Presidentti Koivisto oli nuoruudessaan kovaotteinen anti-kommunisti – Tutkija: ”Pessimismi ei hänelle tarkoittanut mitään ryysyrannan jooseppia”

Kuva: Lehtikuva

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm näkee presidentti Mauno Koiviston olleen pragmaattinen ammattiyhdistysliikkeen ja tulopolitiikan kannattaja. Bergholmin mukaan Koiviston on ajateltu suhtautuneen sopimusjärjestelmään kielteisesti, koska hänen tiedetään olleen saavutettujen ratkaisujen suhteen kriittinen.

– Se oli hänelle keino muiden joukossa, joka toisinaan toimi paremmin, toisinaan huonommin. Hän uskoi kuten monet muut suurmiehet, että se toimi hänen käsissään paremmin kuin monien muiden ja oli valmis näkemään sen järkevänä mahdollisuutena.

Keväällä 1980 Koiviston johtama hallitus oli joutunut suuriin vaikeuksiin maataloustuloratkaisun vuoksi. SDP oli ratkaisuun tyytymätön ja hän itse koki inflaation olevan karkaamassa työehtosopimusten liittokierroksen takia. Työmarkkinoilla oli muutenkin levotonta. Bergholmin mukaan Koivisto päätti ryhtyä rakentamaan seuraavalle vuodelle tulosopimusta itse ja oli pyrkimyksissään hyvin päättäväinen.

Hän suostutteli ja välillä uhkaili SAK:n sosialidemokraattista ryhmää tuloratkaisun taakse.

– Hän tarvitsi vuoden 1981 Pekkas-sopimuksen sitoakseen MTK:n, ammattiyhdistysliikeen, SDP:n ja kepun johdon omaan talouspolitiikkaansa. Hän tavallaan palasi viimeisenä pääministerivuotenaan siihen millä hän oli aloittanut pääministerinä vuonna 1968.

Koivisto oli ollut tupon käynnistäjä valtionvarainministerinä vuonna 1967 ja palasi pääministeriksi keväällä 1968 pankista, kun ensimmäinen tupo tehtiin.

– Molemmilla kerroilla hän suostutteli ja välillä uhkaili SAK:n sosialidemokraattista ryhmää tuloratkaisun taakse.

Tupo-uskovaista Koivistosta ei Bergholmin mukaan saa millään. Kritiikki oli välillä kovaa.

– Hän haukkui pystyyn vuoden 1970 UKK-ratkaisun, koska piti sitä liian kalliina eikä uskonut, että se takaa työrauhan.

Koivisto oli nuorena kovaotteisena antikommunistina nuorten röyhkeiden miesten porukassa.

Ratkaisun perusteet olivat Koiviston mukaan väärät eikä hän nähnyt, että Suomea olisi uhannut kommunistien vallankaappaus. Tuohon aikaan Suomessa suhtauduttiin kommunisteihin paikoin vainoharhaisesti, mutta Koivisto ei Bergholmin mukaan heitä pelännyt.

– Koivisto oli nuorena kovaotteisena antikommunistina nuorten röyhkeiden miesten porukassa, mutta hän ei jämähtänyt siihen vaan arvioi, että he eivät ole niin vaarallisia. Heidän pyrkimyksensä saattoivat sitä olla, mutta kyky ja voima ei hänen mukaansa ollut sitä mitä kuviteltiin.

Koivisto kannatti kommunistien tuloa SDP:n Rafael Paasion johtamaan hallitukseen vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen.

– Hän näki, että vain kommunistit hallitukseen ottamalla sosialidemokraatit eivät ole keskustapuolueen ja Kekkosen vankeja, vaan pystyvät omin avuin luomaan suhteet Neuvostoliittoon.

Koiviston näkemystä voi 1960-70 -lukujen tapahtumien ja ilmapiirin näkökulmasta pitää Bergholmin mukaan merkittävänä. Neuvostoliitto oli vuosina 1956 ja -68 vienyt joukkonsa ystävällismielisiksi tulkittuihin Unkariin ja Tsekkoslovakiaan.

– Koivisto oli aika kylmäpäinen, kun hän katsoi vuonna 1970, ettei Suomea uhkaa sellainen sisäinen levottomuus, joka antaisi Neuvostoliitolle mahdollisuuden tulla tänne rapistelemaan panssarivaunun telaketjuja.

Vaikka Koivisto oli Bergholmin mukaan valmis kutsumaan kommunistit yhteistyöhön, hän ei suostunut nielaisemaan heidän ohjelmaansa.

Väitöskirjasta huokuvat jo kielikuvat, paradoksit ja ajattelutavan hapan huumori, joka liittyy pohdiskeluun ja ehdottomuuksien välttämiseen.

Myöhemmin tavaramerkiksi muodostunut fundeeraus ja filosofointi eivät olleet mukana alusta saakka. Bergholmin mukaan muutoksen avain oli väitöskirja.

– Hän saattoi olla aika ehdoton ja tiukka ja vähemmän filosofi, mutta yliopisto ja katkerat kokemukset siitä, etteivät työnantajat suosineetkaan lakonmurtajademareita pilasivat kiihkomielisyyttä.

– Väitöskirja synnytti enemmän tätä fundeeraajaa. Väitöskirjasta huokuvat jo kielikuvat, paradoksit ja ajattelutavan hapan huumori, joka liittyy pohdiskeluun ja ehdottomuuksien välttämiseen.

Vähemmän esillä ollut puoli presidentti Koivistosta on Bergholmin mukaan hänen näkemyksensä sosialidemokratian ja valtion talouden suhteista. Koivisto oli sitä mieltä, että sosialidemokraattien pitää suhtautua valtiontalouteen vakavammin kuin muiden.

Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa.

– Meille se on väline. Porvarit voivat suhtautua siihen huolettomammin, koska heidän mielestään se menee joka tapauksessa päin mäntyä ja sieltä voi sitä ennen riipiä omat pois. Sosialidemokraateilla on kokonaiskansantaloudellinen näkemys, jossa valtion kautta toimimista pidetään tärkeänä, joten taloudenpidon pitää olla tehokasta, järkevää ja kestävää.

Bergholm ei ole valmis ostamaan käsitystä, jonka mukaan Koivisto olisi ollut ikuinen optimisti. Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa eikä pärjääminen ollut mitenkään itsestään selvää.

– Hän edusti pessimismiä ja uskoi moneen kertaan eri elämänsä vaiheissa, että luonnonvarat ovat pikapuoliin loppumassa, talouskasvu ja 1950-70 -lukujen tasoinen hyvinvointi on pitkällä aikavälillä mahdotonta ylläpitää. Tähän mennessä nämä uskomukset eivät ole olleet perusteltuja.

Pessimismi ei Koivistoa kuitenkaan lamauttanut eikä hän pyrkinyt taloudessa nollakasvuun.

– Pessimismi ei hänelle tarkoittanut mitään ryysyrannan jooseppia, joka kysyi miksi edes aloittaa, kun pieleen menee joka tapauksessa.

Theresa May sai EU-johtajilta hyväksyvät aplodit – EU on varannut itselleen takaportin Britannian irtiottoja varten

Kuva: AFP PHOTO / Daniel Leal-Olivas
EU:n puolesta osoitettiin mieltä Lontoon parlamenttitalon edessä 13.joulukuuta.

Brysselissä koolla olevat EU-johtajat ovat päättämässä tänään, että brexit-neuvotteluissa voidaan edetä toiseen vaiheeseen. Päätös vaatii hyväksynnän kaikilta 27 maalta.

Jo yöllä päättyneellä illallisella EU-johtajat vaikuttivat tyytyväisiltä neuvotteluiden etenemiseen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että Britannian pääministeri Theresa May sai EU-johtajilta aplodit esiteltyään brexit-kantojaan.

May vakuutti Sipilän mukaan, että Britannia on sitoutunut muun muassa Irlannin rajan pysymiseen ilman rajaesteitä.

– Huomenna kuullaan vielä Irlannin pääministeriltä, miten hän tilanteen näkee.

Neuvottelut erosta ovat edenneet niin pitkälle, että EU-maat ovat näillä näkymin valmiita siirtymään uuteen vaiheeseen. Neuvottelut siirtymäajasta ovat alkamassa melko nopeasti, mutta kauppaneuvotteluihin edetään näillä näkymin vasta keväällä.

Tiukka ukaasi

Eron keskeisistä osista eli Irlannin rajasta, erolaskusta ja kansalaisten oikeuksista löydettiin yhteisymmärrys viikko sitten.

Britannian brexit-ministeri David Davisin teki kuitenkin heti seuraavana viikonloppuna irtiottoa. Davis totesi BBC:lle, että sopu ei ole laillisesti sitova, eikä Britannia tulisi suorittamaan erolaskuaan, jos kauppaneuvotteluissa ei päästäisi maata tyydyttävään lopputulokseen.

Tänään hyväksyttävissä linjauksissa EU-maat lähettävät terveisiä saarivaltioon. Toisessa vaiheessa voidaan EU27:n mukaan edetä vain, jos erosta aiemmin sovitut asiat etenevät.

Varsinkin Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen raja pysyy herkkänä ja vaikeana kysymyksenä myös jatkoneuvotteluissa. EU ja Britannia haluavat säilyttää rajan avoimena, mutta keinoja tähän etsitään vielä. Britannia pääministeri Theresa May on sanonut selkeästi, että maa jättää EU:n sisämarkkinat ja tulliliiton, minkä takia rajamuodollisuuksilta olisi vaikeaa välttyä.

EU-johtajat pitävät tänään myös erillisen eurohuippukokouksen, jossa pohditaan talous- ja rahaliiton uudistuksia. Vilkkaana käynyt keskustelu euron uudistuksista tuskin saa vielä paljoakaan konkretiaa, koska Saksassa ei ole vielä hallitusta.

Anniina Luotonen Bryssel

”Bluffi” – Touko Aalto jyrisee kokoomukselle: ”Meri-Lapin esimerkki on vasta alkua”

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto arvostelee kovin sanoin sote-uudistusta blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa kokoomuksen ”bluffi” on viimeistään nyt paljastumassa.

”Uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutumassa ja hyödyn keräävät isot terveysfirmat.”

Aalto huomauttaa, että jo uudistuksen alkumetreillä valmistelussa mukana olleet taloustieteen professorit varoittivat kustannusten kasvusta ja yritysten mahdollisuudesta valikoida asiakkaansa.

”Suurille terveysfirmoille on tarjoutunut täydellinen mahdollisuus tehdä nurkanvaltauksia. Meri-Lapin esimerkki on vasta alkua. Markkinataloudesta ei ole tietoakaan, kun muutamat isot terveysfirmat syövät pienet kilpailijat pois markkinoilta ja muodostavat isoja alueellisia monopoleja.”

Aalto sanoo, että kun kyse on ihmisten peruspalveluista, 20 miljardin euron yhteisestä veropotista ja konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymyksestä, on härskiä ajaa aikamme suurinta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta kahden puolueen lehmänkaupan nojalla ja vielä niin, että muu eduskunta ja asiantuntijat sivuutetaan.

”Kokoomus ei olisi saanut läpi tavoitettaan avata sote-palvelut laajasti markkinoille, jos oppositio olisi ollut mukana uudistuksen valmistelussa ja päätöspöydissä. Siksi oppositio rajattiin pois.”

AVAINSANAT

Haatainen Ylen vaalikeskustelussa: ”EU on suurin rauhanprojekti”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kahdeksan presidenttiehdokasta keskusteli torstaina ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ensimmäisessä Ylen vaalikeskustelussa. Kuvassa presidentinvaaliehdokkaat Nils Torvalds, Tuula Haatainen, Paavo Väyrynen ja Pekka Haavisto.

Ylen torstai-illan presidenttitentissä käsiteltiin muun muassa EU:n avunantolauseketta, Suomen mahdollista avunantoa kriisitilanteissa ja puolustusyhteistyötä.

Tentin aikana puhuttiin myös suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen ja kansanäänestyksen järjestämiseen asiassa.

– En kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluan korostaa, että se on Suomen oma tahtotila ja päätös – kukaan ei määritä sitä Suomen puolesta, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen linjasi.

– Miksi meidän pitäisi muuttaa liittoutumattomuuden tilaa, jonka olemme pystyneet sotien jälkeen ylläpitämään? Rauha ja vakaus täällä Itämeren alueella. Olen varma, että Suomi pystyy nykyisessä liittoutumatomuuden roolissa parhaiten myös tätä vakautta edistämään.

Keskustelussa Haatainen painotti EU:n merkitystä rauhan ja vakauden turvaajana.

– EU on maailman suurin rauhanprojekti, hän korosti.

– Se on saaanut valtavasti kehitystä eteenpäin aikaiseksi. Ja Suomi pienenä maana on todella riippuvainen tästä vientialueesta.

Haatainen linjasi, että me olemme eurooppalaisia ja sitoutuneet EU:n arvoyhteisöön. Hän haluaa Suomen olevan eturintamassa kehittämässä EU:ta.

Haataisen mukaan EU:n pitää tunnistaa suurimmat turvallisuusuhat, joita ovat muun muassa ympäristökysymykset ja eriarvoistumiskehitys.

– Euroopan unioni voi monella tavoin vahvistaa myös sosiaalista ulottuvuuutta. Siten, että esimerkiksi vähentää nuorisotyöttömyyttä. On monia asioita, joita voitaisiin tehdä paljon paremmin, hän sanoi.

Haatainen antoi kritiikkiä myös Pekka Haavistolle.

Keskustelussa SDP:n presidenttiehdokas haastoi vihreiden Pekka Haaviston näkemystä Nato-kansanäänestyksen riskeistä.

Haavisto on muuttanut aiemman myönteisen suhtautumisensa kansanäänestykseen kielteiseksi. Ulkoisen vaikuttamisen riskin vuoksi.

– Suomesta voisi tulla laboratorio, Haavisto perusteli.

Haatainen antoi kritiikkiä Haavistolle: ei kansanäänestystä voi jättää tekemättä siitä syystä, että meihin mahdollisesti yritettäisiin vaikuttaa.

– Minusta perustelu on väärä. Sillä perusteella voisimme perua lähes kaikki vaalit, hän kommentoi.

Samalla Haatainen piti tärkeänä, että kansalaisten tieto-taitoa tunnistaa valeuutiset parannetaan.

– Siihen pitää vaikuttaa, että esimerkiksi hybridivaikuttaminen voidaan taittaa.

Vihreiden presidenttiehdokas ei ollut mukavuusalueellaan vastatessaan Nato-kansanäänestyskantaa koskeneeseen kritiikkiin.

Keskustelun erikoisin episodi oli, että ehdokas Paavo Väyrynen oli tuonut studioon omia kirjojaan ja sai niitä tässä yhteydessä hövelisti mainostaa. Väärään aikaan, väärässä paikassa.

Olkoon ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta, kun vaalitentissä yksi ehdokas jakelee omistuskirjoituksella hengentuotteittaan muille ehdokkaille. Herätys, Yle.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

Tänään äänestetään: 4,7% vai 5,5% – keskustan epävarmat kansanedustajat ratkaisevat?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaksi 4,7:ää. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen kertoi valiokunnan päätöksestä medialle eilen eduskunnassa.

Eduskunnassa eletään tänään jännittäviä hetkiä, kun kansanedustajat pääsevät äänestämään kaupassa myytävien juomien alkoholiprosentista. Hallitus esittää prosentin nostamista 5,5:een nykyisestä 4,7 prosentista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta vastusti mietinnössään hallituksen esitystä. Se pitäisi nykyisen prosentin ennallaan.

Valiokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan valiokuntakuulemisissa oli hyvin laaja tuki nykyiselle prosenttirajalle kansanterveydellisistä syistä.

Kolme valiokunnan jäsentä jätti mietintöön kuitenkin vastalauseen, jossa rajaksi ehdotetaan hallituksen esittämää 5,5 prosenttia. Ehdotuksen takana ovat Sari Sarkomaa (kok.), Sari Raassina (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

Äänestyksestä EU:n huippukokouksen vuoksi poissa oleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi eilen, että äänestyksestä tulee tasainen. Hän itse äänestäisi hallituksen esityksen mukaisesti eli nostaisi prosenttirajaa, mutta keskustaedustajien mielipiteet asiasta jakautuvat.

Hallituspuolueista kokoomuksen ja sinisten ryhmissä vain muutamat edustajat vastustavat prosenttirajan nostoa. Keskustassa vastustajia on paljon enemmän, ja puolueen epävarmat edustajat pitkälti ratkaisevat äänestyksen kohtalon.

Alkoholivero prosenteista kiinni.

Hallituspuolueet ovat aiemmin sopineet, että alkoholiveroa kiristetään 100 miljoonalla eurolla, jos kaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisprosentti nousee. Jos prosentti pysyy ennallaan, rahat pitänee löytää muualta.

Lopullisesti alkoholilaki hyväksytään ensi viikolla, mutta sen läpimeno on käytännössä varmaa, koska hallitus on yksimielisesti esityksensä takana.

Alkoholilaki tulee voimaan maaliskuun alussa, mutta siihen kuuluvat juomasekoitusten vähittäismyynti sekä ravintoloiden aukioloajat vapautuvat jo vuoden alussa.

Sanna Nikula, Mikko Isotalo–STT

”Me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta” – Etämyynti-vääntö valvotti eduskuntaa – oppositio syyttää hallitusta Alkon aseman vaarantamisesta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perjantain puolelle reippaasti venynyttä alkoholilain lähetekeskustelua eduskunnassa hallitsi kysymys alkoholin etämyynnistä eli sen tilaamisesta ulkomailta niin, että etämyyjä lähettää tai kuljettaa alkoholin Suomeen.

Oppositio haluaisi säätää alkoholilain pykälään etämyynnin kiellon. Myös perustuslakivaliokunta on tukenut asiaa.

Hallituksen esityksessäkin etämyyntikielto jossakin käsittelyn vaiheessa luki. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti hallituksen edustajien voimin, että kielto lukee vain lain perusteluissa.

Etämyyntikiellon takana oppositiossa nähdään vielä isompi huoli, sen puuttuminen voisi johtaa Alkon monopolin murtumiseen.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) totesi, että hallitus on luomassa Suomeen oikeudellisesti epäselvän tilanteen, joka voi houkutella testaaman suomalaista lainsäädäntöä ja sitä, miten se suhtautuu etämyyntiin.

Harakka muistutti, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisesta teosta, jota ei ole tekohetkellä säädetty laissa rangaistavaksi.

– Kun te haluatte ottaa tämän valtavan riskin ja vaarantaa Alkon aseman, millä te perustelette tämän valtavan kiireen, Harakka sanoi ja viittasi siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö alkoholilaista valmistui tänään eli samana päivänä, kun eduskunta alkoi jo keskustella asiasta.

Rinne varoitti: Epäselvä tilanne voi johtaa vahingonkorvausvastuisiin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kävi hänkin juristina etämyyntiä läpi oikeusnäkökulmasta.

Hän nosti esiin muutoinkin paljon keskustelussa näkyneen Visnapuu- tai Alkotaxi-oikeustapauksen. Siinä hovioikeus katsoi, että Väkevien juomien etämyynnin ei tarvitse olla sallittua Alkon monopolin vuoksi.

Rinne katsoi, että nyt hallitus on viemässä Suomea sellaiseen oikeustilaan, jossa etämyyntiä järjestämään pyrkivän asiakkaan näkökulmasta hän sanoisi juristina, että nyt pitäisi hakea korkeimmasta oikeudesta purku, jos valitusluvan hakemusaikaa ei enää ole.

Rinne muistutti, että jos perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), kuten tämä salissa lupasi, käynnistää nyt työryhmän pohtimaan etämyynnin lainsäädäntöä, syntyy myös riski, että epäselvä oikeudellinen tilanne johtaa etämyynnin leviämiseen ja markkinan aukeamiseen selvityksen aikana.

– Se johtaa oikeusriitoihin ja saattaa johtaa merkittäviin vahingonkorvausvastuisiin investointien näkökulmasta, Rinne sanoi – ja tämä tapahtuisi siis siinä tapauksessa, ettei lainsäädäntö laiteta samoin tein kuntoon eli jos etämyyntiä ei kielletä pykälätasolla alkoholilaissa.

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi sanoi pitävänsä Rinteen kuvaaman riskin realisoitumista todennäköisenä. Rinteen tavoin hän toivoi sen vuoksi, että myyntikielto kirjattaisiin jo nyt samoin tein lakiin.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula katsoi, että jo hovioikeudessa käsitelty oikeustapaus nojaa voimassaolevaan lainsäädäntöön ja totesi, että siinä etämyyntiasiakin on siinä käsitelty. Oikeuden päätös ei siis käytännössä murra etämyyntikieltoa.

– Se ei ole lainvoimainen, Harakka kailotti Rehulalle salissa kaksi kertaa.

”Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää?”

Ministeri Annika Saarikko tulkitsi eduskuntakeskustelua todeten, että Suomessa on voimakas halu ja tahto puolustaa Alkon monopolia. Hän sanoi suhtautuvansa myös Alkon omistajaohjauksesta äärimmäisen vakavasti monopolin säilyttämiseen.

Rinne kiitti kannasta, mutta piti kiinni siitä, että Alkon yksinoikeus voi lähteä leviämään hallituksen vaatiman epäselvän lainsäädännön takia käsiin.

– Nyt jos joku ulkomaalainen kuuntelee tätä keskustelua ja lopputulos on, että tämä esitys hyväksytään ilman sitä kieltoa (etämyynnin kieltoa), se johtaa käytännössä siihen, että me olemme lirissä tämän kokonaisuuden kannalta, Rinne sanoi.

Ministeri Saarikko myönsi eduskunnassa, että etämyynnin kiellon poisjäännin taustalla ovat myös hallituksen poliittiset erimielisyydet.

Kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, ettei ole vaikea arvata, mikä taho on ollut asiaa jarruttamassa ja viittasi kokoomukseen.

– Ihmettelen, kun tätä alkoholilain kokonaisuusuudistusta on monta vuotta valmisteltu ja ministeriön pätevät virkamiehet ovat virkavastuulla tämän pykälän sinne valmistaneet, mikä estää ettei sitä voitaisi tässä käsittelyssä hyväksyä, Räsänen sanoi etämyyntikieltoon viitaten.

– Mitä ihmettä pääministeripulue keskusta pelkää kun se näin kiireessä haluaa viedä tätä lakia eteenpäin? kansanedustaja Sanna Marin (sd.) kysyi.

”Kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu.”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen Anneli Kiljusen mukaan kenellekään valiokunnan jäsenelle ei jäänyt epäselväksi, kuka alkoholilain käsittelyä eduskunnassa ja valiokunnassa ohjaa.

– Se on selkeästi kokoomus. Siltä osin, kun me esimerkiksi yritimme saada näihin asioihin muutoksia, kokoomus muistuttaa meitä monta kertaa siitä, että tämä on hallitusohjelmassa sovittu, kirjan mukaan mennään ja mitään muutoksia ei tehdä. Sen seurauksena ei saatu aitoa käsittelyä eikä myöskään pykälälle 32 saatu todellista asiantuntijakuulmeista aikaiseksi.

Pykälä 32 käsittelee alkoholijuomien maahantuontia.

– Kiistaton tosiasia on se, että jättämällä pykälästä pois etämyyntimääräykset, syntyy tilanne, jossa etämyyntilupia ei enää tarvita, eikä muuta kuin panee kaupan päälle Suomen rajojen ulkopuolella ja lähtee myymään tänne, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kuvasi hallituksen toiminnan odotettavissa olevia seurauksia.

– Toinen asia mikä on tullut selväksi on, että tahtipuikkko täällä käyttää kokoomus. Mutta kun käyttää tahtipuikkoa arvoisa kokoomus, tulee myös vastuu, ja raskas vastuu. Te olette nyt viemässä sellaista päätöksentekoa eteenpäin, jonka seurauksia ei ole eduskunnalle avoimesti kerrottu, Heinäluoma jatkoi.

”Heeeii, edustaja Wallinheimo.”

Myös hallituspuolueiden kansanedustajat ottivat yhteen salissa. Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kävi omassa puheenvuorossaan läpi pohjoismaisia alkoholimonopoleja, hän tuli Tanskaan, jossa sitä ei poikkeuksellisesti ole.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo huuteli Heikkisen puheenvuoron väliin.

– Heeeii, edustaja Wallinheimo, tarkoittaako tuo teidän huutelu, että te vastustatte Alkon monopolin suojaamista, tämä sai Heikkisen kysymään.

Wallinheimo totesi, että lähtökohtana hallituksen neuvotteluissa on ollut, että Alkon monopoli säilyy. Samalla hän kuitenkin kehui myös Tanskan mallia.

– Tämän keskustelun jälkeen on tullut hyvin selväksi, että ei parane kyllä yhtään ihmetellä minkä takia hallituksella on ollut vaikeuksia vähän muussakin lainsäädännössä, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen summasi salin tapahtumia.

Myöhemmin Hannakaisa Heikkinen syytti Wallinheimoa jopa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten ”häpäisemisestä”.

– On hyvin vaikea luottaa, että poliittiset erimielisyydet häviävät sen jälkeen kun nuijaa kopautetaan hyväksymällä tämä, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi.

”Ja sehän kaatuu.”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tulkitsi edustaja Wallinheimon puheenvuoron tuoneen ilmi, että kokoomus haikailee Tanskan mallia, jossa ei ole alkoholimyyntimonopolia.

– Siinä mielessä tämä on ollut hyvin valaiseva keskustelu. Meille on käynyt ilmi se, että kokoomus ajaa sitä, että Alkon monopoli Suomesta kaatuu ja sehän kaatuu, kun meille tulee tällainen hetki, että meillä ei ole lainsäädäntöä, joka kieltää etämyynnin.

Essayah ilmoitti tulevansa jopa joulun pyhinä töihin eduskuntaan, jotta Alkon monopoli voisi säilyä.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ihmetteli monen muun edustajan tavoin, miksi lain käsittelyä voida siirtää eteenpäin, kun monet asiat ovat niin epäselviä.

Kansanedustajat jäivät perjantaiseen yöhöön jatkamaan puheenvuorojaan.