun epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, minkä jälkeen alkaneilla puhdistuksilla on pyritty tukahduttamaan Erdoganin ja hallituksen vastaiset äänet.

– Yhteensä Turkissa on kesän jälkeen pidätetty ja pantu viralta kymmeniä tuhansia ihmisiä, muun muassa tutkijoita, opettajia ja upseereita.  Myös lehdistönvapautta on rajoitettu voimakkaasti. Turkin ja maan kurdivähemmistön välinen tilanne on kiristynyt äärimmilleen. Kurdialueen taisteluita ja sekasortoa on paennut satoja tuhansia ihmisiä.

”Keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää.”

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit toteavat Turkin tilanteen kehittyneen yhä huolestuttavampaan suuntaan.

– Suomi ja muu Eurooppa eivät saa pakolaiskysymyksen ja muuttoliikkeen hallinnan varjolla ummistaa silmiään ja seurata sivusta ihmisoikeuksien rikkomuksia ja ihmisten vainoamista. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen Turkkiin on tärkeää, mutta eurooppalaisten arvojen vastainen toiminta on tuomittava.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan vaatinut, että neuvottelut EU-jäsenyydestä Turkin kanssa on toistaiseksi jäädytettävä.

– Myös suuren valiokunnan sosialidemokraatit kannattavat neuvottelujen jäädyttämistä toistaiseksi. Jäsenyysneuvotteluja, samoin kuin neuvotteluja viisumivapaudesta, voidaan jatkaa sitten kun Turkki on sitoutunut lopettamaan ihmisoikeusrikkomukset ja demokratian sekä sananvapauden tukahduttamisen. Tavoite on pitää Turkki ankkuroituneena Eurooppaan, mutta tässä tilanteessa on annettava selvä signaali siitä, ettei EU voi hyväksyä Turkin toimintaa.

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit huomauttavat, että valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia vuodelle 2017 on tänään perjantaina saapunut eduskunnan käsittelyyn.

– On hälyttävää, että vaikuttamisstrategiassa Suomen hallitus ei millään tavoin ota kantaa Turkin erittäin huolestuttavaan ihmisoikeustilanteeseen. Sosialidemokraatit peräänkuuluttavat pääministeri Sipilältä ja Suomen hallitukselta nyt johdonmukaista ja määrätietoista linjaa suhteessa Turkkiin strategian käsittelyn yhteydessä.

Sosialidemokraateista suureen valiokuntaan kuuluvat valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen, Jukka Gustafsson, Timo Harakka ja Sanna Marin.

Hallitus petti kirkon: ”Ei ole oikein, että kirkon jäsenet joutuvat maksamaan entistä enemmän”

Kuva: Jari Soini
kirkko

Hallitus on päättänyt leikata evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon rahoitusta vastoin tuoretta sopimusta. SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen pahoittelevat päätöstä. SDP esitti hallituksen esityksen hylkäämistä, indeksikorotusten tekemistä ja sopimuksen noudattamista.

Valtion ja kirkkojen välisissä neuvotteluissa löydettiin rahoitusmalli, joka on ollut voimassa tämän vuoden alusta alkaen. Uuden lain mukaan valtio jakaa kirkolle kiinteän rahasumman, jota tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin perusteella.

– Nyt hallitus on irtautumassa tuoreesta laista ja sopimuksesta kirkon kanssa, kun se esittää, että laissa säädetty indeksikorotus jätetään toteuttamatta. Esitetyn leikkauksen vaikutukset valtiontalouteen ovat suhteellisen pienet. Sitä vastoin kyseessä on periaatteellisesti merkittävä asia, kansanedustajat korostavat.

Uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa.

Valtion budjetista maksetaan vuosittain lakisääteistä rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvistä tehtävistä.

SDP:n kansanedustajat muistuttavat, että nämä tehtävät eivät palvele yksinomaan kirkon jäseniä, vaan muitakin Suomen kansalaisia ja ulkomaalaisia.

– Kirkon jäsenet joutuvat maksamaan yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta kirkollisveron kautta jatkossa entistä enemmän kuin muut kansalaiset. Ei ole oikein, että kirkon jäsenet joutuvat maksamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja.

Vuoden 2016 alusta alkaen sovittu korvaus on korvannut seurakuntien aiemmin saaman osuuden yhteisöveron tuotosta. SDP:n mielestä aikaisempi yhteisövero-osuuteen perustuva järjestelmä oli hankala kirkoille epävakautensa takia.

– Uuden mallin lähtökohtana oleva summa on merkittävästi pienempi kuin yhteisöveron tuotto parhaina vuosina. Kirkkojen puolelta tähän oltiin valmiita, kun vastineeksi saatiin vakaa ja ennustettava rahoitusmalli. Nyt hallituksen irtautuessa yhdessä sovitusta, uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa, kansanedustajat huomauttavat.

Posti päätyi pilapiirrokseen

Demokraatti-lehden 10 000 painoksen häviäminen teille tietämättömille on päätynyt tänään Helsingin Sanomien Karlssonin pilapiirroksen aiheeksi.

– Demarilehden koko painos on kadonnut, mies sanoo.

– Ai. Ketäs se on erehtynyt haastattelemaan? toinen mies jatkaa.

Postin viestintäjohtajan Timo Anttila on puhunut väärinkäsityksestä ja jakeluhäiriöstä katoamisen sijaan.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi on kertonut, miten lehdet olivat pitkään kateissa eikä monien puhelinsoittojen jälkeen selvinnyt, missä ne olivat.

Helsingin Sanomien pilapiirtäjä on Henrik Karlsson.