Presidentti Koivisto oli nuoruudessaan kovaotteinen anti-kommunisti – Tutkija: ”Pessimismi ei hänelle tarkoittanut mitään ryysyrannan jooseppia”

Kuva: Lehtikuva

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm näkee presidentti Mauno Koiviston olleen pragmaattinen ammattiyhdistysliikkeen ja tulopolitiikan kannattaja. Bergholmin mukaan Koiviston on ajateltu suhtautuneen sopimusjärjestelmään kielteisesti, koska hänen tiedetään olleen saavutettujen ratkaisujen suhteen kriittinen.

– Se oli hänelle keino muiden joukossa, joka toisinaan toimi paremmin, toisinaan huonommin. Hän uskoi kuten monet muut suurmiehet, että se toimi hänen käsissään paremmin kuin monien muiden ja oli valmis näkemään sen järkevänä mahdollisuutena.

Keväällä 1980 Koiviston johtama hallitus oli joutunut suuriin vaikeuksiin maataloustuloratkaisun vuoksi. SDP oli ratkaisuun tyytymätön ja hän itse koki inflaation olevan karkaamassa työehtosopimusten liittokierroksen takia. Työmarkkinoilla oli muutenkin levotonta. Bergholmin mukaan Koivisto päätti ryhtyä rakentamaan seuraavalle vuodelle tulosopimusta itse ja oli pyrkimyksissään hyvin päättäväinen.

Hän suostutteli ja välillä uhkaili SAK:n sosialidemokraattista ryhmää tuloratkaisun taakse.

– Hän tarvitsi vuoden 1981 Pekkas-sopimuksen sitoakseen MTK:n, ammattiyhdistysliikeen, SDP:n ja kepun johdon omaan talouspolitiikkaansa. Hän tavallaan palasi viimeisenä pääministerivuotenaan siihen millä hän oli aloittanut pääministerinä vuonna 1968.

Koivisto oli ollut tupon käynnistäjä valtionvarainministerinä vuonna 1967 ja palasi pääministeriksi keväällä 1968 pankista, kun ensimmäinen tupo tehtiin.

– Molemmilla kerroilla hän suostutteli ja välillä uhkaili SAK:n sosialidemokraattista ryhmää tuloratkaisun taakse.

Tupo-uskovaista Koivistosta ei Bergholmin mukaan saa millään. Kritiikki oli välillä kovaa.

– Hän haukkui pystyyn vuoden 1970 UKK-ratkaisun, koska piti sitä liian kalliina eikä uskonut, että se takaa työrauhan.

Koivisto oli nuorena kovaotteisena antikommunistina nuorten röyhkeiden miesten porukassa.

Ratkaisun perusteet olivat Koiviston mukaan väärät eikä hän nähnyt, että Suomea olisi uhannut kommunistien vallankaappaus. Tuohon aikaan Suomessa suhtauduttiin kommunisteihin paikoin vainoharhaisesti, mutta Koivisto ei Bergholmin mukaan heitä pelännyt.

– Koivisto oli nuorena kovaotteisena antikommunistina nuorten röyhkeiden miesten porukassa, mutta hän ei jämähtänyt siihen vaan arvioi, että he eivät ole niin vaarallisia. Heidän pyrkimyksensä saattoivat sitä olla, mutta kyky ja voima ei hänen mukaansa ollut sitä mitä kuviteltiin.

Koivisto kannatti kommunistien tuloa SDP:n Rafael Paasion johtamaan hallitukseen vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen.

– Hän näki, että vain kommunistit hallitukseen ottamalla sosialidemokraatit eivät ole keskustapuolueen ja Kekkosen vankeja, vaan pystyvät omin avuin luomaan suhteet Neuvostoliittoon.

Koiviston näkemystä voi 1960-70 -lukujen tapahtumien ja ilmapiirin näkökulmasta pitää Bergholmin mukaan merkittävänä. Neuvostoliitto oli vuosina 1956 ja -68 vienyt joukkonsa ystävällismielisiksi tulkittuihin Unkariin ja Tsekkoslovakiaan.

– Koivisto oli aika kylmäpäinen, kun hän katsoi vuonna 1970, ettei Suomea uhkaa sellainen sisäinen levottomuus, joka antaisi Neuvostoliitolle mahdollisuuden tulla tänne rapistelemaan panssarivaunun telaketjuja.

Vaikka Koivisto oli Bergholmin mukaan valmis kutsumaan kommunistit yhteistyöhön, hän ei suostunut nielaisemaan heidän ohjelmaansa.

Väitöskirjasta huokuvat jo kielikuvat, paradoksit ja ajattelutavan hapan huumori, joka liittyy pohdiskeluun ja ehdottomuuksien välttämiseen.

Myöhemmin tavaramerkiksi muodostunut fundeeraus ja filosofointi eivät olleet mukana alusta saakka. Bergholmin mukaan muutoksen avain oli väitöskirja.

– Hän saattoi olla aika ehdoton ja tiukka ja vähemmän filosofi, mutta yliopisto ja katkerat kokemukset siitä, etteivät työnantajat suosineetkaan lakonmurtajademareita pilasivat kiihkomielisyyttä.

– Väitöskirja synnytti enemmän tätä fundeeraajaa. Väitöskirjasta huokuvat jo kielikuvat, paradoksit ja ajattelutavan hapan huumori, joka liittyy pohdiskeluun ja ehdottomuuksien välttämiseen.

Vähemmän esillä ollut puoli presidentti Koivistosta on Bergholmin mukaan hänen näkemyksensä sosialidemokratian ja valtion talouden suhteista. Koivisto oli sitä mieltä, että sosialidemokraattien pitää suhtautua valtiontalouteen vakavammin kuin muiden.

Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa.

– Meille se on väline. Porvarit voivat suhtautua siihen huolettomammin, koska heidän mielestään se menee joka tapauksessa päin mäntyä ja sieltä voi sitä ennen riipiä omat pois. Sosialidemokraateilla on kokonaiskansantaloudellinen näkemys, jossa valtion kautta toimimista pidetään tärkeänä, joten taloudenpidon pitää olla tehokasta, järkevää ja kestävää.

Bergholm ei ole valmis ostamaan käsitystä, jonka mukaan Koivisto olisi ollut ikuinen optimisti. Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa eikä pärjääminen ollut mitenkään itsestään selvää.

– Hän edusti pessimismiä ja uskoi moneen kertaan eri elämänsä vaiheissa, että luonnonvarat ovat pikapuoliin loppumassa, talouskasvu ja 1950-70 -lukujen tasoinen hyvinvointi on pitkällä aikavälillä mahdotonta ylläpitää. Tähän mennessä nämä uskomukset eivät ole olleet perusteltuja.

Pessimismi ei Koivistoa kuitenkaan lamauttanut eikä hän pyrkinyt taloudessa nollakasvuun.

– Pessimismi ei hänelle tarkoittanut mitään ryysyrannan jooseppia, joka kysyi miksi edes aloittaa, kun pieleen menee joka tapauksessa.

Jaakonsaari kysyy: Mikä on oikeasti uskonnonvapauden laita Venäjällä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kysyi EU-komissiolta, mikä on uskonnonvapauden ja rauhanomaisten uskonnollisen yhteisöjen asema Venäjällä.

Hän muistuttaa, että Venäjän lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden kaikille kansalaisille.

– Tästä huolimatta Venäjän korkein oikeus hyväksyi huhtikuussa vaatimuksen, jonka mukaan Jehovan todistajat tulisi julistaa ääriliikehdinnäksi sekä yhteisön toiminta kieltää ja lakkauttaa.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi vastauksessaan, että EU on sitoutunut edistämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kaikille kaikkialla kuuluvana oikeutena tasa-arvon, syrjimättömyyden ja yleismaailmallisuuden periaatteiden mukaisesti.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistamien häirintä ja vainoaminen?

Mogherinin mukaan EU seuraa tiiviisti Jehovan todistajien tilannetta Venäjällä. Hän on ottanut asian sekä eräitä muita ihmisoikeuskysymyksiä esille tapaamisessaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Moskovassa huhtikuun lopulla.

EU on antanut julkilausumat, joissa tuomitaan Jehovan todistajien häirintä ja vainoaminen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pysyvässä neuvostossa 30. maaliskuuta, 27. huhtikuuta ja 20. heinäkuuta 2017 sekä Euroopan neuvoston ministerineuvostossa 5. huhtikuuta 2017.

EU aikoo edelleenkin kehottaa Venäjän viranomaisia huolehtimaan siitä, että Jehovan todistajat kuten kaikki muutkin uskonnolliset ryhmät voivat rauhassa kokoontua eikä niitä häiritä. Niille on taattu tämä oikeus Venäjän federaation perustuslaissa. Lisäksi Venäjä on antanut asiasta kansainvälisiä sitoumuksia ja hyväksynyt kansainväliset ihmisoikeusnormit.

”Hän ei ollut perillä asioista” – Orpo kuittasi keskustan edustajan ryöpytyksen omituisina väitteinä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Keskustan ja kokoomuksen sote-välit voivat kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan olla neuvottelupöydässä välillä hieman jännittyneet.

– Mutta ratkaisut on kyllä haettu hyvässä hengessä. Tahtoa ratkaisujen löytymiseen on ollut, hän toteaa.

Orpon mielestä kokoomus on tehnyt erittäin ison työn ollessaan mukana rakentamassa yhteistä sote-ratkaisua.

– Olemme kulkeneet pitkän polun. Nyt lopussa hermon täytyy vain kerta kaikkiaan kestää. Olemme lähellä maalia ja meillä on tulossa hyvä lainsäädäntökokonaisuus.

– Täällä eduskunnassa odottaa muut sote-lait sekä maakuntalaki. Haluamme vielä toteuttaa tämän valinnanvapauslain, niin, että se on osa toimivaa kokonaisuutta. Olemme lähellä ja se on meille tärkeintä, jotta saadaan tämä vuosia vatvottu asia maaliin.

Liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä.

Sote-keskustelu on käynyt vilkkaana viimeisten päivien aikana. Kokoomuksen on kerrottu löytäneen viime viikkojen aikana uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa.

Puolue on ajanut voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät. Asiantuntijoiden mielestä kokoomuksen esityksessä on nähtävissä paljon vaaroja.

Keskustelu kokoomuksen ja keskustan väleistä ryöpsähti aikaisemmin tänään oikein kunnolla, kun Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) haukkui Facebookissa kokoomuksen yhteistyökykyä.

– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään. En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, hän kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan?

Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt.

Orpo toteaa Demokraatille, ettei lähtökohtaisesti halua kommentoida Heikkisen väitteisiin yhtään mitään.

– Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt. Hän esitti omituisia väitteitä, Orpo kuittasi

Orpon mukaan liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä siitä mitä kokoomus on halunnut asiakasseteleistä. Puolue on halunnut asiakasseteleitä hänen mukaansa soveltuviin osiin.

– Eli siellä missä erikoissairaanhoidon tasolla on järkevää voidaan asiakasseteleitä käyttää. Kokoomuksella ei ole ikinä ole ollut sellaista tarkoitusta, että siitä tulisi vapaa temmellyskenttä.

Tarkemmin Orpo ei määritellyt, mitkä kaikki erikoissariaanhoidon toimijat voidaan tulevassa lakiesityksessä laskea kuuluvan soveltuviin osiin.

Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen.

Ilta-Sanomissa puolestaan ehdittiin jo kirjoittaa näkökulma, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Orpo toteaa, ettei hän halua kauheasti arvioida muiden tekemisiä.

– Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen ja hallitusohjelman noudattamiseen ja sote-ratkaisun löytämiseen.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiisti suoranaiset kumppanuustunnustelut Demokraatille.

– Jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne totesi.

Rinne kuitenkin myönsi, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.

 

Kansanedustaja ärähtää: ”Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

”Toivon, että esitutkintamateriaali julkaistaan, ainakin kuulusteluiden osalta. Syytetyt saisivat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä julkisuuteen. Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”, kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (sin) Rovaniemeltä sanoo Kittilän kohutapauksesta.

Kittilässä on haastettu 27 ihmistä rikosoikeudenkäyntiin, jossa heitä syytetään eriasteisista työ- ja virkarikoksista. Syytteiden taustalla on neljä vuotta sitten alkanut tapahtumien vyyhti.

Kaikki alkoi, kun Kittilän silloisen kunnanjohtajan irtisanomisprosessi käynnistyi.

Kittilässä on käynnissä monimutkainen rikostukinta, jossa kuntapoliitikkojen lisäksi tutkinnan kohteena on myös entistä kunnan johtoa.

”Nämä asiat olisi syytä käsitellä samaan aikaan ensi keväänä”, Torvinen toivoo.

Keskustelua aiheesta

Pyysikö Sipilä demarit hallitukseen? Nyt puhuu pääministeri: Tällöin otin yhteyttä SDP:hen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rauhoittelee, että sote-uudistuksen valinnanvapausosuus ehditään hyvin käsitellä huolella. Sipilä sanoo, että eduskuntaryhmät pääsevät käsittelemään esitystä huomenna, mutta voivat siis tarvittaessa jatkaa käsittelyä vielä perjantainakin.

– Ei tämä ole nyt päivän päälle, kunhan marraskuun alussa saadaan esitys lausunnoille, hän sanoo.

Sipilän mukaan valinnanvapauden ongelmakohtiin on löytynyt ratkaisu tänä aamuna. Hänen mukaansa tuoreessa esityksessä on ollut asiantuntijoiden mukaan kolme ongelmakohtaa ja reformiministeriryhmä on käsitellyt ne aamulla. Sipilä sanoo ratkaisun syntyneen siltä pohjalta.

– Aikataulut ovat tiukkoja, ja niissä nyt on jälleen kerran pysytty. Kyllä tämä nyt näyttää hyvältä, että tämä valmiiksi tulee.

Pääministeri huomauttaa kuitenkin, että myös lausuntokierroksen palaute kuunnellaan vielä tarkkaan ja sen seurauksena esitystä justeerataan, jos tarvetta on. Sipilän mielestä enää ei kuitenkaan ole varaa törmätä perustuslakiongelmiin.

Sipilä vakuuttaa, että hallituskriisiä ei ole ja puheet siitä voidaan unohtaa. Hän kiistää olleensa SDP:hen yhteydessä muulloin kuin viime kesänä perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä.

– Demareilta tuli silloin selkeä vastaus, että vain vaalien kautta. Kunnioitan sitä heidän ilmoitustaan.

STT–SANNA NIKULA

AVAINSANAT

73€ on toimeentulotuen asiakkaalle kohtuuton – ”Tähän on saatava pikaisesti muutos”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vaatii, että alaikäisten lasten henkilöllisyystodistus pitää hyväksyä perustoimeentulotuen menona. Kelan linja on nykyisin päinvastainen.

Tukea ”henkkarin” hankintaan ei myöskään saa kunnan puolelta täydentävänä toimeentulotukena.

Kela hyväksyy vanhemman henkilöllisyystodistuksen kuluna perustoimeentulotuessa, mutta ei alaikäisen lapsen. Halvin vaihtoehto henkilöllisyyden todistamiseen on hankkia passi, jolloin yhden passin hinnaksi tulee 73 euroa.

– Summa on kohtuuton perustoimeentulotuella elävälle perheelle, Tolppanen painottaa.

Hän huomauttaa, että alaikäiselle lapselle tarvitaan kuitenkin henkilöllisyystodistus paitsi pankkitilin avaamiseen ja pankkikortin hankkimiseen, myös esimerkiksi postissa asioimiseen ja netissä tunnistautumiseen.

– On käsittämätöntä, että samanaikaisesti, kun yhteiskuntaamme digitalisoidaan vauhdilla, ei Kela eikä sosiaalivirasto hyväksy alaikäisen lapsen henkilöllisyystodistuksen kulua edes täydentävänä toimeentulotukena. Tähän asiaan on saatava pikaisesti muutos.

Tolppanen on jättänyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.