Pieleen meni.

– Olen introvertti, joka näyttelee erittäin vakuuttavasti ekstroverttiä.

Vai menikö?

Rehn on piipahtanut Suomeen. Nykyisin hän asuu pääasiallisesti Tanskan Odensessa, jossa hän työskentelee innovaation, designin ja johtamisen professorina Syddanske Universitetissa.

Rehn näyttää väsyneeltä, ääni on möreä ja flunssalääkettä kuluu. Hän selittää:

– Mulla on keuhkoputkentulehdus tai joku sen tapainen, hän kertoo haastattelupäivänä.

Seitsenvuotiaana Rehn ihaili television veikeää animaatiohahmoa, professori Balthazaria, joka mielikuvituksensa ja ihmekoneensa avulla auttoi lähimmäisiään ja keksi konstit mitä oudoimpiin pulmiin; Rehn kirjoitti kouluvihkoonsa, että isona hänestä tulee professori.

Rehnistä tuli Åbo Akademin professori 31-vuotiaana. Hän on kirjoittanut liike-elämää, luovuutta ja johtajuutta käsitteleviä bestsellerkirjoja.

Hänellä on useita ehdokkuuksia kansainvälisiä bisnesajattelijoita arvottavassa Thinkers 50 -kilpailussa. Rehn matkustelee, tapaa maailman vaikuttajia ja päättäjiä, pitää luentoja eri alojen huipuille.

Rehn, 46 vuotta, toteaa tehneensä luokkamatkan.

– Isäni oli metsäsuomenruotsalainen Inkoon perukoilta. Hän oli poliisin, paikallisen nimismiehen, poika. Isän perheessä oli tärkeää, että kuuluttiin ylempään alempaan keskiluokkaan. Äitini taas oli suomenkielinen, turkulaisesta työläisperheestä.

Alf Rehnin perhe asui useilla eri paikkakunnilla niin Ruotsissa kuin Suomessa. Lamavuosina 1970-luvulla Rehnit muuttivat Ruotsiin.

– Kielelliseltä identiteetiltäni olen ruotsinkielinen suomalainen tai mahdollisesti jopa ruotsinsuomalainen. Suomenruotsalaisena en pidä itseäni.

Onko isän suvun maalaistausta ja perheen nomadimainen elo yksi syy Rehnin menestykseen? Mies ei juuttunut ankkalammikkoon räpiköimään ja muiden kanssa sulkia sukimaan vaan liiteli omilla siivillään lentoon kauemmas ja ylemmäs?

Rehn ei osta näitä matalan lennon ajatuksentynkiä. Hän täsmentää muovaavien vuosiensa merkitystä toisesta tulokulmasta.

– Oli jopa hieman ”traumatisoivaa” muuttaa koko ajan. Toisaalta siinä oppi jatkuvasti uusia käyttäytymismalleja ja ketterämpää identiteettiä. Jos Ruotsissa puhui vääränlaista ruotsin kieltä, sai helposti turpiinsa.

Tien päällä Rehn elää myös aikuisena. Matkapäiviä kertyy vuosittain parisensataa.

Teksti Janne Ora

Lue koko haastattelu Demokraatin 4/19 aikakauslehdestä.