Presidentti Ahtisaari vastaa Demokraatille: Kannatitteko todellakin pakkolakeja?

Kuva: Johannes Ijäs
Jaakko Iloniemi, Martti Ahtisaari ja Tapani Ruokanen julkaisivat tänään keskustelukirjan. Ulkopolitiikka on kirjan keskiössä, mutta myös kotimaan politiikkaa sivutaan.

Rauhannobelisti ja presidentti Martti Ahtisaari suomii ankarasti SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä kirjassa Miten tästä eteenpäin (Docendo).

Kyseessä on keskustelukirja. Keskustelijoina ovat Ahtisaaren lisäksi diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemi sekä journalisti, teologi Tapani Ruokanen. Vapaamuotoista pohdintaa on käyty syksystä 2015 aina kesään 2016.

Tuona aikana on puhuttu muun muassa yhteiskuntasopimuksesta ja Sipilän (kesk.) hallitus on uhannut pakkolaeilla. Kirjassa on hivenin vaikeasti avautuva katkelma, josta syntyy kuva, että Ahtisaari olisi kannattanut pakkolakeja.

– Mistä löytyy hallitus, joka lähtee ajamaan alas etuuksia, joihin ei ole varaa?, Ahtisaari kysyy kirjan mukaan.

Jaakko Iloniemi toteaa tähän, että seurauksena on lakkoaalto läpi Suomen ja AKT sulkee satamat.

–  Juuri tämän hallituksen oli määrä toteuttaa sellainen ohjelma, josta puhumme, Ruokanen jatkaa.

– Sitten on otettava käyttöön pakkolait, Martti Ahtisaari lisää.

Iloniemen mukaan hallituksella meni ”vesi sukkaan” heti, kun sitä piti ryhtyä tekemään – ja se alkoi purkaa päätöksiään.

– Pakkolakeja käytettiin yhtenä painostuskeinona ratkaisun saamiseksi, Ahtisaari sanoo.

– Kun sitä ei säilytetty mukana, ei ollut enää painostuskeinoakaan. Ei tästä hallituksesta ole näiden kysymysten ratkaisijaksi, Iloniemi toteaa.

”Totta ihmeessä ilman pakkolakeja.”

Demokraatti kysyi Ahtisaaren kantaa pakkolakeihin Helsingissä tänään kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

– Totta ihmeessä pitäisi saada ilman pakkolakeja kaikki asiat hoidettua, kuuluu Ahtisaaren vastaus.

Hän viittaa samalla onnistunutta työtä tehneeseen vuoden 1994 työllisyystyöryhmäänsä esimerkkinä siitä, mihin Suomi kykenee.

– En minä vaan nämä ihmiset ja järjestöt, hän lisää.

Ahtisaari kritisoi kirjassaan voimakkaasti ammattiyhdistysliikettä ja myös sosialidemokraattista puoluetta, sen verran reippaasti, että moni saattaa nipistää itseään ja kysyä, mistä puolueesta Ahtisaari nousikaan aikanaan tasavallan presidentiksi. Nyt hän muun muassa lausuu demarien ja ay-liikkeen olevan romuttamassa hyvinvointivaltiota.

”Jos pannaan tienestit puoliksi”

Eikä kaikki vielä tässä. Kirjassa on myös puhetta kaupankäynnin muuttumisesta globalisaation seurauksena. Tällä kohtaa Ahtisaaren syyttävä sormi osoittaa työmarkkinajärjestöihin.

– Olimme sidottuja Neuvostoliiton kauppaan ja jouduimme sitten kansainvälisen kilpailun piiriin. Tätä ei ole vieläkään täysin tajuttu. Sitä osoittavat työntekijä- ja antajajärjestöjen neuvottelut. Jos ymmärrystä olisi, neuvottelut olisivat olleet kokonaan toisenlaiset – tiedettäisiin, ettemme pärjää, jos ylihinnoittelemme itsemme, hän sanoo.

– Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, hän lisää kirjan mukaan.

Kirjan julkistamistilaisuudessa Ahtisaarella oli hivenen toinen ääni kellossa, kun hän vastaili median kysymyksiin.

Hän totesi olevansa hyvin tietoinen siitä, että Suomessa täytyy pystyä maksamaan säädylliset palkat ja pitämään huolta siitä, että maassa on sellaista teknillistä osaamista, jolla pystytään tekemään kaupaksi meneviä tuotteita.

– Ei tässä voi lähteä vakavasti miettiä, että ruvettaisiin (palkkoja) dumppaamaan.

Ahtisaari totesi nyt, että tekisi kaiken muun ennen palkkojen laskemista.

– Sitten täytyy käydä ne palkkaneuvottelut sillä tavalla, että kun tarkistuksia tehdään, ne tehdään vastuullisesti ja kyllä se on näkynyt, hän pehmenteli.

Pohjoismaiden neuvostossa käsittellään huomenna ehdotusta pohjoismaisesta kansallisuudesta

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta kokoontuu Oslossa keskiviikkona 25.1. Valiokunta käsittelee jäsenehdotusta pohjoismaisesta kansallisuudesta.

Jäsenehdotuksella pyritään ratkaisemaan ongelmia, jotka johtuvat nykyisistä kansallisista tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmistä. Ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön kansallisia henkilötunnuksia täydentävä pohjoismainen henkilötunnus. Valiokunta kuulee asiassa asiantuntijoita ja päättää ehdotuksen jatkokäsittelystä.

Kokoukseen osallistuvat eduskunnasta kansanedustajat Anna-Maja Henriksson (r.) ja Krista Mikkonen (vihr.).

Hajoamattoman muovijätteen vähentäminen Pohjoismaissa on puolestaan PN:n Kestävä Pohjola -valiokunnan kokouksen keskeisiä teemoja. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne kieltävät mikromuovin käytön kosmetiikassa ja muissa henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa tuotteissa.

Valiokunnan kokouksessa käsitellään myös muun muassa ajoneuvojen latausverkoston laajentamista. Jäsenehdotuksessa kartoitetaan Pohjoismaiden tämän hetkisiä toimia ja suunnitelmia liikenteen päästöjen vähentämiseksi sekä selvitetään mahdollisuuksia standardoida Pohjoismaiden latauspisteet sähköautoille.

Suomesta Kestävä Pohjola -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Hanna Kosonen (Kestävä Pohjola -valiokunnan puheenjohtaja, kesk.) ja Mikko Kärnä (kesk.)

Suomi toimii vuonna 2017 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”Jos tämä tie muuttuu maksulliseksi, luo se eriarvoisuutta saariston ja muun Suomen välille”

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii, että myös liikenne- ja viestintäministeriön kaavailema kokeilu koskien saaristoliikenteen maksullisuutta tulee keskeyttää. Kokeilu on suunniteltu aloitettavaksi 1.4 ja se tulisi kestämään vuoden 2018 loppuun saakka. Kokeilun aikana yhteysalusten kaikilta käyttäjiltä tullaan perimään maksuja.

– Ministeri Anne Berner on juuri perunut suunnitelmansa tiemaksuista Suomessa. Saariston asukkaille yhteysalukset muodostavat vedenpäällisen tien töihin, kouluun, sairaanhoitoon ja kauppaan. Jos tämä tie muuttuu maksulliseksi, luo se eriarvoisuutta saariston ja muun Suomen välille. Missään muuallakaan Suomessa ei ole käytössä tiemaksuja, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan liikenne- ja viestintäministeriöstä on todettu, että hinnat halutaan pitää saaristoliikenteessä kohtuullisina: Hinnoiksi on kaavailtu henkilömatkustajien osalta matkan pituudesta riippuen 10–15 euroa, henkilöautolta 35–40 euroa, pakettiautolta 50 euroa ja kuorma-autolta 100–150 euroa.

– Saariston asukkaiden mielestä nämä hinnat eivät tunnu kohtuullisilta ja niillä on suora ja välitön vaikutus saariston vakituisten asukkaiden toimeentuloon, Andersson muistuttaa.

Maksullisuus myös heikentää saariston vetovoimaa mökkiläisten ja turistien silmissä, mikä haittaa elinkeinonharjoittajien toimintaa, sanoo Andersson. Kallistuvat tavarakuljetukset haittaavat puolestaan yrittämistä saaristossa, esimerkiksi maitoauton käynti saaressa maksaisi 220 euroa kerralta. Tällaisilla hinnoilla yrittäminen ei ole enää kannattavaa.

– Saaristolaki edellyttää, että saariston vakinaisella väestöllä on oltava käytettävissään tarpeelliset ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset liikenne- ja kuljetuspalvelut.

AVAINSANAT

”En näe linkkiä näiden asioiden välillä” — presidentti Niinistö kommentoi Trumpin Venäjä-puheita

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Venäjän vastaisten pakotteiden lieventäminen olisi hyvä asia, mutta sille on ehtonsa, kuten Minskin sopimuksen noudattaminen.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon Helsingissä tänään tavannut Niinistö arvioi, että Yhdysvallat ei ole heti muuttamassa linjaansa pakotepolitiikassa. Hän huomauttaa, että Yhdysvalloilla on omat pakotteensa ja EU:lla omansa. Suomi kunnioittaa EU:n päätöksiä, joita se on ollut tekemässä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on vihjannut, että Venäjän vastaisia pakotteita voisi purkaa, jos Venäjä auttaa Yhdysvaltoja terrorismin vastaisessa taistelussa. Niinistön mukaan Venäjän vastaiset pakotteet on asetettu Krimin valtauksen ja Donbassin tapahtumien eikä terrorismin takia.

– En näe linkkiä näiden asioiden välillä. En kuitenkaan usko, että Yhdysvallat on vaihtamassa politiikkansa, Niinistö arvioi.

Niinistön mukaan on kuitenkin liian aikaista esittää yksityiskohtaisia mielipiteitä Yhdysvaltojen uudesta hallinnosta. Hänen mukaansa nyt täytyy odottaa ja katsoa, tuleeko politiikkaan muutoksia. Hän painotti Yhdysvaltojen pitkää demokratiaperinnettä, jonka takana ovat samat vakaat ideat.

Myös Poroshenkon mukaan Trumpin politiikkaa on vielä hieman liian aikaista arvioida. Hän painotti Yhdysvaltojen muuttumattomia arvoja eli vapautta ja demokratiaa. Hän sanoi Ukrainan jakavan samat arvot.

– Ukrainan sotilaat taistelevat Itä-Ukrainassa vapauden ja demokratian puolesta, edustaen Ukrainan lisäksi Eurooppaa ja koko maailmaa, Poroshenko sanoi presidenttien lehdistötilaisuudessa.

Poroshenko kiitti Niinistöä ymmärryksestä Ukrainaa kohtaan. Poroshenko on tyytyväinen, että Suomella on ollut vankka kanta Venäjän suhteen Minskin sopimukseen liittyen.

Presidenttien lehdistötilaisuudessa Niinistö kertoi keskustelleensa Poroshenkon kanssa maiden kahdenvälisistä suhteista. Niinistö sanoo toistaneensa Suomen kannan esimerkiksi siitä, että Krimin liittäminen Venäjään on tuomittavaa.

Jussi Halla-aho hehkuttaa hollantilaispuoluetta ja syyttää suomalaista mediaa pelottelusta — ”Kuten aina, Suomi tulee vähän jälkijunassa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten erittäin todennäköinen puheenjohtajaehdokas, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vertaa Suomea Alankomaihin Facebook-päivityksessään. Julkaisun aiheena on, kyllä, maahanmuutto.

Hollannisa järjestetään maaliskuussa parlamenttivaalit. Halla-aho muistuttaa, että mielipidekyselyjen mukaan Geert Wildersin Vapauspuolueesta on tulossa suurin puolue.

Halla-aho väittää, että suomalainen media on pelotellut sillä, että perussuomalaisten kannatus romahtaisi, jos se muuttuisi puheenjohtajavalintojensa myötä ”yhden asian puolueeksi”.

”Wildersin Vapauspuolue on linjauksiltaan erittäin jyrkkä ”yhden asian puolue”. Silti lähes kolmannes perinteisesti liberaaleista hollantilaisista kannattaa sitä. Maahanmuutosta on muutenkin tulossa parlamenttivaalien tärkein teema. Hollantilaisten mielestä se ei ole lillukanvarsi.”

Halla-aho kirjoittaa, että vaikka Vapauspuolue on oppositiossa, sillä on ollut valtava vaikutus Alankomaiden maahanmuuttolainsäädännön tiukentumiseen viimeisten muutaman vuoden aikana.

”Vapauspuolueen kasvu on pelote, joka saa maan pääministerin Mark Rutten julkaisemaan tämän päivän lehdissä viestin maahanmuuttajille: ”Jos et pidä tästä maasta, mene pois. Käyttäydy normaalisti tai mene pois.”

Kuten aina, Halla-aho jatkaa väitettään, Suomi tulee vähän jälkijunassa.

”Kymmenen vuotta sitten suurin osa Länsi-Euroopasta oli virallisesti sitä mieltä, että ei tämä maahanmuutto ole mikään iso juttu. Tänä päivänä se on kaikkialla Länsi-Euroopassa kaikkein suurin poliittinen kysymys, mutta Suomessa se ei ole mikään iso juttu.”

Halla-ahon mukaan maahanmuutto on iso juttu siksi, että se vaikuttaa kaikkiin muihin juttuihin:

”Työmarkkinoihin, julkiseen talouteen, hyvinvointirakenteiden kestävyyteen, asuntotilanteeseen, turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan.”

Soini: Liikenneverkosta saatava kaikkien hyväksymä ratkaisu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Timo Soini (ps.) loistaa tyytyväisyyttään, kun Anner Berner perui liikenneverkkoesityksensä.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan liikenneverkon kehittämiseen täytyy löytää ratkaisu, jonka kaikki hallituspuolueet voivat hyväksyä.

Soini arvioi, että hallituksessa käydään aika pian keskustelua siitä, miten asiassa edetään.
Soini muistuttaa, että liikenneverkon korjausvelkaa on tavattoman paljon ja teiden ja siltojen tulee olla kunnossa. Perusperiaate hänen mukaansa on, että valtio pitää tiet kunnossa.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) tiedotti eilen illalla, että liikenne- ja viestintäministeriö keskeyttää liikenneverkkoyhtiön selvityksen.
(STT)