Politiikka

Presidentti Ahtisaari vastaa Demokraatille: Kannatitteko todellakin pakkolakeja?

Johannes Ijäs
Jaakko Iloniemi, Martti Ahtisaari ja Tapani Ruokanen julkaisivat tänään keskustelukirjan. Ulkopolitiikka on kirjan keskiössä, mutta myös kotimaan politiikkaa sivutaan.
Johannes Ijäs
Jaakko Iloniemi, Martti Ahtisaari ja Tapani Ruokanen julkaisivat tänään keskustelukirjan. Ulkopolitiikka on kirjan keskiössä, mutta myös kotimaan politiikkaa sivutaan.
Johannes Ijäs
Jaakko Iloniemi, Martti Ahtisaari ja Tapani Ruokanen julkaisivat tänään keskustelukirjan. Ulkopolitiikka on kirjan keskiössä, mutta myös kotimaan politiikkaa sivutaan.

Rauhannobelisti ja presidentti Martti Ahtisaari suomii ankarasti SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä kirjassa Miten tästä eteenpäin (Docendo).

Kyseessä on keskustelukirja. Keskustelijoina ovat Ahtisaaren lisäksi diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemi sekä journalisti, teologi Tapani Ruokanen. Vapaamuotoista pohdintaa on käyty syksystä 2015 aina kesään 2016.

Tuona aikana on puhuttu muun muassa yhteiskuntasopimuksesta ja Sipilän (kesk.) hallitus on uhannut pakkolaeilla. Kirjassa on hivenin vaikeasti avautuva katkelma, josta syntyy kuva, että Ahtisaari olisi kannattanut pakkolakeja.

– Mistä löytyy hallitus, joka lähtee ajamaan alas etuuksia, joihin ei ole varaa?, Ahtisaari kysyy kirjan mukaan.

Jaakko Iloniemi toteaa tähän, että seurauksena on lakkoaalto läpi Suomen ja AKT sulkee satamat.

–  Juuri tämän hallituksen oli määrä toteuttaa sellainen ohjelma, josta puhumme, Ruokanen jatkaa.

– Sitten on otettava käyttöön pakkolait, Martti Ahtisaari lisää.

Iloniemen mukaan hallituksella meni ”vesi sukkaan” heti, kun sitä piti ryhtyä tekemään – ja se alkoi purkaa päätöksiään.

– Pakkolakeja käytettiin yhtenä painostuskeinona ratkaisun saamiseksi, Ahtisaari sanoo.

– Kun sitä ei säilytetty mukana, ei ollut enää painostuskeinoakaan. Ei tästä hallituksesta ole näiden kysymysten ratkaisijaksi, Iloniemi toteaa.

”Totta ihmeessä ilman pakkolakeja.”

Demokraatti kysyi Ahtisaaren kantaa pakkolakeihin Helsingissä tänään kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

– Totta ihmeessä pitäisi saada ilman pakkolakeja kaikki asiat hoidettua, kuuluu Ahtisaaren vastaus.

Hän viittaa samalla onnistunutta työtä tehneeseen vuoden 1994 työllisyystyöryhmäänsä esimerkkinä siitä, mihin Suomi kykenee.

– En minä vaan nämä ihmiset ja järjestöt, hän lisää.

Ahtisaari kritisoi kirjassaan voimakkaasti ammattiyhdistysliikettä ja myös sosialidemokraattista puoluetta, sen verran reippaasti, että moni saattaa nipistää itseään ja kysyä, mistä puolueesta Ahtisaari nousikaan aikanaan tasavallan presidentiksi. Nyt hän muun muassa lausuu demarien ja ay-liikkeen olevan romuttamassa hyvinvointivaltiota.

”Jos pannaan tienestit puoliksi”

Eikä kaikki vielä tässä. Kirjassa on myös puhetta kaupankäynnin muuttumisesta globalisaation seurauksena. Tällä kohtaa Ahtisaaren syyttävä sormi osoittaa työmarkkinajärjestöihin.

– Olimme sidottuja Neuvostoliiton kauppaan ja jouduimme sitten kansainvälisen kilpailun piiriin. Tätä ei ole vieläkään täysin tajuttu. Sitä osoittavat työntekijä- ja antajajärjestöjen neuvottelut. Jos ymmärrystä olisi, neuvottelut olisivat olleet kokonaan toisenlaiset – tiedettäisiin, ettemme pärjää, jos ylihinnoittelemme itsemme, hän sanoo.

– Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, hän lisää kirjan mukaan.

Kirjan julkistamistilaisuudessa Ahtisaarella oli hivenen toinen ääni kellossa, kun hän vastaili median kysymyksiin.

Hän totesi olevansa hyvin tietoinen siitä, että Suomessa täytyy pystyä maksamaan säädylliset palkat ja pitämään huolta siitä, että maassa on sellaista teknillistä osaamista, jolla pystytään tekemään kaupaksi meneviä tuotteita.

– Ei tässä voi lähteä vakavasti miettiä, että ruvettaisiin (palkkoja) dumppaamaan.

Ahtisaari totesi nyt, että tekisi kaiken muun ennen palkkojen laskemista.

– Sitten täytyy käydä ne palkkaneuvottelut sillä tavalla, että kun tarkistuksia tehdään, ne tehdään vastuullisesti ja kyllä se on näkynyt, hän pehmenteli.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat