– Jos normaalilla tavalla unohdetaan poliittinen paine, tämä ei ole todellakaan perustuslain näkökulmasta selvärajainen eikä vaikutuksiltaan hallittavissa ja tiedettävissä oleva, arvioi työoikeuden professori Seppo Koskinen hallituksen kaavailuja Demokraatille.

– Ovatko seuraamukset riittävällä tarkkuudella selvät? Minusta eivät ole. Minun kantani on se, että ei ole, hän sanoo suoraan ja epäilee näin ollen vahvasti, voiko hallituksen esitys edes läpäistä perustuslakivaliokunnan seulaa.

– Tämä ei ole laadukasta lainvalmistelua.

– On “hauska” seurata, vaikuttaako perustuslakivaliokunnan arviointiin poliittinen paine. Tässähän on myös valtioneuvoston kanslian lainsäädännön laadun arviointi, mielenkiintoista nähdä, mitä sieltä tulee, Seppo Koskinen pohtii.

Lakiluonnos käy ennen eduskuntavaihetta lainsäädännön arviointineuvoston tarkastelussa.

Jos hallitus helpottaa irtisanomisperusteita alle 10 hengen yrityksissä, työntekijät ovat jatkossa eri asemassa suhteessa siihen, kuinka suuri on heidän työnantajansa.

Seppo Koskinen summaaakin, että vielä tällä hetkellä henkilöperusteisesti irtisanottaessa keskeistä on työntekijän oma syyllisyys. Jatkossa keskeisimmäksi asiaksi saattaakin sen sijaan muodostua yrityksen koko.

– Tällöin koko työlainsädäännön lähestysmistapa henkilökohtaisen irtisanomisperusteiden perusteella muuttuu toisenlaiseksi, hän huomauttaa.

Koskinen itse katso, että jos henkilöperusteinen irtisanomisen helpottaminen rajataan alle 10 hengen yrityksiin, seuraus olisi se, että irtisanominen vaikeutuisi yli 10 hengen yrityksissä.

Jo tämänkin vuoksi Koskinen kysyy, ovatko lakimuutoksen seuraamukset hallittavissa ja tiedossa.

Saksassa on sovellettu alle 10 hengen yrityksen rajaa irtisanottaessa. Tämä on havaittu myös hallituksessa. Koskinen kuitenkin huomauttaa, että raja on Saksassa sahannut 5:stä 10:een. Se on ollut hakemista. Siksi Saksan kokemuksia onkin vaikea käyttää perusteena Suomessa.

Hallituksen mukaan henkilöperusteinen irtisanominen vaatisi jatkossakin asiallisen ja painavan syyn. Suomen Yrittäjät on lobannut, että vain asiallisen syyn pitäisi riittää, mikä taasen laskisi entisestään irtisanomisen kynnystä ja asiaa katsottaisiin entistä karsaammin työntekijäjärjestöissä.

Koskinen arvio on, että pelkkä asiallinen syy olisi sinänsä voinut läpäistä perustuslaillisen tarkastelun nykykaavailua helpommin.

– Silloin olisi oltu lähellä koeaikapurkua, se olisi selvärajainen ja hallittavissa oleva muutos… Se poikkeaisi selkeästi normaalista irtisanomisperusteesta.

Perustuslakiasiantuntijat eivät vielä tässä vaiheessa halua lähteä kommentoimaan hallituksen tulevan esityksen perustuslainmukaisuutta.

– Kun ei ole mitään lakitekstiä ja perusteluja, on aika vaikea muodostaa vähääkään konkreettista, ei vain yleisillä piirteillä pelaavaa kuvaa, professori Mikael Hidén sanoo Demokraatille.

– Se liikkuu huomiota vaativalla alueella perustuslain ja yhdenvertaisuuden kannalta. Minkälaiset oikeusturvajärjestelyt, kuinka täsmällistä ja rajaavaa säätäminen on, Hidén pohdiskelee varovaisesti sitä, miten hallituksen esitystä aikanaan arvioidaan.

Professori Olli Mäenpää toteaa, että asiaa on mahdoton arvioida esimerkiksi sillä perusteella, mihin yrityksen henkilömäärään irtisanomisrajan helpottaminen määriteltäisiin. Kyse on kokonaisuudesta perusteluineen päivineen.

– Aika olennainen arvioinnin kohde on se, mitkä muutetut tai uudet irtisanomisperusteet olisivat ja faktatieto siitä, mitkä ovat sen vaikutukset, positiiviset tai negatiiviset, hän sanoo.

Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen huomauttaa, ettei arviointineuvosto ota kantaa lakiluonnoksen perustuslainmukaisuuteen. Hän ei ennakoi arviointineuvoston arviointia millään tavalla.

– Neuvosto ottaa kantaa siihen, ovatko kaikki seuraukset, mitä lain säätämisestä syntyy, kuvattu riittävästi ja avoimesti. Sellaisia asioita, jotka voivat vaikuttaa perustuslainmukaisuuteen ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Kun niiden toteuttuminen kerrotaan riittvän avoimesti niin ne, jotka arvioivat lakiesityksen perustuslainmukaisuutta, voivat ottaa tämän huomioon.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tuomassa eduskuntaan tiedonannon ”hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä”. Jälkimmäisessä hallituksen muotoilussa on kyse juuri irtisanomislaista.

Oppositiossa on hämmästelty, miten Sipilä tuo lain eduskuntaan, kun asiasta ei ole vielä edes valmista hallituksen esitystä.

Perustuslaissa todetaan muun muassa eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot ja että hallituksen esitykset on käsiteltävä valmistelevasti valiokunnassa ennen niiden lopullista käsittelyä täysistunnossa.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kuitenkin toteaa, että huomenna kyseessä on pääministerin tiedonanto eikä siis varsinainen lakiesityksen käsittely eduskunnassa. Näin ollen edellämainitut perustuslain pykälät eivät sovellu tähän tilanteeseen.

– Perusteiltaan koko prosessi on poliittinen eikä se vaikuta mitenkään lakiesityksen käsittelyyn.

– Ehkä meidän (perustuslakiasiantuntijoiden) tekeminen sitten tulee enemmän relevantiksi, kun mahdollinen hallituksen esitys tulisi. Se sitten jää nähtäväksi, mihin valiokuntiin se menee. Voisi arvella, että aika väistämättä se tulee perustuslakivaliokuntaan, Ojanen sanoo.