Pääkirjoitus

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Presidentti Niinistö piirsi itsensä puoluekartan oikeaan reunaan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti hätkähdyttävän puheen valtiopäivien avajaisissa viime viikolla. Maahanmuuttoon liittyvä puhe on herättänyt voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan. Jo ennestään kuuma aihe sai ilmaa liekkeihinsä.

Presidentti Niinistöä ei voi ainakaan syyttää rohkeuden puutteesta. Kun puheen sanakäänteitä kuunteli, ei voinut välttyä ajatukselta, että tällä kertaa presidentin sanat olivat lähtöisin hänen omasta päästään. Avustajakuntaa tuskin oli vaivattu, sillä niin henkilökohtaiselta purkaukselta puhe kuulosti. Mieleen tuli lähinnä Teemu Selänteen kohuttu Twitter-viesti.

Työväen presidenttinä itseään vaaleissa markkinoinut Niinistö piirsi itsensä kertaheitolla poliittisen kartan oikeaan reunaan. Ylisanoista ei meinannut tulla loppua, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ylisti Ylen uutisissä presidentin pakolaislinjauksia. Vasemmisto näytti uutiskuvien perusteella kovinkin vakavalta.

Puheen vastenmielisin osuus oli Niinistön lause, jossa hän leimasi koko pakolaisporukan onnenonkijoiksi.

Presidentti Niinistö päätti käyttää puheessaan arvojohtajan ääntä ja tuoda tolkkua pakolaiskeskusteluun. Tässä tavoitteessaan hän onnistui heikosti. Puheesta jäi nimittäin mieleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia: Mitkä ovat ne eurooppalaiset arvot, joita nyt on puolustettava? Mitkä kansainväliset sopimukset kaipaavat päivittämistä?

Valtiopäiväpuheen leimallisin piirre oli historiattomuus. Jos katsotaan Euroopan historiaa pitkällä aikajänteellä, emme elä poikkeuksellista kansainvaellusten aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen miljoonat ihmiset vaihtoivat kotimaata huomattavasti köyhemmissä oloissa. Sitäpaitsi, jos mennään ajassa vielä taaksepäin, eurooppalaisen muuttoliikkeen juuret ovat siirtomaa-ajassa, johon liittyy siirtomaiden ihmisten ja luonnonvarojen häikäilemätön ryöstö. Olemme siis itse aiheuttaneet taloudellisen epätasapainon maailmassa, josta muuttoliike on seurauksena.

Puheen vastenmielisin osuus oli Niinistön lause, jossa hän leimasi koko pakolaisporukan onnenonkijoiksi. ”Jokainen, joka osaa sanoa sanan ”asylum”, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen.” Onko turvapaikan hakeminen jotenkin halveksittava subjektiivinen oikeus? Suora kysymys tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Ovatko kaikki ihmiset mielestänne samanarvoisia? Nyt epäilys jäi vahvasti roikkumaan ilmaan.

Poliittisesta suuntauksesta huolimatta puolueet puhuvat arvoista kovin maalailevasti. Kaikkien arvoihin tuntuvat kuuluvan lähimmäisenrakkaus, solidaarisuus, välittäminen ja vapaus. Ei voi olla kuitenkaan niin, että yhteiskunnalla on varaa arvolähtöiseen politiikkaan vain rauhan ja vakauden aikana. Todelliset arvot punnitaan vasta kriisitilanteessa.

JK

Paavo Väyrynen voitaisiin valita politiikan toimittajien äänestyksessä vuoden uutisaiheeksi. Oman puolueen perustaminen tuskin yllättää ketään, mutta mukavaa säpinää se saa aikaan, kun seuraavien eduskuntavaalien tuloksia aletaan veikkailla. Demokraatin virallinen arvio on, että Väyrysen Kansalaispuolue saa seitsemän kansanedustajaa persujen ja kepun kustannuksella.

Haudattu talentti

Nimimerkki seuraa ammatikseen urheilua.

Kolumni

Miapetra Kumpula-Natri.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Miapetra Kumpula-Natri.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Kolumni

kela-kafka

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

kela-kafka

Kolumni

kuala-lumpur

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

kuala-lumpur

Kolumni

trafi-sipi

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

trafi-sipi

Kolumni

lahti-mies

Venäjän Ustjugov vei yhdistelmäkisan voiton – Lehtonen oli paras suomalaisista

Venäläinen Sergei Ustjugov on voittanut miesten yhdistelmäkilpailun Lahden MM-kisoissa. Norjan Martin Johnsrud Sundbyn kamppailu kultamitalista raukesi sauvarikkoon viimeisellä kierroksella.

Kolmanneksi hiihti norjalainen Finn Hågen Krogh.

Parhaaksi suomalaiseksi nousi hieman yllättäen Lari Lehtonen, joka vei yhdeksännen sijan.

 

lahti-mies